Nooa rakensi varhain ihmiskunnan historiassa yllättävän suuren valtamerialuksen.
Joel Kontinen
Evoluutioon perustuvat selitystavat ovat juurtuneet syvälle populaarikulttuuriin. Hiljattain Tampereen yliopiston kansanperinteen ja viestinnän antropologian dosentti Päivikki Antola pohdiskeli, miksi arkiajatteluun nojaavat uskomukset ovat edelleenkin hyvin yleisiä.
Hän tarjoaa ratkaisuksi tyypillistä darvinistista tarinaa:
”Esihistoriallisessa luolakulttuurissa esivanhempiemme oli pääteltävä nopeasti, mitkä asiat olivat vaarallisia, mitkä turvallisia tai yhdentekeviä.
Tähän tarpeeseen kehittyi intuitiivinen ajattelu. Se luokittelee asioita salamannopeasti samankaltaisuuden perusteella ja kytkee ilmiöitä yhteen sen nojalla, mitkä tapahtumat seuraavat toisiaan .”
Antola jatkaa tuttuun darvinistiseen tapaan kertomalla heinikon kahinasta. Hänen mukaansa se saattoi johtua joko tuulesta tai ateriaa etsivästä leijonasta. Oli siis parasta pysytellä luolan perällä.
Antola ei suinkaan keksinyt tätä tarinaa itse. Se on yllättävän yleinen skeptikkojen keskuudessa.
Mutta se on pelkkä epätieteellinen olettamus, joka perustuu siihen harhaluuloon, että meidän sukupolvemme tietää menneisyydestä enemmän kuin sen kokeneet sukupolvet.
Esimerkiksi Egyptin pyramidit kertovat siitä, että muinaiset ihmiset eivät olleet sivistymättömiä. Genesiksen mukaan ihminen on alusta lähtien ollut kekseliäs.
Alkuaikojen ihmisillä oli varsin kehittynyt kulttuuri. He rakensivat kaupunkeja, soittivat harppua ja huilua sekä sulattivat metalleja. Nooa rakensi 150 metriä pitkän laivan, ja vedenpaisumuksen jälkeen ihmiset pystyttivät pyramideja esimerkiksi Aasiaan, Afrikkaan ja Väli-Amerikkaan.
Lähde:
Antola, Päivikki. 2012. Uskomukset ohjaavat yhä arkiajattelua. Aamulehti 22.4., B19.
Tekstit
