Joel Kontinen
Genetiikka voi vaarantaa darvinistisia uskomuksia.
Meidän pitäisi evolutionistien mielestä muistuttaa enemmän hiiriä kuin kenguruja. He uskovat, että ihmisillä ja hiirillä oli yhteinen kantaisä ”70 miljoonaa vuotta” sitten.
Kenguru sen sijaan loikki omille teilleen jo ”150 miljoonaa vuotta” ennen meidän päiviämme. Näin he otaksuvat.
Mutta kun australialaiset tutkijat sekvensoivat kengurun perimän, he hämmästyivät. Kävi ilmi, että ihminen (H. sapiens) muistuttaa enemmän tätä isoa pussieläintä kuin pikkunisäkkäitä.
Evolutionistit olivat syystäkin hämillään.
Toisaalta Darwinin elämänpuu on kohdannut niin kovia iskuja, että se on rojahtanut maahan jo ajat sitten:
· Esimerkiksi hiilikauden hirviö Tullimonstrum gregarium ei sovi lainkaan evoluutiopuuhun.
· Vesinokkaeläin (Ornithorhynchus anatinus) on nisäkäs, mutta sillä on ankan nokka, se munii munia ja viihtyy vedessä.
· Australiassa elävä nokkasiili (Tachyglossus aculeatus) sopii huonosti evoluution maailmaan, koska se on vesinokkaeläimen tavoin nisäkäs, mutta se sekä munii että imettää poikasensa.
· Lentokyvyttömällä kiivillä on ”primitiiviset sulat” ja luut kuin nisäkkäillä.
· Maasialla (Orycteropus afer) on aasin korvat, sian kuono ja rotan häntä.
· Kampamaneeteilla on hyvin kehittynyt hermojärjestelmä, vaikka niiltä puuttuu esimerkiksi hermosoluja rakentavat geenit.
· New Scientist siunasi Darwinin elämänpuun haudan lepoon vuonna 2009 – siis pian kengurututkimuksen julkaisemisen jälkeen.
· Tuorehkon lintututkimuksen mukaan Darwinin puu onkin pensas.
. Mikro-RNA:t soittavat kuolinkelloja darvinistisille puu-uskomuksille.
Myös kengurun pikkuserkku kalliovallabi (Petrogale penicillata) tuottaa harmaita hiuksia darvinisteille.
Lähde:
Bradford, Katie. 2008. Kangaroos 'closely related' to humans. Sydney Morning Herald (18.11.).
Tekstit
