Uranuksen renkaat ovat vielä oudompia kuin on luultu

 

Näkymä Uranuksesta Hubble-avaruusteleskoopista Kuva: NASA ja Erich Karkoschka, Arizonan yliopisto.

Joel Kontinen

Uranusta ympäröivät renkaat saattavat näyttää kuvissa samankaltaisilta, mutta niiden koostumukset ovat yllättävän erilaisia.

Renkaiden ymmärtäminen voisi auttaa meitä selvittämään tämän oudon, dynaamisen järjestelmän monia mysteerejä. Uranuksen ulkorenkaat – mu- ja nu-renkaat – ovat niin himmeitä ja koko järjestelmä niin kaukana, että niitä on vaikea havaita yksityiskohtaisesti. Kalifornian yliopiston Berkeleyn Imke de Pater ja hänen kollegansa yhdistivät lähes kahden vuosikymmenen dataa Keck-teleskoopista Havaijilla, Hubble-avaruusteleskoopista ja James Webb -avaruusteleskoopista saadakseen paremman kuvan.

Uranukset renkaat ovat omituisia. Ne eivät ole esimerkiksi Saturnuksen renkaiden kaltaisia, vaan todella pieniä, mutta Luoja on tehnyt niitä sellaisia.

Lähde:

Leah Crane 2026 The rings of Uranus are even stranger than we thought | New Scientist 1.5.

Kvanttitietokoneet voisivat auttaa terävöittämään kuvia eksoplaneetoista

 Taiteilijan näkemys eksoplaneetasta. Kuva: ESA/Hubble (M. Kornmesser)

Joel Kontinen

Kvanttitietokoneet saattavat auttaa meitä näkemään enemmän eksoplaneettoja – ja näkemään ne myös yksityiskohtaisemmin.

Tähtitieteilijät ovat nyt löytäneet tuhansia planeettoja aurinkokuntamme ulkopuolelta, mutta he olettavat, että näitä eksoplaneettoja on itse asiassa miljardeja. Niiden tunnistaminen ja tutkiminen on olennainen osa maan ulkopuolisen elämän etsintää, mutta se on teknisesti haastavaa, koska ne ovat niin kaukana Maasta.

Harvardin yliopiston Johannes Borregaard ja hänen kollegansa väittävät, että kvanttitietokoneet voivat parantaa prosessia merkittävästi.

Tämä tutkimus liittyy siihen, onko eksoplaneetoilla elämää. Mutta vain elämän antaja eli Luoja voi luoda elämää. Evoluutio ei pysty siihen.

 Lähde:

Karmela Padavic-Callaghan 2026 Quantum computers could help sharpen images of exoplanets | New Scientist 12. 1.

Mikrometeoriiteilla itsejärjestyvä protosoluverkosto vihjaa elämän alkuperästä

 

 

Kuva: Henning Dalhoff/Science Photo Library

Joel Kontinen

Voiko ensimmäinen elämä syntyä mikrometeoriiteista? Näin muutamat evolutionistit uskovat. Heitä ei kiinnosta puhua luojasta, joka vain voi synnyttää elämää.

Mutta näin sekulaarilehdet puhuvat  asiasta:

Mikrometeoriittien uskotaan satavan planeetoille kaikkialla maailmankaikkeudessa, joten löytö, että ne auttavat protosolujen muodostumisessa, voisi kertoa meille jotain elämän mahdollisuuksista muualla.

Eläviä soluja ympäröivien kalvoon sitoutuneiden rakenteiden on osoitettu järjestyvän spontaanisti mikrometeoriiteilla. Tämä tarjoaa houkuttelevan vihjeen siitä, että planeettojen päälle levinneellä pölyllä voisi olla rooli elämän kehityksessä.

"Jos voimme osoittaa, että protosoluja muodostuu Maan mikrometeoriiteille, on selvää, että näin voisi tapahtua muillakin elinkelpoisilla planeetoilla", sanoo Irep Gözen ruotsalaisesta tutkimus- ja koulutusyrityksestä GOMOD. "Siksi tämä on minusta erittäin jännittävää."

Lähde:

 Michael Le Page 2025 Protocells self-assembling on micrometeorites hint at origins of life | New Scientist 1.7.

Evolutionistit pitävät mustia aukkoja tähtien olemassaolon esteenä

Kuva; Stuart Thomson/Alamy. -

Joel Knntinen 

JWST on saattanut nähdä mustien aukkojen estävän uusien tähtien syntymisen. Monien galaksien keskellä olevien supermassiivisten mustien aukkojen epäiltiin sammuttavan uusien tähtien muodostumista – nyt James Webb -avaruusteleskooppi on löytänyt todisteita tästä.  

Supermassiiviset mustat aukot näyttävät pysäyttävän tähtien muodostumisen valtavissa isäntägalakseissaan – ja James Webbin avaruusteleskooppi (JWST) saattoi saada ne kiinni ensimmäistä kertaa.

Monet kosmisen naapurustomme massiivisimmista galakseista ovat "lepotilassa", jolloin uusia tähtiä ei näytä syntyneen pitkään aikaan. Tähtitieteilijät ovat pitkään epäilleet, että monien galaksien keskellä olevat supermassiiviset mustat aukot saattavat olla syy siihen, että kaasupilvet häiriintyvät.

