Elämäntapamuutokset voivat lievittää masennusta yhtä tehokkaasti kuin terapia

 

Kuva: Krakenimages/Shutterstock

Joel Kontinen

Elämäntapamuutokset voivat lievittää masennuksen oireita vähintään yhtä tehokkaasti kuin kognitiivinen käyttäytymisterapia (CBT), joka on usein käytetty masennuksen terapia. CBT:hen kuuluu työskentely terapeutin kanssa, jotta henkilön ajattelu- tai toimintatapa muuttuisi. Mutta kahdeksan viikon kurssi, joka sisälsi neuvoja ruokavaliosta, liikunnasta ja unesta, oli yhtä tehokas kuin CBT, jopa vaikeaa masennusta ja kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavien keskuudessa.

"Jokainen positiivinen muutos synnyttää toisen, joten [tämä lähestymistapa] voi auttaa ihmisiä rakentamaan terveellisemmän alustan elämäänsä sen sijaan, että he hoitaisivat vain yksittäisiä oireita", sanoo Patricia Dixon Manatee Associates of Counseling & Assessment LLC:stä, joka on yksityinen käytäntö Palmettossa Floridassa, joka ei ollut mukana tutkimuksessa.

Raamattu puhuu paljon iloitsemisesta, joka on depression poistamista.

Näin apostoli Paavali kehottaa filippiläisiä ”Iloitkaa aina Herrassa, vieläkin minä sanon: iloitkaa… älkää olko mistään huolisanne vaan kaikessa saattakaa pyyntönne rukoillen ja anoen kiitoksen kanssa Jumalan tietoon.” Fillippiläiskirje 4:4,6.

Lähde:

Mary West 2026 Lifestyle changes may be as effective as therapy at easing depression | New Scientist 23.9.

Miksi luominen on tärkeä?

Näissä maisemissa apostoli Paavali puhui luomisesta, synnistä ja ylösnousemuksesta kreikkalaisille filosofeille Ateenan Mars-kukkulalla.






Joel Kontinen

Valitettavan moni kristitty uskoo, että luominen on vain sivuseikka, jota Uuden testamentin uskovien ei tarvitse painottaa.

Mutta kun luemme Apostolien tekoja ja muita Uuden testamentin kirjoja, huomaamme, että kukaan ei edes pystyisi ymmärtämään evankelimia ilman Genesiksen sanomaa alun täydellisestä maailmasta ja sitä seuranneesta syntiinlankeemuksesta.

Antiikin kreikassa ainakin jotkut filosofit uskoivat elämän kehittyneen pikkuhiljaa meressä. Heille Raamatun sanoma yliluonnollisesta luomisesta oli suuri mysteeri.

Ruumiin ylösnousemus oli heille kauhistus, koska heille henki on hyvä ja ruumis paha.

Niinpä kun Paavali keskusteli heidän kanssaan Areiopagilla (Ap. t. 17), hän lähti liikkeelle Genesiksestä ja osoitti, että Jumala on kaiken Luoja ja että Hän on myös jättänyt luomistyöstään todisteita ihmisten maailmaan.

Luomisesta Paavali eteni Jeesuksen kuolemaan ja ylösnusemukseen. Vaikka kuulijat olivat täysin ummikkoja, jotkut heistä uskoivat evankeliumin sanoman.

Meidän aikanamme monet tietävät Jumalasta, luomisesta, synnistä ja sovituksesta liki yhtä vähän kuin muinaiset ateenalaiset. He eivät pysty ymmärtämään evankeliumia, elleivät he käsitä, että Raamattu puhuu totta alun luomisesta lähtien.

Pyhäinpäivä, Genesis ja kuolema

Apostoli Paavali oli ehkä tunnetuin entisajan pyhistä. Kuva Wikipediasta.




Joel Kontinen

Pyhäinpäivä muistuttaa meitä siitä, että emme enää elä Genesiksen sangen hyvässä maailmassa. Muistelemme pyhiä ihmisiä, jotka luottivat Jumalaan. Monet heistä olivat Heprealaiskirjeen (11:38) sanoin ”liian hyviä tähän maailmaan”.

Entisaikojen pyhät ihmiset tunsivat Kristuksen, johon he luottivat. Monet heistä joutuivat kärsimään suunnattomasti:

”Toiset saivat osakseen pilkkaa ja ruoskaniskuja, jopa kahleet ja vankeuden. Heitä kivitettiin kuoliaaksi, heitä sahattiin kahtia ja surmattiin miekalla lyöden. He joutuivat kuljeksimaan lampaan- ja vuohennahat vaatteinaan, he kärsivät puutetta, heitä ahdistettiin ja piestiin. He olivat liian hyviä tähän maailmaan .” (Hepr. 11:36—38)

Pyhäinpäivä kertoo meille siitä, että voimme luottaa Raamatun ilmoitukseen, joka kuvailee maailmaa juuri sellaisena kuin se on.

