Kuva : Nabil Nezzar
Joel Kontinen
Kognitiivitiedemies Gillian Forrester haastaa simpanssit ja gorillat ratkaisemaan arvoituksia, jotta hän voisi ratkaista evoluution mielestä pitkään jatkuneen mysteerin siitä, kuinka ihmiset ovat kehittäneet puhekyvyn.
Puhekyky on inhimillisen kokemuksen keskipisteessä, ja silti se, kuinka uskomaton kykymme monimutkaiseen kieleen syntyi, on evoluution mukaan mysteeri. Olemme vielä kaukana sen ymmärtämisestä, miksi olemme evolutionistien mukaan ainoa elävä apina, jolla on tällainen taito. Näihin kysymyksiin vastaaminen on vaikeaa, ei vähiten siksi, että puhe ei jätä jälkiään fossiiliaineistoon. Voimme kuitenkin etsiä vihjeitä ”apinasukulaisiltamme”, kuten Lontoon yliopiston Birkbeckin kognitiotieteilijä Gillian Forrester tekee. Hän on kehittänyt simpansseille, gorilloille, orangeille ja lapsille pulmalabyrinteja, jotka valaisevat yhtä ajatusta kielen kehityksestä. Hän kertoo New Scientistille, kuinka hänen havaintonsa haastavat ymmärryksemme aivoista ja maalaavat selkeämmän kuvan siitä, miten kieli sai alkunsa.
Alison George: Mikä inspiroi sinua tutkimaan kielen kehitystä?
Gillian Forrester: ”Minua on aina kiehtonut pyrkimys opettaa simpansseja puhumaan, joita tehtiin, kun kasvoin 1980-luvulla. Ne olivat valtava epäonnistuminen, kun simpanssit oppivat yhdistämään sanoja monimutkaisemmiksi lauseiksi. Tämä sai minut kiinnostumaan ihmisten kielen ja muiden eläinten viestintäjärjestelmien yhteisistä tekijöistä ja siitä, kuinka ja miksi kielijärjestelmä syntyi ihmisiin, mutta ei muihin suuriin apinoihin. Miten aletaan vastaamaan tähän kysymykseen? Meillä ei ole muinaisia esivanhempiamme katsottavana nähdäksemme, kuinka asiat ovat muuttuneet evoluution aikana, koska ne ovat kaikki kuolleet sukupuuttoon, eikä kognitio fossiloidu. Joten voimme vain tehdä oletuksia heidän hautaesineittensä perusteella saadaksemme viitteitä heidän kommunikaatiotaidoistaan.”
George, Alison. 2022. Simple puzzles are revealing why humans are the only talking apes New Scientist 13,9. ,
Tekstit
