tiistai 30. tammikuuta 2018

Ulkoavaruuden elämän etsijöiden oljenkorsi: Jos eksoplaneetalla ei ole happea, siellä voi silti olla muita elämää suosivia kaasuja


Taiteilijan näkemys Proxima b:stä. Kuva: ESO/M. Kornmesser.





Joel Kontinen

Jos ulkoavaruuden elämän etsijät eivät havaitse eksoplaneetalla merkkejä hapesta, heidän ei tuoreen tutkimuksen mukaan kannata vielä viskata teleskooppiaan kaapin pohjalle.

He eivät edes voi olla varmoja siitä, mistä happi on peräisin, koska sen synty on varsin monimutkaista, eikä välttämättä eloperäistä.

Niinpä he etsivät merkkejä myös metaanista (CH4) ja hiilidioksidista (CO2) ja kaihtavat kohteita, joissa on merkkejä runsaasta hiilimonoksidista (CO).

Naturalistisen maailmankatsomuksen omaksuneet astrobiologit uskovat, että elämän on täytynyt kehittyä muualla universumissa jokseenkin samalla tavalla kuin täällä maapallolla.

Monet arvelevat, että kesti nelisen miljardia vuotta ennen kuin Maasta kehittyi se elämää ylläpitävä planeetta, jonka me tunnemme.

Joten he päättelevät, että kenties muutaman vuosimiljardin kuluttua elämän ihme voi vähitellen alkaa tapahtua jossain muualla universumissa.

Toiset taas uskovat, että maapallo on vetinen (eli siis hapekas) jo alusta lähtien.

Ulkoavaruuden elämän etsijät eivät ole löytäneet eksoplaneetoilta mitään merkkejä elämästä.

Maan kaltainen asuttava planeetta on edelleenkin kateissa.

Jotkut tutkijat uskovat, että sekä maapallo että koko aurinkokuntamme ovat ainutlaatuisia.

Jumala on luonut Maan ylläpitämään elämää.

Lähde:

Wall, Mike. 2018. Alien Life Hunt: Oxygen Isn't the Only Possible Sign of Life. Space.com (24.1.).