Kuva: Michael S. Helfenbein, fair use doctrine.
Joel Kontinen
Evolutionisteille Darwin on tullut takaisin. Hän sanoi,
että elämä kehittyi lammikossa. Nyt tiedemiehet ovat sanoneet, miten se syntyi.
Aidon darvinistiseen ajattelutavan mukaan maa on miljoonia vuosia vanha. Heidän mukaansa ensimmäinen elämä maapallolla olisi voinut
kehittyä lämpimissä vesialtaissa saarilla, jotka pilkkovat valtavaa, koko
planeetan kattavaa valtamerta. Maapallon vanhin vahvistettu elämä darvinistien
mukaan on 3,5 miljardia vuotta vanha, vain miljardi vuotta planeetan
muodostumisen jälkeen. Mahdollisen elämän jälkiä on löydetty myös 3,7 miljardin
ja 3,95 miljardin vuoden takaisista kivistä. Nämä näytteet ovat kiistanalaisia,
mutta ne voivat viitata siihen, että elämä kehittyi hyvin pian sen jälkeen, kun
planeetan ilmakehä ja valtameret olivat kehittyneet.
Maapallon elämän alkuperä on myös kiistanalainen. Se vaatii
perusrakennemolekyylien (aminohapot ja nukleotidit) kemiallisen reaktion, jossa
muodostuu monimutkaisia molekyylejä, kuten proteiineja, RNA:ta ja DNA:ta. Tätä siirtymistä rakennuspalikoista pitkiin molekyyliketjuihin kutsutaan polymeroinniksi, ja se vaatii tietyn lämpötilan ja olosuhteet.
Nature Reviews Microbiology -lehdessä vuonna 2008
julkaistun tutkimuksen mukaan jotkut tutkijat uskovat, että ensimmäinen
mikrobielämä syntyi merenalaisiin hydrotermisiin tuuletusaukkoihin, joissa on
sellaisia kemiallisia olosuhteita, jotka voisivat edistää polymerointia. Muut tutkijat väittävät, että tuuletusaukot tuottavat liikaa lämpöä tehokkaaseen polymerointiin ja että vedenalainen ympäristö myös vaikeuttaisi polymerointia. Tässä leirissä tutkijat väittävät, että elämä sen sijaan syntyi matalien lammikkojen reunoille, joita lämmitti geoterminen energia.
Jotta lämminvesiallas-hypoteesi toimisi, varhaisella
maapallolla on kuitenkin oltava kiinteä maa – jos ei ole kiinteää maata ei ole
paikkaa, jossa on lämminvesialtaita.
Lähde:
Pappas,
Stephanie, 2021, First life could have evolved on ancient islands Live Science 15. 1.
Tekstit
