Kuva: Jastrow (2005), public domain.
Joel Kontinen
Ristin Voiton mielipidekirjoittaja
Ilmo Pikkarainen (RV 2, 2022) epäilee, että Raamatussa opetetaan,
että heprealaiset näkemykset maailmasta olivat vaikuttaneet litteän maan
muotoon.
Hän katsoo, että Raamatun
alkulukujen paino on niiden profeetallisessa sisällössä.
Litteä maa on
ongelmallinen käsite, koska jo 700-luvulla jKr. Itä-Rooman kolikossa kuvattiin maata pyöreäksi. Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan
tunnus oli maan muotoa symboloiva pallo, jonka päällä oli risti.
Nämä tiedot perustuvat Raamattuun.
Monet keskiajan kristityt
oppineet kirjoittivat maapallon muodosta. Yksikään heistä ei opettanut maan
olevan litteä. Munkki Bede eli Beda Venerabilis (673–735) oli ehkä varhaisin
teologi, joka käsitteli maan muotoa. Hän piti sitä pyöreänä. Samoin teki myös
Tuomas Akvinolainen (1225–1274), jota monet pitävät keskiajan suurimpana
teologina.
Iohannes de Sacrobosco
(n. 1195–1256) kirjoitti vuonna 1230 tutkielman De sphaera mundi
[Pyöreä maailma] maapallon muodosta. Hän perusteli siinä, miksi maapallo on pyöreä.
Niin Uudessa kuin
Vanhassakin testamentissa on kohtia, jotka viittaavat maapallon muotoon: Jesaja
40:22 esimerkiksi puhuu maan piiristä, ja evankeliumien opetuksessa Jeesuksen paluusta
(Luuk. 17: 34–35) kuvaillaan tilannetta, jossa toiset nukkuivat ja toiset
tekivät töitä samaan aikaan, vaikka antiikin kaudella vain rosvot
työskentelivät öisin.
Jobin kirjan luvussa 38
on katkelma Jumalan puheesta Jobille. Hän sanoo jakeessa 14, että aamu muuttaa
maata niin kuin sinetti savea.
Muinaisessa maailmassa sinettiä pyöritettiin pehmeässä savessa, jotta
saatiin teksti ja /tai kuva tallennettua.
Sinetti oli lieriön muotoinen. Sitä piti siis
pyörittää. Yö vaihtuu päiväksi, kun maapallo pyörii.
Jo tämä riittää kumoamaan litteän maan myytin, jota esimerkiksi Pikkarainen on markkinoinut.
Hän nostaa tavan takaa esille taivaan kaarevan
kannen, joka meillä koto-Suomessa on pitkään ollut vuoden 1992 Kirkkoraamatun
ja muutaman liberaaliteologin yksinoikeus.
Heprean kielen sanalla raqija (’taivaanvahvuus’) on monia merkitysvivahteita, mutta siitä
on vaikea päätellä, että planeettamme olisi litteä.
Raamattu Kansalle -käännöksessä (2012) raqija on
käännetty taivaanavaruudeksi.
RV
Mutta Genesis on alusta loppuun historiallista kerrontaa, ja toisin kuin nykylukijat sanovat, siinä on vain yksi luomiskertomus: 1.Moos. 1 kertoo maailman luomisesta, ja 1.
Moos. 2 tarkentaa kuvauksen Eedeniin.
Raamatussa käytetään myös hyperbolaa eli
liioittelua tyylikeinona. Jeesus esimerkiksi sanoi: "Jos joku
tulee minun luokseni eikä vihaa isäänsä ja äitiään, vaimoaan ja lapsiaan,
veljiään ja sisariaan, jopa omaa elämäänsä, hän ei voi olla minun opetuslapseni"
(Luuk. 14:26).
Lähde:
Pikkarinen, Ilmo, 2022. Aurinko- vai maakeskeinen
maailmankuva? RV 2. 2022.
Tekstit
