Joel Kontinen
Elämän synty on edelleenkin naturalistinen mysteeri, vaikka tiedejulkaisut ja populaarimedia tavan takaa väittävät jotain vallan muuta.
Välillä tiedemiehet (tai -naiset) vetoavat molekyylikätilöihin, ja välillä he uskovat elämän legopalikoiden tupsahtavan taivaalta, mutta yleensä he eivät pysty selittämään elämän syntyä.
Uusin spekulaatio kiinnittää katseemme 200 valovuoden päähän tähteen nimeltä WD 1425+540, joka majailee Karhunvartijan eli Boötesin tähdistössä.
WD 1425+540 on valkoinen kääpiötähti. Tutkijat sanovat Astrophysical Journal Letters -lehdessä havainneensa sen kaasukehässä hiiltä, typpeä, happea ja vetyä. Tämä sai heidät leipomaan kiehtovan skenaarion:
Tähteä (a) kiertävä planeetta (b) muutti jonkin pikkuplaneetan (c) rataa ja sai c:n siirtymään hyvin lähelle tähteä, joka repäisi c:n hajalle ja kylvi kaasuja ja pölyä ympäriinsä. Näistä muodostui rengas, hiukan samantapainen kuin mitä Saturnuksella on. Lopulta ne toivat elämän rakennuspalikat tähdelle.
Onko tämä tiedettä?
Ei, mutta tutkijoilta ei puutu ainakaan luovuutta.
Mutta mikä tahansa tähti on liian kuuma paikka elämälle, joten veikkaisin, että tämäkin teoria haudataan kohta vähin äänin.
Elämä ei voi syntyä spontaanisti missään oloissa. Siihen tarvitaan aina synnyttäjää.
Lähde:
University of California - Los Angeles. 2017. Dwarf star 200 light years away contains life's building blocks: Object in the constellation Boötes with carbon, nitrogen, oxygen and hydrogen. Science Daily. (9.2.).
Tekstit
