Näytetään tekstit, joissa on tunniste ulkoavaruuden elämä. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste ulkoavaruuden elämä. Näytä kaikki tekstit

perjantai 5. marraskuuta 2021

Tuskin näemme pieniä vihreitä miehiä, sanoo Martin Rees

 

Kuva: SETI Institute. 

Joel Kontinen

 

Onko älyllistä elämää muualla universumissa? Monet ovat käsitelleet kysymystä ehkä jo vuosisatoja sitten. Mutta vasta äskettäin on aktiivisesti kuunneltu radioteleskoopeilla muilta sivilisaatioilta tulevia ääniä.

Toisin, kun SETA, en usko, että löydämme pieniä vihreitä miehiä. 

 Oletetaan, että on muita planeettoja, joilla elämä alkoi ja että se seurasi jotain darwinilaista evoluutiota (niinhän ei tarvitse olla). Silloinkin on erittäin epätodennäköistä, että älykkyyden ja teknologian kehitys tapahtuisi täsmälleen samaan tahtiin kuin maan päällä. Jos se olisi huomattavasti jäljessä, tuo planeetta ei selvästikään paljastaisi mitään todisteita maan ulkopuolisesta elämästä radioteleskoopeillemme. Mutta aurinkoa vanhemman tähden ympärillä elämä olisi voinut saada etumatkaa miljardi vuotta tai enemmän.  

 Siksi meidän on tulkittava uudelleen Draken kaavaa, joka kehitettiin vuonna 1960 arvioimaan Linnunradan sivilisaatioiden lukumäärää, joiden kanssa voisimme mahdollisesti kommunikoida. Yhtälö sisältää erilaisia oletuksia, kuten planeettojen lukumäärän, mutta myös sen, kuinka kauan sivilisaatio pystyy lähettämään signaaleja avaruuteen, arviolta 1 000 ja 100 miljoonan vuoden välillä.

 Sen sijaan, että kuuntelemme radiolähetyksiä, meidän tulee olla valppaita myös muihin todisteisiin ei-luonnollisista ilmiöistä tai toiminnoista. Näitä ovat tähtien ympärille rakennetut keinotekoiset rakenteet imemään niiden energiaa (Dyson-pallot) tai keinotekoisesti luodut molekyylit, kuten kloorifluorihiilivedyt – myrkyttömät, palamattomat kemikaalit, jotka sisältävät hiiltä, klooria ja fluoria – planeetan ilmakehässä. Nämä kemikaalit ovat kasvihuonekaasuja, joita ei voida synnyttää luonnollisilla prosesseilla, mikä tarkoittaa, että ne voivat olla merkki "terraformaatiosta" (planeetan muuttamisesta asumiskelpoisemmaksi) tai teollisesta saastumisesta.

 Mistä tiedämme, että emme elä sellaisessa simulaatiossa, jonka ovat luoneet teknisesti ylivoimaiset muukalaiset? Ehkä emme ole muuta kuin viihdettä jollekin korkeimmalle olennolle, joka johtaa tällaista mallia? 

Kun Jumala on meidät luonut, meidän ei tarvitse pelätä sellaista.

 

Lähde:

 Rees, Martin , 2021. Why extraterrestrial intelligence is more likely to be artificial than biological Live Science 1.11.  

perjantai 7. toukokuuta 2021

Ulkoavaruuden kasvit – mahdoton unelma

 


Kuva:  Stuart Mcreath, fair use doctrine,

 

 

Joel Kontinen

 

Palmuja, joissa on karmiininpunaisia lehtiä, jotka heiluvat tuulessa, kun aallot liplattavat vieraan auringon lämmittämällä rannalla. Kivialtaita juovittaa jokin rakkolevän näköinen, siniset jäkälämatot kasvavat kivillä ja outoja kukkia nousee takana olevista dyynistä.

Tähtitieteilijöiden mielestä ei ole epäilystäkään siitä, onko kasvillista planeettaa olemassa aurinkokuntamme ulkopuolella, vaikka he eivät olekaan täysin varmoja siitä, millaista kasvisto on.

Maailmankaikkeudesta puuttuu maailmoja, jotka voisivat isännöidä elämää. Ekstrapoloimalla toistaiseksi tunnistetut noin 4000 eksoplaneettaa, NASA:n tutkijat arvioivat äskettäin, että pelkästään galaksissamme voi olla noin 5 miljardia asuttavaksi kelpaavaa planeettaa. Haasteena on osoittaa, että yksi niistä on todellakin asuttu.

