Kuva: Amanda Smith.
Joel Kontinen
Evoluution mukaan elämää
avaruudesta on tyypillisesti etsitty planeetoilta, jotka muistuttavat
olosuhteiltaan Maata. Nyt Cambridgen yliopiston tutkijat ovat
laajentaneet etsintöjään uuteen planeettatyyppiin ja väittävät,
että elämää Aurinkokunnan ulkopuolelta voi löytyä jo kahden–kolmen vuoden
kuluttua.
Uudessa tutkimuksessa ehdotetaan, että elämää
etsittäisiin kuumilta, veden peittämiltä eksoplaneetoilta, joiden kaasukehässä
on paljon vetyä. Tutkijat antoivat tällaisille planeetoille englanninkielisen
nimen Hycean, suomeksi siis hyseaani tai hyseaaninen. .
Tällaisilla planeetoilla tulee myös määritelmän mukaan
olla kivinen ydin, joka koostaa yli 10 % planeetan kokonaismassasta sekä
vastaavasti jopa 90 % planeetan massasta muodostava vesikerros. Hyseaanit
voivat olla säteeltään 2,6 kertaa suurempia kuin Maa, ja lämpötila voi nousta
jopa 200 celsiusasteeseen. Vesi säilyy silti korkean paineen takia nestemäisessä muodossa.
Kun tutkijat mallinsivat tällaisten planeettojen
kaasukehiä, he huomasivat, että niiden kiertämää tähteä ympäröivä elämänvyöhyke
voi hyseaanien tapauksessa olla leveämpi kuin Maan kaltaisilla planeetoilla.
Vesiplaneetat eivät siis ole elämän kannalta niin nirsoja siitä, kuinka kaukana
tähteä niiden kiertorata sijaitsee.
”Hyseaaniset planeetat avaavat kokonaan uuden reitin
ulkopuolisen elämän etsinnöissämme”, sanoo tutkimuksen pääkirjoittaja Nikku
Madhusudhan.
”Onpa elämä Maan päällä kuinka monimuotoista tahansa,
se on vain yhdenlaista elämää – Maan elämää. Sorrumme helposti ajattelemaan,
että elämää pitäisi etsiä vain Maan kaltaisista paikoista”, jatkaa
australialainen astrofyysikko Jonti Horner. Horner ei
osallistunut tähän tutkimukseen.
Mini-Neptunuksiksi kutsutaan planeettoja, jotka ovat
massaltaan omaa Neptunustamme pienempiä mutta muistuttavat sitä
ominaisuuksiltaan. Niiden ajateltiin olevan elämää varten kelvottomia niiden
vetykehän aiheuttaman korkean lämpötilan ja paineen takia, mutta kun
Madhusudhan ja kumppanit tutkivat K2-18b-nimistä mini-Neptunusta, he saivat
yllättyä.
Tutkijat nimittäin päättelivät, että 124 valovuoden
päässä sijaitsevasta K2-18b:sta voisi kuin voisikin oikeissa olosuhteissa
löytyä elämää. Tuloksesta inspiroituneina he alkoivat tutkia muitakin
mini-Neptunuksia ja niiden elämälle vaatimia ominaisuuksia. Näin kehittyi
mini-Neptunusten kanssa limittyvä hyseaanisten planeettojen teoria.
Vaikka hyseaanien olosuhteet voivat vaikuttaa
rajuilta, on muistettava, että myös Maan valtamerissä elää mikrobeja
äärimmäisessä lämpötilassa ja paineessa. Samanlaista elämää voi tutkijoiden
mukaan hyvinkin löytyä myös vesiplaneetoilta.
Madhusudhanin tutkimusryhmä on jo koostanut joukon
hyseaanisia planeettoja, joita kannattaa lähteä tutkimaan tarkemmin. Lupaaville ehdokkaille on yhteistä se, että ne kiertävät punaista kääpiötä ja
sijaitsevat 35–150 valovuoden päässä Maasta.
Tutkijat uskovat, että hyseaaneja esiintyy avaruudessa
huomattavasti enemmän kuin Maan kaltaisia planeettoja. Lisäksi niiden rakenteen
vuoksi useampi molekyyli saattaa kieliä elämästä, mikä helpottaa havainnointia.
Tämä vauhdittanee ensimmäisten elämänmerkkien löytymistä Aurinkokunnan
ulkopuolelta.
Niin, evolutionisteilta eivät konstit loppu. Mutta vasta
elämän löytyminen on merkki evoluutiolle.
Lähde:
Ranta, Martti, 2021, Avaruudesta voi löytyä elämää jo 2-3 vuoden kuluttua – Huippuyliopiston tutkijoiden kiikarissa uusi planeettatyyppi Uusi Suomi. 28,8
Tekstit
