Bussikampanjat eivät ole lisänneet ateistien luotettavuutta muiden silmissä. Kuva: Zoe Margolis, CC BY 2.0.
Joel Kontinen
Ateistit ovat ainakin potentiaalisesti moraalisesti turmeltuneita ja vaarallisia. Näin monet uskovat laajan Nature Human Behaviour -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan.
Tutkimuksessa mitattiin yli 3 000 ihmisen käsityksiä. Vastaajat olivat peräisin 13 eri maasta viideltä eri mantereelta.
Heille esiteltiin fiktiivinen henkilö, jonka sanottiin jo lapsena rääkänneen eläimiä ja aikuisena surmanneen viisi koditonta ihmistä.
Joka toiselta kysyttiin, miten todennäköisesti rääkkääjä-murhaaja oli ateisti ja joka toiselta, miten todennäköisesti hän tunnusti jotain uskontoa.
Vastaajat pitivät murhaajaa ateistina kaksi kertaa niin todennäköisesti kuin jonkin uskonnon edustajana. Ainoastaan Suomessa ja Uudessa-Seelannissa ei ero ollut aivan näin suuri.
Jopa ateistit olivat sitä mieltä, että murhaaja on todennäköisesti ateisti.
Tällainen ajattelu heijastuu myös ihmisten päätöksiin:
Äskettäin liberaalit eväsivät Richard Dawkinsilta mahdollisuuden esitellä uutta kirjaansa Berkeleyssä, vaikka tilaisuus oli sovittu jo ajat sitten.
Mutta sitten järjestävät saivat tietää, että Dawkins oli kritikoinut islamia, joten maailman ehkä tunnetuin ateisti sai jäädä kotiinsa.
Tutkimuksen tulosten ei sinänsä pitäisi hämmästyttää meitä, koska ateistit aiheuttivat valtaosan 1900-luvun surmista.
Neuvostoliitto, Maon Kiina, punakhmerien Demokraattinen Kamputsea, Itä-Saksa, Fidel Castron Kuuba, Pohjois-Korea ja monet muut ateismista inspiraatiota hakeneet maat tapattivat surutta omia kansalaisiaan ja myös surmasivat myös miljoonia muita.
Ateismi ei toisin sanoen ole tie autuuteen.
Etenkin kristinusko taas suojaa pahuudelta. Ihmiset tietävät olevansa vastuussa teoistaan.
Lähde:
Phys.org. 2017. Atheists thought immoral, even by fellow atheists: study (7.8.).
Näytetään tekstit, joissa on tunniste uskonnot. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste uskonnot. Näytä kaikki tekstit
keskiviikko 9. elokuuta 2017
keskiviikko 4. toukokuuta 2016
”Älä enää kerro meille, miten meidän tulee käyttäytyä”: New Scientist etsii uskonnon ja moraalin alkuperää evoluutiosta
Jeesukselle ei jää tilaa New Scientistin uskontojutussa.
Joel Kontinen
”Älä enää kerro meille, miten meidän tulee käyttäytyä.”
Vaikka New Scientist on tunnettu yläilmoissa lentävistä otsikoistaan ja jutuista, jotka välillä ärsyttävät myös hartaita darvinisteja, lehti on enimmäkseen pyrkinyt vähättelemään kristinuskon painoarvoa, toisinaan varsin heppoisin perustein.
Uusin pääkirjoitus ei tuota yllätyksiä. NS tunnustaa, että suurin osa ihmisistä on aina uskonut Jumalaan tai jumaliin. Darvinistisen käsityksen mukaan uskonnolla on siis eloonjäämistä edistävä funktio.
Nyt evolutionistien missio on ennustaa, miten uskonnot syntyivät ja kehittyivät. Moraalia painottavat suuret uskonnot syntyivät heidän mukaansa 2 500 vuotta sitten yhteiskunnallisten myllerrysten avittamina.
Monet evolutionistit, esimerkiksi tunnettu skeptikko Michael Shermer, arvelevat uskonnon nähneen päivänvalon Afrikan savanneilla hamassa menneisyydessä.
NS tohtii ennustaa myös tulevaisuutta. Sen mukaan uskonto ei katoa minnekään, mutta suurten uskontojen vaikutus vähenee. ( Tämä ei täysin pidä paikkaansa.)
Lehti ei silti ole huolissaan. Sen mukaan ihmiset voivat olla eettisiä myös ilman uskontoa, mutta tämä taas johtuu siitä, että kristilliset arvot vaikuttavat yhä yhteiskunnassa.
New Scientistin pääkirjoituksesta heijastuu ihmiskunnan ikivanha pyrkimys kapinoida Luojaansa vastaan.
Jumala on jo ratkaissut tämän perusongelman, joka ei spekuloimalla parane.
Lähde:
Thou shalt not tell us how to behave any more. New Scientist 27.4. 2016.
Joel Kontinen
”Älä enää kerro meille, miten meidän tulee käyttäytyä.”
Vaikka New Scientist on tunnettu yläilmoissa lentävistä otsikoistaan ja jutuista, jotka välillä ärsyttävät myös hartaita darvinisteja, lehti on enimmäkseen pyrkinyt vähättelemään kristinuskon painoarvoa, toisinaan varsin heppoisin perustein.
Uusin pääkirjoitus ei tuota yllätyksiä. NS tunnustaa, että suurin osa ihmisistä on aina uskonut Jumalaan tai jumaliin. Darvinistisen käsityksen mukaan uskonnolla on siis eloonjäämistä edistävä funktio.
Nyt evolutionistien missio on ennustaa, miten uskonnot syntyivät ja kehittyivät. Moraalia painottavat suuret uskonnot syntyivät heidän mukaansa 2 500 vuotta sitten yhteiskunnallisten myllerrysten avittamina.
Monet evolutionistit, esimerkiksi tunnettu skeptikko Michael Shermer, arvelevat uskonnon nähneen päivänvalon Afrikan savanneilla hamassa menneisyydessä.
NS tohtii ennustaa myös tulevaisuutta. Sen mukaan uskonto ei katoa minnekään, mutta suurten uskontojen vaikutus vähenee. ( Tämä ei täysin pidä paikkaansa.)
Lehti ei silti ole huolissaan. Sen mukaan ihmiset voivat olla eettisiä myös ilman uskontoa, mutta tämä taas johtuu siitä, että kristilliset arvot vaikuttavat yhä yhteiskunnassa.
New Scientistin pääkirjoituksesta heijastuu ihmiskunnan ikivanha pyrkimys kapinoida Luojaansa vastaan.
Jumala on jo ratkaissut tämän perusongelman, joka ei spekuloimalla parane.
Lähde:
Thou shalt not tell us how to behave any more. New Scientist 27.4. 2016.
Tunnisteet:
evoluutio,
Genesis,
Jeesus,
kristinusko,
moraali,
syntiinlankeemus,
uskonnot
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
