Näytetään tekstit, joissa on tunniste kärsimys. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kärsimys. Näytä kaikki tekstit

lauantai 8. elokuuta 2009

Neljä kuolemaa, kaksi hyvin erilaista perintöä



Charles Darwin ei ymmärtänyt, miksi maailmassa on kärsimystä. Kuva Wikipediasta.



Joel Kontinen

Kaksi tunnettua 1800-luvulla elänyttä vaikuttajaa menetti yllättäen kaksi läheistään. Kun Charles Darwin oli kahdeksan, hänen äitinsä kuoli. Hänen vanhin tyttärensä Annie kuoli kymmenenvuotiaana.

Charles Darwin ei murheissaan kääntynyt Jumalan puoleen. Sen sijaan hän kääntyi Häntä vastaan ja yritti työntää Hänet maailmansa ulkopuolelle. Darwinin suvussa epäiltiin Raamattua, ja Annien kuolema sai hänet hylkäämään jopa etäisen deistisen Jumalan mahdollisuuden.

Samoihin aikoihin Irlannissa varttui mies, joka kohtasi yhtä kovia vastoinkäymisiä kuin Darwin. Hänen uskonsa ei kuitenkaan kärsinyt haaksirikkoa.

Joseph Scriven (1819-1886), joka kirjoitti laulun Jeesus auttaja on parhain (What a Friend We Have in Jesus), syntyi varakkaaseen irlantilaisperheeseen ja opiskeli Dublinissa arvostetussa Trinity Collegessä. Hänen elämästään ei puuttunut dramatiikkaa.

Kun Scriven aikoi mennä naimisiin, hänen morsiamensa hukkui sovitun hääpäivän aattona. Scriven oli 25-vuotias. Vaikeudet ovat saaneet monet kääntymään pois Jumalasta tai jopa kieltämään Hänet, mutta ne toivat Scrivenin lähemmäksi Häntä.

Scriven ei pitänyt Jeesusta vain hyvänä opettajana tai profeettana. Hän tiesi, mitä Herra tarkoitti, kun Hän sanoi opetuslapsille: “Te olette ystäviäni, kun teette sen minkä käsken teidän tehdä” (Joh. 15:14).

Ruotsalainen gospellaulaja Pelle Karlsson laulaa universumin Luojan ällistyttävästä rakkaudesta. On käsittämätöntä, miksi Hän suuruudestaan huolimatta on kiinnostunut pienestä ihmisestä.

Joseph Scriven oli löytänyt tämän samaisen salaisuuden. Hän kääntyi ainoan Ystävän puoleen, joka kykeni lohduttamaan häntä.

Tämä ystävä oli Jeesus, hänen Vapahtajansa.

Scriven pakkasi laukkunsa. Hän jätti Irlannin taakseen ja matkusti Kanadaan. Unohtaakseen omat vaikeutensa hän käytti suurimman osan ajastaan ja voimavaroistaan muiden auttamiseen. Häntä kutsuttiin Port Hopen laupiaaksi samarialaiseksi.

Kanadassa Scriven rakastui nuoreen naiseen, joka pian kuoli keuhkokuumeeseen.

Vuonna 1855 hän kuuli äitinsä vakavasta sairaudesta. Hän ei päässyt tapaamaan tätä mutta kirjoitti pienen runon, joka on käytännön teologiaa parhaimmillaan. Hän ei koskaan aikonut julkaista sitä.

Useimmat kristityt tuntevat sanat:

Jeesus auttaja on parhain, murheissa Hän lohdun suo.
Huolesi vie myöhään, varhain kiitosmielin Herran luo.
…
Murhe mieltäsi kun painaa, synti raskas rasittaa,
Jeesus voimallansa kantaa, kiitä siksi Jumalaa.


Laulu Jeesus auttaja on parhain muistuttaa meitä siitä, että voimme viedä kaikki murheemme Vapahtajallemme ja tietää, että Hän kuuntelee meitä.

Hän on läsnä, kun kaikki muut ovat hylänneet meidät. Ahdistusten tullen voimme lähestyä Häntä luottavasti, koska Heprealaiskirjeen (4:15-16) mukaan Hän on meidän ylipappimme, joka ymmärtää meidän heikkouksiamme.

Raamattu myös kutsuu Häntä Immanueliksi, ‘Jumala meidän kanssamme’. Scriven ymmärsi, että Jumala ei ole meistä kaukana. Transsendentti Luoja tuli immanentiksi Kristuksessa. Hänestä tuli meidän uskollinen ystävämme.