Pieni tähtitieteilijöiden armeija on omistautunut tehtävälle, joka tutkii vieraiden ilmakehien läpi kulkevaa valoa vihjeen saamiseksi bakteereista tai kasveista. Se on kunnianhimoinen yritys, mutta parhaimmillaankin se antaa vain välillisiä todisteita. Tähtitieteilijät ovat jo pitkään tienneet, että on olemassa parempi tapa - että eksoplaneetan pinnalta heijastuvan valon etsiminen tarjoaa suuremmat onnistumismahdollisuudet. "Se antaa mahdollisuuden etsiä suoraan elävää materiaalia", sanoo William Sparks SETI-instituutista Mountain View'stä Kaliforniassa.

Ongelmana oli, että se oli mahdotonta. Mutta viimeisimmät läpimurrot viittaavat siihen, että voitaisiin vihdoin poistaa sen heijastuneen valon osa, joka peittää yksiselitteiset merkit fotosynteesistä muissa maailmoista. Tarvittavat teleskoopit ovat jo rakenteilla. Sillä välin kilpailu jatkuu sen selvittämiseksi, mitä etsiä. Tähtitieteilijät pyrkivät nyt tunnistamaan vihreää heijastavat kasvit.  

Tässä on taas sellainen evolutionistien unelma, jota on mahdotonta toteuttaa.

 Lähde:

 Stuart Colin – 2021Alien plants: The search for photosynthesis on other worlds  New Scientist 5.5. 


 

sunnuntai 25. huhtikuuta 2021

Maan kaksonen ei välttämättä ole elinkelpoinen

 

Kuva:  JNRAO.  Dagnello  

Joel Kontinen  


Avaruudesta on kantautunut viesti, että Proxima Centauri lähettää noin sata kertaa niin paljon Auringon soihtuja kuin oma aurinkomme tuottaa

Naturalistinen maailmanselitysmalli edellyttää sitä, että elämä on kehittynyt myös muualla.

Kaikki avaruudesta tulleet viestit ovat olleet vääriä hälytyksiä (lue lisää täältä, täältä, täältä ja täältä).

Uudessa tutkimuksessa tutkijat käyttivät yhdeksää teleskooppia - mukaan lukien Hubble-avaruusteleskooppi, Atacama Large Millimeter / submillimeter Array ja NASA:n Transiting Exoplanet Survey -satelliitti - seuratakseen tarkasti Proxima Centauria yhteensä 40 tunnin ajan useiden kuukausien aikana vuonna 2019. 1. toukokuuta 2019 ryhmä vangitsi megaheijastuksen, joka loisti vain 7 sekuntia ja oli pääasiassa näkyvissä ultraviolettispektrissä. Tähti muuttui normaalista 14 000 kertaa kirkkaammaksi, kun se nähtiin ultraviolettiaallonpituuksilla muutaman sekunnin ajan. ", tutkimuksen johtava kirjoittaja Meredith MacGregor, astrofyysikko Colorado Boulderin yliopistossa, sanoi lausunnossaan. Tämän heijastuksen ja sen lähettämän säteilyn voima voi muuttaa sitä, mitä tiedämme punaisista kääpiöistä ja elämän mahdollisuudesta kehittyä niitä kiertävillä planeetoilla.

Proxima Centaurin lähettämän säteilyn tyyppi ja määrä voivat vaikeuttaa elämän selviytymistä niitä kiertävillä eksoplaneetoilla, joilla tutkijoiden mukaan ei todennäköisesti ole todellista ilmakehää voimakkaiden tulipurkausten vuoksi. Evolutionistien mukaan kuitenkaan ei ole mahdotonta, että siellä on olemassa ulkoavaruuden elämää.

Punaisten kääpiöiden järjestelmissä on muitakin ongelmia. Tähden vuorovesivoimat vaikuttavat voimakkaasti planeettoihin, jotka eivät kierrä täysin ympyränmuotoista rataa. Ne lämmittävät planeettoja ja lopulta tekevät niistä kuumia kuin Venus..