Avaruus on suuri, täynnä Luojan aikaansaannoksia.

 

Lähde; 

JWST may have seen black holes suppressing the creation of new stars New Scientist 28,8,

Magnetismi muokkasi universumin

 

Kuva:  Andy Gilmore

Joel Kontinen

Muokkasiko magnetismi maailmankaikkeuden? Eräs eeppinen kokeilu viittaa siihen, että näin kävi.  

 Tiedemiehet ovat hylänneet ajatuksen siitä, että magnetismi auttoi muotoilemaan maailmankaikkeutta, mutta nyt uudet kokeet, joissa on aurinkoa kuumempaa plasmaa, saavat heidät ajattelemaan uudelleen.

Maapallolla on vain harvoja paikkoja, joissa olosuhteet ovat yhtä äärimmäiset kuin Los Angelesin lähellä sijaitsevassa National Ignition Facilityssä. Sen ytimessä on 192 laseria, jotka harjoitetaan kultasylinterillä, joka on suunnilleen AA-pariston kokoinen. Kun säteet lähentyvät, koekammion lämpötila hyppää 100 miljoonaan C:seen, joka on lämpimämpi kuin auringon keskipiste. Laitos rakennettiin tutkimaan mahdollisuutta hyödyntää ydinfuusiota, joka lupaa rajattomasti puhdasta energiaa.

 Mutta aiemmin tänä vuonna tutkijat ilmoittivat, että sen tehokkaat laserit on suunnattu myös toisenlaiseen suureen kysymykseen - mikä muokkasi maailmankaikkeuden?

Kuka muokkasi maailmankaikkeuden? Universumi on Luojan suunnittelema ja rakennuttama. Se ei ole voinut syntyä sattumalta tai darvinististen prosessien kautta.  

Kosmos on kaunis paikka. Suurimmassa mittakaavassa koko avaruudesta on kudottu valtava aineverkko. Jos zoomaa lähemmäs, näkee galaksien ryhmittyvän aaltoileviin pilviin, kun taas yksittäisillä galakseilla on hämmästyttävä muotoja, mukaan lukien Linnunratamme kaltaiset tyylikkäät spiraalit. Vuosikymmenten ajan on ajateltu, että vain painovoima voi muovailla tällaisia ihmeitä. Nyt, kiehtovien galaktisten havaintojen seurauksena, laserpolttokokeet antavat vihjeitä siitä, että olemme saattaneet virheellisesti hylätä toisen voiman vaikutuksen. Magnetismia on aina pidetty liian heikkona ollakseen kosminen kuvanveistäjä. Mutta viimeisimpien tulosten takana olevat väittävät, että testikammion helteessä he ovat saaneet vilauksen siitä, kuinka tämä unohdettu voima voidaan turboahtaa. Jos on näin, on ehkä löydettävä uusi paikka magnetismille painovoiman rinnalle kuvassa siitä, kuinka kosmoksesta tuli nykyisenkaltainen.

 Lähde: 

Clark, Stuart, 2022. Did magnetism shape the universe? An epic experiment suggests it did.  New Scientist 5.10.

Evoluution käsitys Marsista

 Kuva: NASA/JPL--Caltech/Usgs, 

Joel Kontinen 

Evoluution mukaan aurinkokunta muodostui kaasu- ja pölysumusta, josta aurinko ja planeetat kertyivät. Niiden kokoonpanosekvenssi voidaan mahdollisesti rekonstruoida käyttämällä kemiallisten alkuaineiden runsautta ja niiden isotooppisuhteita. Péron ja Mukhopadhyay ovat mitanneet Marsin meteoriitista nimeltä Chassigny krypton- ja ksenon-isotoopit, joiden tiedetään jo heijastavan planeetan sisäistä koostumusta.

Tutkijat löysivät meteoriitteja muistuttavat isotooppisuhteet, mikä osoittaa, että suuri osa Marsin massasta oli peräisin kiinteistä aineista. Marsin ilmakehässä on kuitenkin isotooppeja, jotka osoittavat niiden alkuperän olevan sumukaasusta, ja siksi niiden on täytynyt ilmaantua myöhemmin. Tavalliset kosmokemialliset mallit ennustavat päinvastaista järjestystä, joten tulokset haastavat nykyisen ymmärryksen aurinkokunnan kokoonpanosta.

Mutta koko aurinkokunta on Luojan perustama. 

Lähde:

. Smith,  Keith T. 2022. Mars accreted in an unexpected order Science  8.7. 

Miksi vesi ei jäädy pohjasta?

 

Kuva: Joe Mastroianni, National Science Foundation, Public domain.

 

Joel Kontinen

 

Nyt on tullut se aika, jolloin vedet jäähtyvät pinnalta.

Jos maanpallolla olisi toisenlainen ilmasto, niin kuin esimerkiksi jollain eksoplaneetoilla, vesi saattaisi jäähtyä vaikkapa pohjasta. Ja silloin kalat kuolisivat.

Tällainen jakso evolutionistien mukaan elettiin  maapallolla, kun maa oli jäässä.

Tämä on yksi Luojamme viisauksista, niin kuin se, miksi lintujen jalat eivät jäädy pakkasella.