Elämän keskellä täällä on myös kuolemaa.

”Koko luomakunta yhdessä huokaa ja on synnytystuskissa”

Japanin maanjäristystä seuranneen tsunamin tuhoja. Kuva: USA:n laivasto.



Joel Kontinen

Ihmiskunnan suurin tragedia oli syntiinlankeemus, joka toi kuoleman, sairaudet ja kärsimyksen maailmaan. Apostoli Paavali totesi Roomalaiskirjeessä:

”Sillä luomakunnan harras ikävöitseminen odottaa Jumalan lasten ilmestymistä. Sillä luomakunta on alistettu katoavaisuuden alle - ei omasta tahdostaan, vaan alistajan- kuitenkin toivon varaan, koska itse luomakuntakin on tuleva vapautetuksi turmeluksen orjuudesta Jumalan lasten kirkkauden vapauteen. Sillä me tiedämme, että koko luomakunta yhdessä huokaa ja on synnytystuskissa hamaan tähän asti.”

Miltei kaikki teologit ovat sitä mieltä, että Paavali viittasi tässä syntiinlankeemukseen.

Maailma on sekaisin, koska se on epänormaali verrattuna Genesiksen sangen hyvään maailmaan. Siitä on tullut kuoleman varjon maailma Aadamin ja Eevan synnin vuoksi.

Japanin maanjäristys ja sitä seurannut tsunami ovat jatkoa viime päivien muille katastrofeille ja kuohunnalle – Uuden-Seelannin järistykselle, Pohjois-Afrikan maiden myllerrykselle ja Lähi-idän surmatöille.

Eikä Haitin maanjäristyksestä ole vielä läheskään ikuisuutta.

Lisäksi äärimuslimit surmasivat Pakistanin ainoan kristityn ministerin Shahbaz Bhattin viime viikolla.

Meidän on myös hyvä muistaa, että Jeesus lupasi kuohuntaa, levottomuuksia ja maanjäristyksiä paluutaan edeltävinä päivinä. Hän ei ole jättänyt kristittyjä yksin edes tällaisena aikana.

Apostoli Paavali ja vihreiden homomyönteinen ideologia

Apostoli Paavali sanoi, että kristillisen moraalin hylkäämisestä on äärimmäisen huonoja seurauksia. Paavali bysanttilaisessa ikonissa. Kuva Wikipediasta.




Joel Kontinen


Vihreiden ideologia kuvaa varsin hyvin sitä, mitä apostoli Paavali kirjoittaa Roomalaiskirjeen alussa:

”He ovat kunnioittaneet ja palvelleet luotua eivätkä Luojaa” (Room. 1:25).

Vihreiden puheissa on toisinaan teologisia sävyjä. Esimerkiksi Satu Hassi on sanonut autoilua synniksi. Ympäristöliike on muutenkin saanut yhä enemmän uskonnollisia piirteitä.

Kristillisestä perspektiivistä katsottuna se on väärää uskonnollisuutta.

Apostoli Paavali sanoi, että Luojan kieltäminen johtaa homoseksuaalisuuteen (Room. 1:24-32). Ei liene sattuma, että juuri vihreät liputtavat avoimesti homosuhteiden täyden virallistamisen puolesta.

Tavoitteena näyttää olevan kristillisen moraalin korvaaminen humanistis-vihreällä aatteella.

Pride – Kun sana ei oikeasti tarkoitakaan sitä, mitä luulisi

Apostoli Paavali sanoi suoraan, mitä hän ajatteli synnistä. Paavali bysanttilaisessa ikonissa. Kuva Wikipediasta.




Joel Kontinen

Voisimme varsin hyvin elää yhteiskunnassa, jota George Orwell kuvaa romaanissaan Vuonna 1984. Orwellin kuvitteellisessa maailmassa monet sanat tarkoittivat täysin päinvastaista kuin mitä luulisi.

Toisen maailmansodan jälkeiset vuodet olivat kansandemokratioiden luvattua aikaa. Todellisuudessa kansalla ei juurikaan ollut valtaa näissä näennäisdemokratioissa.

Orwellimainen kielenkäyttö ei suinkaan loppunut Berliinin muurin kaatumiseen. Ei tarvitse mennä Suomea etelämmäksi, niin näkee, että sanoilla yritetään edelleenkin johtaa suurta yleisöä harhaan.

Eräs pieni ihmisryhmä koettaa kovasti saada yhteiskunnan hyväksynnän esimerkiksi järjestämällä Pride-marsseja.

