Ateistien mielestä kristillisyyden rappio vaikuttaa kovasti yhteiskuntaan

Richard Dawkins. Kuva: David Shankbone CC BY 3.0.




Joel Kontinen

Jonathon van Maren kirjoittaa blogissaan ateistien muuttuneista ajatuksista:

Vain muutama vuosi sitten uusi ateistien armeija oli voimansa tunnossa. Monet, esimerkiksi Christopher Hitchens ja Richard Dawkins johtivat hyökkäystä kristinuskoa vastaan. Hitchens sanoi, että kristinusko pilaa kaiken.

He halusivat poistaa kristinuskon kokonaan.

Mutta kun nyt kristinusko on jo jäänyt länsimaissa monesti varjoon, jotkut ateistit ovat alkaneen luulla, että 1700-luvulla alkanut valistuksen aikakausi vaikutti myös kristinuskoon. Ja nyt emme voi Van Marenin mukaan enää uskoa, kuka on mies ja kuka on nainen.

Douglas Murray on huomannut, että meidän käsityksemme ihmisoikeuksista, kun se on perustuu juutalais-kristilliseen tradition, voi vain elää muutaman vuoden kristinuskon jälkeen – ja sen jälkeen jäämme synkkään pimeyteen.

Myös Suomessa suvivirsi-jupakka ja Päivi Räsäsen ajojahti kuuluvat tähän asiaan.

Dawkins on nyt muuttanut näkemystään. Muuan muassa Bill Maher ja Ayaan Hirsi Ali ovat myös jakaneet Dawkinsin näkemyksiä. Hän on sanonut, että Jumalan olemassaololla on vaikutus yhteiskuntaan. Hänen mukaansa se voi vähentää rikollisuutta.

Ja jos kristinusko korvataan islamilla, seuraukset ovat kammottavia.

Lähde:

Van Maren, Jonathon, 2019. Atheists sound the alarm: Decline of Christianity is seriously hurting society. Life Site News (4.11.).

Christopher Hitchens on poissa

Sokea rapu ei kerro evoluutiosta vaan rappeutumisesta. Christopher Hitchens käytti sokeita salamantereita argumenttina luomista vastaan, mutta yksikään jatkuvassa pimeydessä elävä eläin ei ole osoitus darvinistisesta evoluutiosta vaan adaptaatiosta eli sopeutumisesta ympäristöön, jossa silmiä ei tarvita.





Joel Kontinen


Christopher Hitchens, joka oli Richard Dawkinsin jälkeen ehkä tunnetuin militantti ateisti, kuoli viime torstaina syöpään 62-vuotiaana.

Vaikka hänen ärhäkkä suhtautumisensa kristinuskoon olikin osaksi teatteria, hän ilmeisesti piti loppuun saakka kiinni ateismistaan eikä edes kuolinvuoteellaan kääntynyt Luojansa puoleen.

Hitchens yritti todistella darvinistisen evoluution paikkansapitävyyttä esimerkiksi käyttämällä argumenttia jatkuvassa pimeydessä elävien salamanterien surkastuneesta näkökyvystä. Yksikään jatkuvassa pimeydessä elävä eläin ei ole osoitus darvinistisesta evoluutiosta vaan adaptaatiosta eli sopeutumisesta ympäristöön, jossa silmiä ei tarvita. Salamanterit ovat menettäneet ominaispiirteen (eli näkökyvyn), joka niiden esi-isillä kerran muinoin oli.

Lähde

Wilson, Douglas. 2011. Christopher Hitchens Has Died, Doug Wilson Reflects. Christianity Today (16.12.)

Ateismi 3.0: Uskonto on hyväksi ihmisille ja yhteiskunnalle

Bruce Sheiman on ateisti, joka puolustaa uskontoa.



Joel Kontinen


Militantit ateistit ovat kaiuttaneet ideologiaan varsin kovaäänisesti viime vuosina. Richard Dawkins, Christopher Hitchens ja Sam Harris eivät juurikaan ole mainostaneet uskonnon myönteisiä puolia.

Uusi ateistien sukupolvi ei kuitenkaan suhtaudu uskontoon yhtä aggressiivisesti. Bruce Sheiman esimerkiksi puolusti uskontoa kirjassaan An Atheist Defends Religion: Why Humanity Is Better Off with Religion than Without It (2009).

Sheimanin mukaan uskonto antaa miljoonille uskoville elämäntarkoituksen, kannustaa heitä huolehtimaan toisista ihmisistä ja edistää terveyttä. Hän myöntää, että kristinusko on motivoinut monia länsimaisen sivilisaation saavutuksia.