Lähde:

Baker, Harry/ 2021,  Proxima Centauri shoots out humongous flare, with big implications for alien life Live Science 23.4, 


lauantai 30. tammikuuta 2021

Miten ulkoavaruuden megarakenne löydetään? kysyy New Scientist


 Kuva: Sam Falconer, fair use doctrine,

Joel Kontinen  

Tulee hetki, jossa jokaisen edistyneen ulkoavaruuden sivilisaation, joka on suolansa arvoinen, on purettava naapurimaailmansa varaosikseen. Tämä ei ole ilkivaltaa vaan pikemminkin edellytys valtavan aurinkovoimalan rakentamiselle, joka ympäröi koko isäntätähteään. Mitä muuta kunnianhimoinen muukalaisyhteiskunta tekisi jatkaakseen laajentumistaan? Kuinka muuten se voisi vastata jatkuvasti kasvavaan energiantarpeeseensa?

 Tämä skenaario tai jotain sen kaltaista on muukalaisten megarakenteiden etsinnän perusperiaate, joka tässä tapauksessa näyttäisi infrapunateleskooppien läpi katsottuna tummalta hiillokselta. Etsintä alkoi vuonna 1960, jolloin fyysikko Freeman Dyson ehdotti sitä keinoksi löytää elämää ulkoavaruudesta. Yli 60 vuotta myöhemmin Dysoinin kehien metsästys, kuten niitä nyt kutsutaan, on edelleen vähemmistöurheilu niiden keskuudessa, jotka etsivät maapallon ulkopuolista älykkyyttä (SETI).

 Yritys on keskittynyt ensisijaisesti kuuntelemaan radiosignaaleja avaruudesta. Mutta tähtitieteilijät etsivät edelleen todisteita ulkoavaruuden tekniikoista. Erityisesti he ovat työskennelleet asettamaan Dysoninin kehien etsimisen tiukalle tieteelliselle pohjalle. Nyt he käyttävät tarkinta koskaan tuotettua kosmista kartografiaa yrittäessään löytää tähtiä, jotka voisivat olla aurinkopaneelien ympäröimiä, ja erottaa ne luonnossa esiintyvistä infrapunaharhautuksista. He kaventavat jo ehdokkaita. He ovat jopa alkaneet miettiä vakavasti viimeistä estettä: kuinka tehdä ero harhautuksen ja aidon ulkoavaruuden megarakenteen välillä.

 Mutta yhtään signaalia ei ole löytynyt.

 Myös muut viestit (esimerkiksi tähden HD 164595 lähettämät) ovat osoittautuneet vääriksi hälytyksiksi.

Pieniä vihreitä miehiä tuskin ilmaantuu tänne lähipäivinä, vaikka heille on jo levitetty punainen matto.

Lähde:

Rorvig, Mordechai. 2021, How to spot an alien megastructure: The new search for Dyson spheres  New Scientist 27.1.



keskiviikko 16. tammikuuta 2019

Setin kaikki haut yhdessä tiedostossa

Kuva: Arne Nordmann, CC BY-SA 3.0.




Joel Kontinen

Meillä ei ole pienintäkään todistetta siitä, että ulkoavaruudessa on älyllistä elämää, mutta tämä tieto ei näköjään estä intoilijoita toivottamasta ET:tä tervetulleeksi Maa-planeetalle.

Äskettäin Jill Tarter, jonka instuutio inspiroi Carl Sagania luomaan Ellie Arrowayn tarunomaisen hahmon novellissa Ensimmäinen yhteys (engl. Contact) (josta tehtiin filmi vuonna 1997), johti myös kehittelemään webbityökalua, jonka nimeksi tulee Technosearch.

Tähän tiedostoon tulevat kaikki SETIn haut vuodesta 1960 lähtien.

Lähde:

Howell, Elizabeth. 2019. Is Anyone Out There? New SETI Tool Keeps Track of Alien Searches. Live Science (13.1.).

torstai 15. marraskuuta 2018

Uusi eksoplaneetta löytyi aivan läheltä

Taiteilijan näkemys uudesta eksoplaneetasta. Kuva: ESO/M. Kornmesser.


Joel Kontinen

Taas on löydetty uusi lähialueen exoplaneetta, nimeltään Barnardin tähti b. Se kiertää aurinkoaan (Barnardin tähteä) vain 6 valovuoden päässä meistä ja on 3.2 kertaa maapallon kokoinen.

Tutkijat arvelevat, että Barnardin tähden b:n lämpötila on -150C. Planeetan kiertorata on lähellä aurinkoaan, punaista kääpiötä, joka on vain 3 prosenttia Auringon valosta, joten se erittää vain vähän aurinkonsa valoa.

