Pakastetun rotan kromosomi on herätetty henkiin hiiren sisällä

 

Kuva: Yamanashin yliopisto

Joel Kontinen

Pakastetun rotan kromosomi on sijoitettu hiiren sisään. Jotkut tiedemiehet uskovat, että he käyttävät tätä strategiaa yrittääkseen saada mammutit takaisin.

Tutkijat ovat luoneet hiiriä, joissa on soluja, joihin on lisätty rotan kromosomi. Nämä kimeeriset hiiret koostuvat joistakin soluista, joissa on rotan kromosomi.

Sukupuuttoon kuolevien eläinten palauttamiseen erikoistunut yritys Colossal Biosciences saattaa olla tekemässä hyppyä. Mammuttien kromosomien herättäminen henkiin elävissä soluissa saattaa olla mahdollista, kun tiedemiehet siirsivät yli vuoden pakastetun rotan kromosomin eläviin hiiren soluihin. Sitten he loivat kokonaisia ​​hiiriä, joiden soluista osa sisältää lisätyn rotan kromosomin.

"Kun olemme hioneet tekniikkaa, alamme testata sitä norsujen soluilla", sanoo Teruhiko Wakayama Yamanashin yliopistosta Japanista. "Jos onnistumme lisäämään norsujen kromosomeja hiiren alkion kantasoluihin, haluamme ehdottomasti kokeilla sitä mammuttien kanssa."

Lähde:

Michael Le Page 2026 A chromosome from a frozen rat has been resurrected inside mice | New Scientist 5.5.

Nuoret hiiret vanhenevat, kuun niihin laitetaan vanhaa verta

 

Kuva:  Broker/Alamy.

Joel Kontinen

Veren siirtäminen vanhasta hiirestä nuorempaan hiireen aiheuttaa nuoren hiiren ikääntymistä. Verensiirto johti lisääntyneeseen määrään vanhenevia soluja nuorissa hiirissä, mikä viittaa siihen, että solujen ikääntyminen ei ole vain kulumista ja repeytymistä.

On olemassa pitkäaikainen hypoteesi, jonka mukaan vanhan hiiren kirurginen yhdistäminen nuoreen jyrsijään aiheuttaa veren siirtymisen, joka vähentää vanhemman eläimen ikää. Vaikka tämä hyödyttää vanhempia hiiriä, vaikutukset nuorelle luovuttajajyrsijälle eivät olleet yhtä selkeitä.

Irina Conboy Kalifornian yliopistosta Berkeleystä ja hänen kollegansa siirsivät verta nuorten ja vanhojen hiirten välillä. Kolmen kuukauden ikäiset saivat verta eläimistä, jotka olivat noin 2-vuotiaita. Kaksi viikkoa myöhemmin nuorilla hiirillä oli lisääntynyt määrä vanhenevia soluja – maksassa, munuaisissa ja lihaksissa olevia soluja, jotka vaurioituvat ja lakkaavat jakautumasta, mutta eivät kuole. Nämä solut kerääntyvät normaalina osana ikääntymistä, jotka alkavat ihmisissä muutaman vuoden elämisen jälkeen. Vahvuustestit paljastivat myös, että nuoret hiiret heikkenivät saatuaan vanhempien jyrsijöiden verta.

Näin vanhaa verta ei pitäisi siirtää uusiin hiiriin, jotka ovat Jumalan luomia ja haluavat elää niille annetun iän.

Lähde:

 Stokel-Walker, Chris. 2022,  Transfusing blood from an old mouse to a younger mouse causes ageing New Scientist 5.8.

DNA:n jakso teki meistä maratoonareita

Paula Radcliffe at 2007 NYC, Marathon. kuva: Ed Costello, CC BY-SA 2.0.





Joel Kontinen


Elizabet Pennisi tietää uuden ajatuksen siitä, miksi meistä tuli ihmisiä. Hän siteeraa Sciencessa tutkimusta, joka teki meistä maailman valloittajia.

Hän kiinnittää huomiota DNA:n jaksoon, joka sai meidän esi-isämme maratoonareiksi – antoi meille kestävyyden vallata maata, väistellä petoja ja voittaa maailman.

Noin 20 vuotta siten Ajit Varki ja kollegat kaivoivat yhden geneettisen eron ihmisten ja simpanssien välillä, geenin, jota kutsutaan nimellä CMP-Neu5Ac Hydroxylase (CMAH). Tämä geeni auttaa rakentamaan sokerimolekyylin kädellisille. Joillain kädellisillä on tämä molekyyli, jota kutsutaan sialiseksi hapoksi, joka sopii hyvin solun pinnalle.

Mutta ihmisillä on hajallinen versio CMAH;sta, joten se ei tuota tätä sokeria kehossamme.

Äskettäin, the Proceedings of the Royal Society B:ssa kerrottiin, että CMaHin geeneillä varustettu hiiri juoksi 12 prosenttia lujempaa ja 20 prosenttia pidempään kuin muut hiiret.

Pennisi myös varoittaa yleistämästä liikaa:

“Hiiret eivät ole ihmisiä taikka kädellisiä”, sanoo Jason Kamilar, biologinen antropologi, joka ei ollut osallistunut uuteen työhön."

Evoluution pitäisi rakentaa eikä hajottaa.

Lähde:

Pennisi, Elizabeth, 2018. This broken gene may have turned our ancestors into marathoners—and helped humans conquer the world Science (11.9.).