Joel Kontinen
Neljä vuotta sitten evolutionistit tiesivät, että ihmisistä tuli fiksumpia, koska evoluutio kutisti aivojamme.
Nyt on vuorossa tutkimus, joka kertoo jotain vallan muuta. George Perry (Pennsylvania State University) ja kollegat arvelevat Journal of Human Evolution -lehden tutkimuksessa, että ihmisten aivot kasvoivat, kun he oppivat syömään juureksia ja muita kitkeriä vihanneksia ja laittamaan niistä ruokaa.
Näin ihmisestä tuli maailman hallitsija. Tämä saattaa olla kiehtova tarina – niin kuin darvinistiset sadut yleensä ovat – eikä ketään näytä häiritsevän se, että aiemmat tutkimukset kertoivat miltei täysin päinvastaista.
Mutta aivot ovat niin hieno elin, että sitä ei voi rakentaa pelkästään syömällä. Apinankaltaisen olennon aivoista ei saa ihmisen aivoja ilman ohjelmoitua geneettistä informaatiota.
Harvardin yliopiston emeritusprofessori Richard Lewontin on huomattavasti nöyrempi kuin Perry. Hän myönsi, että emme tiedä mitään aivojen (oletetusta) evoluutiosta.
Perry kollegoineen vertaili nykyihmisen ja simpanssin genomia eli DNA:han koodattua perintöainesta neandertalilaisten ja denisovanihmisen perimään. Ihmiset olivat heidän mukaansa menettäneet kaksi geeniä (TAS2R62 ja TAS2R64), jotka tunnistavat kitkerän maun.
Tai sitten niitä ei ole ollutkaan muualla kuin evoluution ihmemaassa.
Simpanssin makuaisti on sitä vastoin kehittymätön. Se kaihtaa monia juureksia ja vihanneksia, joita ihmiset käyttävät gourmet-ravintoloissa ja Top Chef -kilpailuissa.
Olisi loogisempaa uskoa, että Jumala jo alussa antoi ihmiselle hienostuneemman makuaistin kuin apinoille. Hän on suosinut meitä myös monella muulla tavalla.
Simpanssi ei esimerkiksi pysty puhumaan, tekemään tieteellistä tutkimusta eikä spekuloimaan alkuperästään.
Lähde:
Gibbons, Ann. 2015. How modern humans ate their way to world dominance. Science (6.2.).
Tekstit