Barnadin tähti b:n arvellaan olevan täynnä vettä, vetyä ja hiilidioksidia, mutta ulkoavaruuden olentoja tältä planeetalta tuskin löytyy.

Eksoplaneetojen metsästäjät eivät ole löytäneet ainuttakaan aidosti Maan kaltaista planeettaa.

Lähde:

Rincon, Paul. 2018. Astronomers have discovered a planet around one of the closest stars to our Sun. BBC News (14.11.).
,

torstai 25. lokakuuta 2018

Ulkoavaruuden elämä saattaisi olla harmaa, tutkijat väittävät

Kuva: Nasa.




Joel Kontinen

Äskettäin mikrobiologi Shiladitya DasSarma (University of Maryland, School of Medicine) ja postdoc-vaiheessa oleva tutkija Edward Schwieterman (University of California, Riverside), väittivät, että ennen kuin vihreät kasvit alkoivat käyttää auringonvaloa energiaksi, jotkin harmaat organismit tekevät samoin.

Kaikki elämä tuntuu toimivan samalla tavalla, DasSarma sanoo.

Hän itse markkinoi sitä ideaa, jonka maa ei ollut vihreä, yleiseen tietouteen jo vuonna 2007: Kasvit ja fotosynteesiin kykenevät levät käyttävät klorofylliä saadakseen energiaa auringosta, mutta ne eivät absorboi sen vihreää valoa.

Tämä on outoa, koska Aurinko on niin energiasyöppö.

Tarvitaan jotain muuta. Se jokin voisi olla yksinkertaisia organismeja, joilla on molekyyli, jonka nimi on retina. Retinan pigmentit käyttävät levää käyttää klorofylliä.

Tarvitaan jotain muuta. Tuo “jokin” voisi olla yksinkertaisia organismeja, jotka voisivat käyttää auringonvaloa. Ne eivät ole niin tehokkaita kuin klorofyllit käyttämään Auringon energiaa, mutta ne ovat yksinkertaisempia, kirjoittavat tutkijat paperissaan, joka julkaistaan 11. lokakuussa.

Kaikki on alussa yksinkertaisempaa: Rna-maailma ja maailman yksinkertaisin solu ovat liian vaativia nykytieteelle.

Lähde:

Pappas, Stephanie. 2018.Extraterrestrial Life Could Be Purple. Live Science (21. 10.).

keskiviikko 3. tammikuuta 2018

ET:n viestin aiheutti – avaruuspöly

Kuva: NASA/JPL-Caltech, Public Domain.




Joel Kontinen

Tähti KIC 8462852, joka anglosaksisessa mediassa tunnetaan nimellä Tabby’s star löytäjänsä Tabetha Boyajianin mukaan, on synnyttänyt koko joukon spekulaatiota viime vuosina.

Tähden kirkkaus näyttää vaihtelevan nopeasti ja säännöllisesti.

Jotkut olettavat, että ET lähettää meille sieltä viestiä, mutta loogisempi selitys lienee huomattavasti proosallisempi, esimerkiksi komeetta tai jättiplaneetta.

Tuorein selitys antaa kuoliniskun ET:n signaalihypoteesille. Todennäköisesti komeetat tai asteroidit synnyttävät pölyä tähden ympärille.

Myös muut viestit (esimerkiksi tähden HD 164595 lähettämät) ovat osoittautuneet vääriksi hälytyksiksi.

Pieniä vihreitä miehiä tuskin ilmaantuu tänne lähipäivinä, vaikka heille on jo levitetty punainen matto.

Elämä ei synny spontaanisti. Se täytyy luoda.

Lähde:

Crane, Leah. 2018. Weird dim star isn’t due to alien megastructure – it’s just dust. New Scientist (3.1.).

maanantai 1. tammikuuta 2018

Pieniä vihreitä miehiä ei näkynyt vuonna 2017, mutta tutkijat arvelevat saaneensa vihjeitä toisen aurinkokunnan vedestä

Taiteilijan näkemys mysteeriasteroidi Oumuamuasta. Kuva: ESO/M.Kornmesser.