Vaikka vastoinkäymiset saivat Charles Darwinin menettämään uskonsa Jumalaan, Scriven suhtautui niihin rakentavasti. Hän tiesi, että hänellä oli ystävä, joka ei koskaan hylkäisi häntä.

Joseph Scrivenin “pikkuruno” on ollut suuri inspiraation lähde miljoonille ihmisille.


Lähteet:

Hengellinen laulukirja. 1992. 3., uudistettu painos. Vantaa: Hengellinen Laulukirja.

Keynes, Randal. 2002. Darwin, His Daughter & Human Evolution. New York: Riverhead Books

Sanders, Roger W. 2009. Darwin’s Personal Struggle with Evil. Answers 4:1, 32-33.

lauantai 27. syyskuuta 2008

Miksi?



Syntiinlankeemus toi ohdakkeet ja orjantappurat maailmaan. Kuva Lesvoksen saarelta.


Joel Kontinen

Viestimet olivat täynnä kysymysmerkkejä Kauhajoen koulusurmien jälkeen. Esimerkiksi Aamulehti levitti ison Miksi? otsikon etusivulleen 24.9. Ihmiset ovat hämmentyneitä. Vastauksia on vähän, ja nekin ovat lähinnä spekulaatioita.

Kun The Times pyysi englantilaista kirjailijaa G. K. Chestertonia (1874-1936) kirjoittamaan esseen aiheesta Mikä maailmassa on vikana?, hän vastasi ytimekkäästi: ”Minä olen”.

Chestertonin vastaus oli varsin raamatullinen. Vanhan testamentin profeetta Jeremia sanoi: ” Petollinen on ihmissydän, paha ja parantumaton vailla vertaa! Kuka sen tuntee?” Paavali kirjoitti Roomalaiskirjeessä: ” En tee sitä hyvää, mitä tahdon, vaan sitä pahaa, mitä en tahdo.”

Me elämme maailmassa, jossa syntiinlankeemukset seuraukset näkyvät päivittäin. Aadamin ja Eevan rikkomus muutti täydelliseksi luodun maailman.

Mutta länsimaissa vallitsevan suuren kertomuksen mukaan kaikki olevainen on syntynyt sattumalta itsestään. Evoluutioon nojaava maailmankatsomus ei tunnusta Jumalan olemassaoloa, joten ihminen ei myöskään koe ole vastuussa kenellekään tekemisistään. Ihminen valitsee itse omat norminsa. Kuten Ben Steinin dokumenttifimi Expelled: No Intelligence Allowed osoittaa, niillä on joskus traagiset seuraukset.

Filosofi David Berlinski kirjoittaa natseista, jotka Toisen maailmansodan alkuvuosina vyöryivät Itä-Eurooppaan ja pakottivat juutalaiset kaivamaan omat hautansa. Eräs SS-upseeri katseli, kun vanha parrakas juutalaismies kaivoi syvää kuoppaa. Vanhus suoristautui ja sanoi: ”Jumala näkee, mitä te teette.”

Kaikki eivät koe darvinistista evoluutiota vapautena vaan pikemminkin toivottomuuden lähteenä. Jokelan koulusurmaaja Pekka-Eric Auvinen tunnustautui evolutionistiksi, joka yritti auttaa luonnonvalintaa kitkemään huonon aineksen ihmiskunnasta. Kauhajoen ampujassa näyttää olevan samanlaisia taipumuksia.

Jos SS-upseeri ja suomalaiset tappajat olivat uskoneet, että Jumala näkee, mitä he tekevät, he eivät ehkä olisi ampuneet luotejaan.

Valitettavasti yhteiskuntamme ei suvaitse niitä, jotka nousevat vastustamaan vallitsevaa toivottomuuden filosofiaa. Paluu kristilliseen maailmankatsomukseen voisi kuitenkin tehdä myös omasta lintukodostamme huomattavasti turvallisemman paikan.

Usko Jumalaan voi olla suurempi voimavara kuin kuvitellaankaan: ”Minulla on omat suunnitelmani teitä varten, sanoo Herra. Minun ajatukseni ovat rauhan eivätkä tuhon ajatuksia: minä annan teille tulevaisuuden ja toivon” (Jeremia 29:11).

Lähde:

Berlinski, David.2008. The Devil’s Delusion. Atheism and Its Scientific Pretensions. New York: Crown Forum.