Bruce Sheiman ei suinkaan ole viimeinen mohikaani aateveljiensä joukossa. Uskontoon myönteisesti suhtautuvia ateisteja alkaa olla niin runsaasti, että USA Today otti käyttöön ilmaisun ateismi 3.0.

Myös Harvardin yliopiston humanistinen kappalainen Greg M. Epstein ja entinen YK:n virkailija Austin Dacey kuuluvat uuden polven ateisteihin, joiden mielestä uskonnolla on tärkeä funktio yhteiskunnassa.

Tällainen "evoluutio" on tervetullutta, varsinkin näin Charles Darwinin juhlavuotena.


Lähde:

Burke, Daniel. 2009. Atheism 3.0 finds a little more room for religion. USA Today. (19.10.)
http://www.usatoday.com/news/religion/2009-10-19-atheism-belief_N.htm

Aatehistorian tuntija ryöpyttää tiedeuskovaisia

Kirjallisuuden professori ja filosofi käyvät Richard Dawkinsin kimppuun. Kuva Wikipediasta.




Joel Kontinen

Richard Dawkins kirjoittaa olennosta, jonka olemassaoloon hän ei usko. Kirjallisuuden professori Terry Eagleton taas kertoo Ditchkinsistä, kuvitteellisesta ateistista, joka käy omaa sotaansa kuvitteelliseksi olettamaansa Jumalaa vastaan. Ditchkins pitää uskontoa kaiken pahan alkuna ja juurena, vaikkei hän juurikaan ole perehtynyt siihen, mistä kirjoittaa.

Ditchkins on yhdistelmä Richard Dawkinsista ja Christopher Hitchensistä, joita toimittaja Kari Salminen luonnehti tuoreessa kirjaesittelyssään uuden ateismin ja rationaalisen maailmankuvan profeetoiksi.

Ateistista maailmankuvaa on tosin miltei mahdotonta kutsua rationaaliseksi. Ateisti joutuu lainaamaan rationalisminsa juutalaiskristillisestä perinnöstämme.

Kari Salminen esitteli Aamulehdessä kaksi uskontoa käsittelevää kirjaa, joiden lähestymistapa eroaa tyystin viime vuosina uutisissa olleiden militanttien ateistien pamfleteista. Terry Eagletonin Reason, Faith and Revolution: Reflections on the God Debate (Yale University Press, 2009) ja Slavoj Zizekin, John Milbankin ja Creston Davisin The Monstrosity of Christ. Paradox or Dialectic? (The MIT Press, 2009) lähestyvät aihetta filosofian historian perspektiivistä.

Eagleton on verrannut Dawkinsin kirjoituksia uskonnosta henkilöön, joka esitelmöi biologiasta vaikka tuntee ainoastaan Ison-Britannian lintuoppaan. Moni muukin on syyttänyt Dawkinsia siitä, ettei hän ole vaivautunut ottamaan selvää siitä, mitä hän niin kiivaasti riepottelee.

Salminen toteaa:

Uusateistit väittävät, etteivät uskonnot ole ikinä tuottaneet mitään hyvää. Väite on todistusaineiston valossa suoranainen valhe. Valistuksen ja kehityksen nimissä puhuvat eivät olekaan kiinnostuneet epäoikeudenmukaisuuksista, joita vastaan uskonnolliset ryhmittymät ovat taistelleet.

Kristillinen kirkko on monin paikoin taistellut yhteiskunnallisia epäkohtia vastaan. Esimerkiksi orjakauppaa vastustanut William Wilberforce oli vakaumuksellinen kristitty. Kristityt edistivät tasa-arvoa ja koulutusta. Yliopistolaitos syntyi katolisen kirkon suojissa aikana, jota ateistit mielellään kutsuvat pimeäksi keskiajaksi – koska eivät tunne Euroopan kulttuurihistoriaa.

Salminen jatkaa:

Dawkins ja Hitchens ovat luoneet Jumalan kuvakseen. Heidän Jumalaansa ei kristinusko tunne, eikä ihme, sillä Dawkins on muovannut sen oman tieteellis-teknisen maailmankuvansa näköiseksi olennoksi.

Jos Dawkins tutustuisi Uuden testamentin Jeesukseen, hänen kirjoituksensa voisivat muuttua varsin paljon.


Lähteet:

Eagleton, Terry. 2006. Lunging, Flailing, Mispunching. London Review of Books. (19.10.) http://www.lrb.co.uk/v28/n20/eagl01_.html

Salminen, Kari. 2009. Uskonnosta voi keskustella älykkäästi. Aamulehti 2.7. B17.