Joel Kontinen

Monet naturalistisen maailmankatsomuksen omaksuneet tutkijat eivät voi hyväksyä sitä, että Maa olisi ainutlaatuinen plamńeetta. He uskovat, että kun elämä on kerran syntynyt täällä, sen on täytynyt kehittyä myös muualla täysin spontaanisti.

Evolutionistien pulma on siinä, että pienet vihreät miehet pysyttelevät piilossa, vaikka heitä varten on levitetty punainen matto.

Naturalistinen toiveajattelu sen sijaan voi liiankin mainiosti.

Äskettäin mysteeriasteroidi (tai komeetta) Oumuamua ohitti Auringon vain 37 miljoonan kilometrin etäisyydeltä. Tämä innoitti BBC:n tiedetoimittaja Paul Rinconin spekuloimaan ET-vedestä (alien water), jota Oumuamuan pinnan alla saattaa piillä.

Eli jos vierailijoita ei näy, voimme lohduttautua sillä, että ainakin vesi on peräisin muualta.

Lähde:

Rincon, Paul. 2017. Interstellar object may hold 'alien' water. BBC news (18.12.).


maanantai 30. lokakuuta 2017

Ulkoavaruuden olentoihin uskovat levittävät tervetulomaton ET:lle


Ihmiset ovat ennenkin yrittäneet ottaa yhteyttä oletettuihin avaruusolentoihin. Kuva: Arne Nordmann, CC BY-SA 3.0.




Joel Kontinen

Meillä ei ole pienintäkään todistetta siitä, että ulkoavaruudessa on älyllistä elämää, mutta tämä tieto ei näköjään estä intoilijoita toivottamasta ET:tä tervetulleeksi Maa-planeetalle.

Filosofi Jonathon Keats suunnitteli avaruusarkeologi (!) Alice Gormanin kanssa maton tai ryijyn, jossa kaukaiset vieraat toivotetaan tervetulleiksi.

Keats toivoo, että ryijyn kopioita levitettäisiin kaikkialle, esimerkiksi YK:n päämajaan New Yorkiin ja kansainväliselle avaruusasemalle.

Ryijyssä punainen symboloi ulkoavaruuden elämää, musta ulkoavaruutta, sininen maapalloa ja violetti keinovaloa.

Tämä ei ole läheskään ensimmäinen kerta, kun jotkut ovat yrittäneet viestiä avaruusolentojen kanssa.

Jo 1970-luvulla NASA:n Voyager-luotaimet veivät aurinkokuntamme reunamille viestin muukalaisille 56 kielellä, joskaan yksikään ET ei tiettävästi ole kuitannut vastaanottaneensa viestiä.

Lähde:

Kwek, Glenda. 2017. One small doorstep for man: Cosmic mat welcomes aliens. Phys.org (27.10.).

tiistai 6. kesäkuuta 2017

Tulikuuma jätti-Jupiter KELT-9b muistuttaa Maan ainutlaatuisuudesta

Kuva: NASA/JPL-Caltech.





Joel Kontinen

Eksoplaneetat eli muita tähtiä kiertävät planeetat voivat olla kummajaisia. Mitä enemmän niistä saamme tietää, sitä selvemmin näemme Maan ainutlaatuisuuden.

Ulkoavaruuden elämän etsijät eivät juuri ole suunnanneet teleskooppejaan kuumiin tähtiin, mutta äskettäin he tekivät niin ja löysivät äärimmäisen polttavan planeetan 650 valovuoden päässä meistä.

KELT-9b on kaksi kertaa Jupiterin kokoinen, ja se kiertää aurinkonsa vajaassa kahdessa päivässä.

Astronomit ovat ennenkin löytäneet kuumia maailmoja, mutta KELT-9b päässee ainakin hetkeksi Guinnessin ennätysten kirjaan: Sen lämpötila on osapuilleen 4 000 Kelviniä eli 4 300 Celsiusta. Planeetta on tähänastisista löydöistä kuumin.

Se on kaikesta päätellen vuorovesilukkiutunut eli sen sama puoli osoittaa aina aurinkoon päin.

Universumi on täynnä vaihtelua, aivan niin kuin kasvikunta ja eläimistö täällä hyvällä planeetallamme, joka näyttää olevan varsinainen harvinaisuus.

Kuva: NASA/ESA/G. Bacon.

