Hitaiden prosessien uniformitaristit aivopesijöinä

Charles Lyellin näkemykset ovat saaneet geologeilta ankaraakin kritiikkiä. Kuva Wikipediasta.



Joel Kontinen

Ilman Charles Lyellin kirjoituksia Darwinin ajatus ihmisen evoluutiosta ei olisi saanut sitä kannatusta, minkä se sai. Mutta geologia on jo ainakin jossain määrin hylännyt uniformitarismin. Hiljattain kuollut geologi Derek Ager, joka ei suinkaan ollut kreationisti, kirjoitti vuonna 1993:

”Aivan kuten poliitikot kirjoittavat historiaa uudelleen, niin geologit kirjoittavat maapallon historiaa uudelleen. Puolentoista vuosisadan ajan Charles Lyellin gradualistinen uniformitarismi on hallinnut - tai voisimme jopa sanoa - on aivopessyt geologian maailmaa. Kaikki viittaukset ”katastrofisiiin” tapahtumiin on hylätty vanhanaikaisina, epätieteellisinä ja jopa naurettavina.”

Ager painotti katastrofien merkitystä geologiassa. Mt. Saint Helensin purkaus vuonna 1980 oli havainnollinen esimerkki pikaisesta kanjoninmuodostuksesta. Miljoonien vuosien muodostelmat syntyivät muutamassa tunnissa.


Lähde:

Ager, Derek. 1993. The New Catastrophism: The importance of The Rare Event in Geological History. Cambridge: Cambridge University Press.

Rutkanpuoleisesti arvailuja: Mark Twain tieteen objektivisuudesta

"Rutkanpuoleisesti arvailuja": Lontoon luonnonhistoriallisessa museossa vanhaa puuta mainostetaan miljoonien vuosien ikäiseksi.


Joel Kontinen

Tiedemiesten oletetaan olevan objektiivisia. Toisinaan heidän päätelmänsä ovat kuitenkin kyseenalaisia. Mark Twain totesi: “Tieteessä on kiehtova piirre. Mitättömän pienestä tosiseikasta voidaan saada rutkanpuoleisesti arvailuja.” (Life on the Mississippi) Tässä on lainauksen konteksti:

Sadan seitsemänkymmenen kuuden vuoden aikana Mississipin alajuoksu on lyhentynyt kaksisataa neljäkymmentäkaksi mailia [389 kilometriä]. Tämä on keskimäärin himpun verran yli mailin ja kolmannesmailin [2 km] vuodessa. Sen tähden kuka tahansa tasapainoinen ihminen, joka ei ole sokea eikä idiootti, voi huomata, että vanhalla oolittisella siluurikaudella, josta ensi marraskuussa tulee kuluneeksi miljoona vuotta, Mississippijoen alajuoksu oli reilut miljoonaa kolmesataatuhatta mailia [2 milj. km ] pitkä ja ulottui ongenvavan tavoin Meksikonlahden yli. Yhtä lailla kuka tahansa voi nähdä, että seitsemänsadan neljänkymmenenkahden vuoden kuluttua Mississipin alajuoksu on vain mailin ja kolmenneljänneksen [2, 67 km] pituinen ja että katu yhdistää Kairon ja New Orleansin, joiden asukkaat porskuttavat tyytyväisenä eteenpäin yhteisen pormestarin ja raatimiesneuvoston alaisuudessa. Tieteessä on kiehtova piirre. Mitättömän pienestä tosiseikasta voidaan saada rutkanpuoleisesti arvailuja.

Uniformitarismi on geologinen teoria, jonka mukaan hitaat prosessit ovat miljoonien vuosien kuluessa synnyttäneet valtaisat geologiset muodostelmat, esimerkiksi Grand Canyonin. Uniformitarismin pioneerit James Hutton (1726-1797) ja Charles Lyell (1797-1875) tekivät teorian tunnetuksi. Lyell myös innoitti Charles Darwinin soveltamaan samantapaista lähestymistapaa biologiseen evoluutioon.

Uniformitarismi syrjäytti katastrofismin geologian vallitsevana paradigmana, joskin viime vuosina katastrofismi on taas yleistynyt. Mount St. Helens purkautui toukokuussa 1980 ja synnytti massiiviset sedimenttikerrokset ja kaiversi syviä kanjoneja muutamassa tunnissa. Pienetkin luonnonmullistukset voivat saada aikaan paljon vähässä ajassa.

Samuel Langhorne Clemens (1835-1910), joka paremmin tunnetaan taiteilijanimestään Mark Twain, kritikoi perustellusti tiedemiesten tapaa yleistää asioita. Monesti darvinistit näkevät pieniä muutoksia banaanikärpäsissä tai bakteereissa ja sitten yleistävät tuloksiaan loputtomiin. Tuloksena on ideologia, jonka mukaan sattuman ja pitkän ajan yhdistelmä synnyttää amebasta astrofyysikon. Kuten Mark Twain sanoisi: ”Mitättömän pienestä tosiseikasta voidaan saada rutkanpuoleisesti arvailuja.”

Lähde:

Twain, Mark. Life on the Mississippi. http://www.twainquotes.com/Scientists.html