keskiviikko 7. helmikuuta 2024

Pystyvätkö kimalaiset kokemaan kipua?

 

Kuva: Bgelo777, CC-BY-SA 4.0.

Joel Kontinen

Loukkaantuneet mehiläiset hoitavat omia haavojaan, mikä viittaa siihen, että ne tuntevat kipua.

Havainnot kimalaisten vammojensa hoitamisesta lisäävät kiivasta keskustelua siitä, voivatko hyönteiset tietoisesti tuntea kipua.

Mehiläisten on havaittu hoitavan kipeitä ruumiinosia, mikä voi viitata siihen, että he tuntevat kipua. Monet loukkaantuneet hyönteiset jatkavat ravitsemistaan ja parittelemistaan häiriintymättä loukkaantumisestaan, mikä oli aiemmin saanut tutkijat olettamaan, että hyönteiset eivät tunne kipua. "Tämä [hoito] ei sinänsä ole suora todiste kivusta", sanoo Lars Chittka Lontoon Queen Mary -yliopistosta. "Mutta se on tärkeä vahvistus väitteelle, että hyönteiset eivät ilmeisesti tunne kipua." Olento saattaa kyetä objektiivisesti käsittelemään vahingollisia ärsykkeitä aivoissaan – jota kutsutaan "nociceptioniksi" – ilman, että se välttämättä kokee subjektiivista, epämiellyttävää kivun tunnetta. Jälkimmäisen mittaaminen on kuitenkin hankalaa. Loppujen lopuksi tutkijat eivät voi pyytää eläintä kertomaan tunteistaan.

Chittkan tiimi tarkasteli, reagoivatko puhkaisupyrstökimalaiset (Bombus terrestris) tuskalliseen ärsykkeeseen hoitamalla haavojaan. Tutkijat jakoivat 82 mehiläistä kolmeen ryhmään. Yksi ryhmä sai kosketuksen yhteen antenneistaan juotosraudalla, joka oli kuumennettu 65 °C:seen, kun taas toista ryhmää työnnettiin antenniin lämmittämättömällä raudalla. Kolmatta erää ei pistetty ollenkaan. Palovamman jälkeisten 2 minuutin aikana palaneet hyönteiset hoitivat antenniaan useammin ja pidempään kuin muut ryhmät.

Mehiläinen on suunniteltu älykkäästi, jotta se voi käyttäytyä niin, että se voi toipua nopeammin loukkaantumisesta.

Lähde:  

Sofia Quaglia 2024. Injured bees tend their own wounds, which suggests they feel pain | New Scientist   26.1.