Lähde:

Crane, Leah. 2017. The hottest planet yet is twice Jupiter’s size and hot as a star. New Scientist (5.6.).


sunnuntai 6. marraskuuta 2016

Sininen eksoplaneetta HD 189733b ei ole elinkelpoinen



Taiteilijan näkemys planeetta HD 189733b:stä. Kuva: ESO/M. Kornmesser.




Joel Kontinen

Vaikka jotkin eksoplaneetat voivat jossain määrin olla maapallon kaltaisia, ulkonäkö voi pettää – ja joskus hyvin pahasti.

HD 189733b näyttää Maan tavoin tumman avaruuden ympäröimältä kauniin siniseltä pilkulta, kun sitä katsoo riittävän etäältä.

Mutta avaruustieteilijät ovat saaneet selville, että Ketun tähdistössä 63 valovuoden päässä meistä aurinkoaan miltei hipaiseva planeetta ei ole lainkaan Maan kaltainen.

Tämän Jupiterin kokoisen planeetan vuosi kestää vain 2,2 (Maan) päivää. Kuun tavoin se lienee vuorovesilukkiutunut eli sen sama puoli on aina kääntynyt aurinkoaan kohti.

Tutkijat arvioivat, että tuuli saattaa HD 189733b:llä puhaltaa jopa 8 700 kilometriä tunnissa. Ja sade voi tulla alas sulana lasina.

Sininen väri ei välttämättä heijastu valtamerestä vaan esimerkiksi ilmakehän pilvien silikaatista.

Meidän aurinkokunnassamme Uranus ja Neptunus näyttävät sinisiltä niiden ilmakehän metaanin vuoksi.

Moni naturalisti /materialisti toivoo hartaasti, että elämää ja elinkelpoisia planeettoja löytyisi myös muista aurinkokunnista. Se voisi viitata siihen, että elämä voi kehittyä sattumalta ilman Jumalaa, joka jo ajatuksena on monelle liian pelottava.

Tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että maapallo on äärimmäisen ainutlaatuinen. Mistään ei ole löytynyt sen veroista planeettaa.

Jotkin eksoplaneetat ovat niin kummallisia, että niiden ei edes pitäisi olla olemassa. Ne horjuttavat naturalistisia planeetanmuodostusteorioita.

Monet eksoplaneetat ovat liian kuumia elämälle, suorastaan hengenvaarallisia tai muuten kummajaisia.

Kaikkia raportoituja maailmoja ei edes ole olemassa.

Esimerkiksi Harvardin yliopiston astrofyysikko Howard Smith on sanonut, että voimme hyvinkin olla yksin maailmankaikkeudessa.

Lähde:

Wall, Mike. 2016. This Blue Alien Planet Is Not at All Earth-Like.
Space.com
(1.11.).




perjantai 13. maaliskuuta 2015

Jupiterin kuussa voi piillä elämää, NASA spekuloi


Ganymedes, elämän kehto? Kuva: NASA.




Joel Kontinen

Jupiterin suurin kuu Ganymedes ei kierrä isäntäplaneettaansa elinkelpoisella vyöhykkeellä eli kultakutrivyöhykkeellä, mutta näin pieni puute ei estä NASA:a spekuloimasta sillä, että siellä saattaa silti piillä elämää.

Hubble-avaruusteleskooppi löysi kuun pinnan alta meren. Monesti vesi tarkoittaa naturalistisessa /materialistisessa maailmankuvassa suunnilleen samaa kuin elämä.

Ganymedes voi olla kiehtova taivaankappale. Sillä on magneettikenttä ja revontulia ja kaikesta päätellen myös meri. Tästä on kuitenkin vielä pitkä harppaus elämään, koska elämä ei synny spontaanisti edes sardiinipurkissa saati sitten Jupiterin kuussa.

Sardiinipurkissa on kaikki elämän edellytykset, mutta jostain syystä siinä ei ole elämää.

Isojen kaasuplaneettojen kuissa on monia piirteitä, jotka osoittavat, että naturalistisen maailmankuvan vuosimiljardit ovat harhakuvitelmia.

Europalla on vesisuihkuja, Iolla tulivuoria, Titanilla toliinia ja Enceladusilla jäävesisuihkuja.

Ne, jotka toivovat pian näkevänsä pieniä vihreitä miehiä (tai edes ulkoavaruuden ameboja), joutuvat odottamaan vielä pitkän tovin.


Lähde:

Klotz, Irene. 2015. NASA confirms ocean on Jupiter moon, raising prospects for life. Yahoo news (12.3.).