keskiviikko 19. elokuuta 2009
Darvinistit kiistelevät ihmisen ensi askeleista
Darwinin bulldoggina tunnetun T. H. Huxleyn näkemys ihmisen sukulaisista, joista yksikään ei osannut kävellä kunnolla. Kuva Wikipediasta.
Joel Kontinen
Aamulehden tiedetoimittaja Vesa Vanhalakka tulkitsee tapansa mukaan tuoreen apinatutkimuksen todisteeksi darvinistisesta evoluutiosta:
Pitkäaikaiseen kiistaan ihmisen kehityksestä ollaan vihdoinkin saamassa ratkaisu. Yhdysvalloissa julkaistu tutkimus tukee käsitystä siitä, että pystykävely keksittiin jo ennen kuin varhaiset ihmisapinat laskeutuivat puusta maan kamaralle.
PNAS:in (Proceedings of the National Academy of Sciences) raportti tosin paljastaa, että Charles Darwinin päivistä alkanut kiista jatkuu edelleenkin. Toiset uskovat, että apinat nousivat maasta jalkeille. Toiset taas ovat sitä mieltä, että apinat laskeutuivat puusta alas ja rupesivat jaloittelemaan.
Darvinistit ovat toisin sanoen monesti yhtä sulassa sovussa keskenään kuin kommunistit Prahan kevään jälkimainingeissa.
Vanhalakka kertoi Tracy Kivellin johdolla tehdystä tutkimuksesta, jossa verrattiin 91 gorillan, 104 simpanssin ja 43 bonobon ranteiden luita keskenään. Tutkijat löysivät rystykävelyyn viittaavia piirteitä vain kuudella prosentilla gorilloista. Mutta 96:lla prosentilla simpansseista ja 76:lla prosentilla bonoboista oli tällaisia piirteitä.
Physorg.comin raportin mukaan tutkimus haastaa näkemyksen, jonka mukaan ihmiset kehittivät pystykävelyn rystykävelevältä esi-isältä. Se myös viittaa siihen, että rystykävely on täytynyt kehittyä kahdesti.
Ihmisen kehityksestä tämäkään apinatutkimus ei oikeasti kerro mitään. Ihmisen ja apinoiden kädet eroavat varsin paljon toisistaan. Apinalla on niin pitkät kädet, että ne ottaisivat kiinni maahan, jos se yrittäisi juosta pystyssä. Eikä niillä juurikaan kirjoiteta blogia.
Ja jalat eroavat vieläkin enemmän. Apinalla on oikeastaan neljä kättä. Mutta darvinisti haluaa uskoa, että nämä erot eivät ole oleellisia.
P.S. Tutkijoiden (ja Vanhalakan) kannattaisi tutustua myös Vihermarakattien (Cercopithecus aethiops) liikkumiseen. Yksikään darvinisti ei esittele niitä ihmisen lähisukulaisina, mutta siitä huolimatta niillä on paha taipumus nousta välillä kahdelle jalalle seisomaan.
Lähteet:
Physorg. com. 2009. Bipedal humans came down from the trees, not up from the ground. (10.8.) http://www.physorg.com/news169137362.html
Vanhalakka, Vesa. 2009. Pystykävely edelsi rystykävelyä. Aamulehti 11.8., A2.