Joel Kontinen
Evoluutiolla voidaan selittää miltei mitä vain – ainakin evolutionistien mielestä. Scientific American kertoi Darwinin juhlavuoden aattona (eli vuonna 2009), että evoluutio auttaa ymmärtämään kalan hintaa.
Nyt New Scientist jatkaa samoilla linjoilla. Sen mukaan kottaraisten käytös auttaa meitä käsittämään, miten suuret lakiuskonnot syntyivät.
Evolutionisti etsii vastauksia suuriin kysymyksiin elinympäristöstä ja eläinlajien käyttäytymisestä. Kun esimerkiksi kottaraiset joutuvat kohtaamaan vaaroja, ne elävät vain tätä päivää eivätkä jouda ajattelemaan pidemmän ajan hyvinvointia.
New Scientist soveltaa kottaraisten taipumusta ihmisyhteisöihin. Se löytää yhteiskunnan vakaudesta selityksen. Moraalia painottavat uskonnot syntyivät lehden mukaan vakaissa, suhteellisen vauraissa oloissa, joissa yksilöiden ei enää tarvinnut kamppailla saadakseen riittävästi ruokaa.
Uskonnon tarjoamat pelisäännöt edistivät yhteisön yhteishenkeä ja saivat yksilöt vetämään yhtä köyttä – ja vielä samaan suuntaan.
Lehti ei muista kertoa meille, että kottaraisten parvet haastavat evoluution tai että lintujen käyttäytymisestä on uskomattoman pitkä harppaus uskonnon kehitykseen.
Mutta darvinisti ei halua uskoa, että ihminen olisi evoluutioselitysten yläpuolella. "Kaikkeen löytyy oikeastaan evoluutiosta syy.” Näin akateemikko, hammastutkija Irma Thesleff ilmaisi asian viime vuonna YLE:n tiedeykkösessä.
Tällainen näkemys ei ole lainkaan harvinaista evoluutioyhteisössä.
Muutama vuosi sitten kuollut USA:n tiedeakatemian jäsen Philip Skell kritikoi darvinistista tarinointia siitä, että sillä voidaan selittää oikeastaan mitä tahansa. Tällaisen mallin haittapuoli on siinä, että sitä ei voida testata, joten se on kokeelliseen luonnontieteen ulkopuolella.
Lähde:
Baumard, Nicolas. 2016. Why are religions so judgemental? Ask evolution. New Scientist (27.4.).
Tekstit
