Joel Kontinen
Moni uskoo – tai ainakin toivoo – että elämä olisi syntynyt täysin spontaanisti. Silloin hän ei olisi tilivelvollinen yliluonnolliselle Jumalalle, ja voisi tehdä, mitä haluaa.
Toukokuussa tutkijat asettivat toivonsa proflaviiniin, joka heidän mukaansa voi lisätä DNA:n tai RNA:n vakautta. He pyrkivät osoittamaan, että elämän palikat olisivat ehkä voineet leikitellä esi-RNA:lla ja katsoa, jos siitä syntyisi edes jonkinlainen soppa.
Esi-RNA on yhtä tieteellinen käsite kuin lastenlorun Mörri-Möykky, mutta astrofysiikassa ilmeisesti saa antaa mielikuvituksen laukata.
Huhtikuussa Cornelia Meinert (University Nice Sophia Antipolis) kollegoineen ehdotti, että riboosi, joka on RNA:n rakennusaine, saattoi näytellä huomattavaa osaa elämän synnyssä.
Nyt tutkijat siirtävät taas vaihteeksi katseensa komeettoihin.
NASA:n Rosetta-luotain havaitsi glysiiniä ja fosforia komeetta 67P /Churyumov-Gerasimenkon lähistöltä.
Glysiini on aminohappo ja fosfori DNA:n ainesosa, joten tutkijat olivat haltioissaan.
Mutta kaikissa viritelmissä on suuri ongelma: ne eivät pysty synnyttämään elämää, koska palikat eivät ole sopivia.
Todellisessa elämässä aminohappojen proteiinit ovat kaikki vasenkätisiä, kun taas DNA:n ja RNA:n kaikki sokerit ovat oikeakätisiä.
Palikoista on sitä paitsi vielä valovuosien hyppy pienimpään mahdolliseen soluun.
Lähde:
Gearin, Conor. 2016. Building blocks of life spotted around comet for the first time New Scientist (27.5.).
Tekstit
