Aamulehti markkinoi litteän maan myyttiä

Iohannes de Sacrobosco kirjoitti 1200-luvulla tutkielman maapallon muodosta. Näyttääkö litteältä? Kuva Wikipediasta.



Joel Kontinen

Toimittajien kannattaisi tarkistaa historialliset yksityiskohdat, etenkin jos he kirjoittavat historiasta.

Aamulehdessä oli hiljattain juttu Magna Cartasta, jonka solmimisesta tulee kesällä kuluneeksi 800 vuotta.

Magna Carta rajoitti Englannin kuninkaan itsevaltaa ja takasi vapaille miehille oikeudet. Se oli tavallaan sekä ihmisoikeuksien julistus että perustuslaki.

Vuonna 1215 ”Amerikan olemassaolosta ei ollut aavistustakaan, ja maailma oli vielä vakaasti litteä”, Aamulehti kirjoittaa.

Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun Aamulehti suosii näennäishistoriaa. Aiemmin esimerkiksi Vesa Vanhalakka on markkinoinut litteää maata.

Myös Esko Valtaoja sanoo uskovansa, että Raamattu kertoo maan olevan litteä.

Eero Junkkaala on niin ikään sanonut, että keskiajan ihmiset uskoivat maan olevan pannukakun muotoinen. Hänen näkemyksensä liittyy läheisesti uskomukseen maan kaarevasta kannesta.

Litteä maa on ongelmallinen käsite, koska jo 700-luvulla jKr. Itä-Rooman kolikossa kuvattiin maata pyöreäksi. Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan tunnus oli maan muotoa symboloiva pallo, jonka päällä oli risti.

Monet keskiajan kristityt oppineet kirjoittivat maapallon muodosta. Yksikään heistä ei opettanut maan olevan litteä. Munkki Bede eli Beda Venerabilis (673–735) oli ehkä varhaisin teologi, joka käsitteli maan muotoa. Hän piti sitä pyöreänä. Samoin teki myös Tuomas Akvinolainen (1225–1274), jota monet pitävät keskiajan suurimpana teologina.

Iohannes de Sacrobosco (n. 1195–1256) kirjoitti vuonna 1230 tutkielman De sphaera mundi [Pyöreä maailma] maapallon muodosta. Hän perusteli siinä, miksi maapallo on pyöreä.

Niin Uudessa kuin Vanhassakin testamentissa on kohtia, jotka viittaavat maapallon muotoon: Jesaja 40:22 esimerkiksi puhuu maan piiristä, ja evankeliumien opetuksessa Jeesuksen paluusta (Luuk. 17: 34–35) kuvaillaan tilannetta, jossa toiset nukkuivat ja toiset tekivät töitä samaan aikaan, vaikka antiikin kaudella vain rosvot työskentelivät öisin.


Lähde:

Mård, Anna. 2015. Demokratian perusta syntyi Juhanaa hiillostamalla. Aamulehti 19.2., B6–7.