Pride tarkoittaa kirjaimellisesti ylpeyttä, mutta Raamatun näkemys homoseksuaalisuudesta on jyrkän tuomitseva. Synti on aina häpeän (shame) aihe. Paavali esimerkiksi kirjoittaa 1. Korinttilaiskirjeessä, että miesten kanssa makaavat miehet eivät voi päästä Jumalan valtakuntaan.

Synti ei kristinuskon mukaan voi koskaan olla ylpeyden aihe. Edes siunaus ei koskaan voi tehdä synnistä hyväksyttävää. Pride-marssi on oikeasti Shame-marssi.

Voiko synti vaikuttaa takautuvasti?

William Dembski pohtii uutuuskirjassaan, voisiko ihmisen synti vaikuttaa takautuvasti luomakuntaan.




Joel Kontinen

Apostoli Paavali opettaa Roomalaiskirjeessä selvästi, että kuolema tuli maailmaan synnin seurauksena. Tämä aiheuttaa ongelmia, koska vallitsevan tieteellisen käsityksen mukaan maapallo on 4, 6 miljardin vuoden ikäinen ja fossiilit viittaavat siihen, että monet eläimet ovat kuolleet kauan ennen Aadamin ja Eevan kohtalokasta valintaa.

ID-liikkeestä tuttu William Dembski tarttuu tätä härkää sarvista uutuuskirjassaan The End of Christianity: Finding a Good God in an Evil World. Filosofian professori Dembski toteaa, että kristityllä on edessään vaikea valinta kristillisen oikeaoppisuuden ja tieteellisen oikeaoppisuuden välillä. Hän päätyy luovaan kompromissiin.

Uusi testamentti käyttää ajasta kahta eri kreikankielistä sanaa, kairos ja kronos. Hän päättelee tästä, että Jumalan aikakäsitys eroaa ratkaisevasti ihmisten aikakäsityksestä, mikä sinänsä on loogista.

Sitten Dembski rakentaa näiden kahden sanan perusteella hypoteesin, jonka mukaan ihmisen synti tosin aiheuttaa kuoleman, mutta se vaikuttaa myös takautuvasti. Eli eläimet kuolivat ennen syntiinlankeemusta Aadamin synnin vuoksi.

Teologi Terry Mortenson on osoittanut, että Dembskin hypoteesi ei voi pitää paikkaansa, koska Uusi testamentti käyttää sanoja kairos ja kronos samassa merkityksessä. Raamatusta ei myöskään saa tukea käsitykselle, että Jumala rankaisisi ketään etukäteen.

Dembski marssittaa kirjassaan esiin pitkän rivistön eri aikojen ajattelijoita, ja se herättää pohtimaan syvällisiä teologisia kysymyksiä. Mutta kärsimyksen ongelmaa se ei ratkaise. Olen edelleenkin Paavalin puolella.


Lähteet:

Dembski, William A. 2009. The End of Christianity: Finding a Good God in an Evil World. Nashville, TN: B & H Publishing.

Mortenson, Terry. 2009. Christian Theodicy in Light of Genesis and Modern Science. A Young-Earth Creationist Response to William Dembski. Answers Research Journal 2 (1):151-167. http://www.answersingenesis.org/articles/arj/v2/n1/dembskis-theodicy-refuted

Krusifiksin juurella

Kristuksen risti aiheuttaa edelleenkin pahennusta. Kuva Wikipediasta.




Joel Kontinen

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin katsoo koulun seinällä olevan krusifiksin rikkovan uskonnonvapautta. Italiansuomalaisen Soile Lautsin nostaman kanteen hyväksyminen on herättänyt hämmästystä niin Italiassa kuin muuallakin.

Päätös on myös tuonut esille vapaa-ajattelijoiden suvaitsemattomuuden ja kärsimättömyyden. USA:sa ateistit ovat tunnettuja siitä, että he eivät juurikaan ole tyytyväisiä yhteiskunnan päätöksiin vaan vievät pienetkin asiat oikeuteen.

Meillä koto-Suomessa ateistit valittelevat milloin mistäkin, viimeksi päiväkotien rukouksista.

Harva pystyy suhtautumaan täysin neutraalisti Jeesukseen Kristukseen. Me olemme joko puolesta tai vastaan. Ristiinnaulittu Kristus herättää edelleenkin voimakkaita tunteita, aivan kuten kaksi vuosituhatta sitten, jolloin apostoli Paavali kirjoitti Korintin seurakunnalle:

”Me -- julistamme ristiinnaulittua Kristusta. Juutalaiset torjuvat sen herjauksena, ja muiden mielestä se on hulluutta mutta kutsutuille, niin juutalaisille kuin kreikkalaisillekin, ristiinnaulittu Kristus on Jumalan voima ja Jumalan viisaus” (1. Kor. 1: 23-24).

Krusifiksi on selvästi kristillinen symboli. Se kertoo siitä, että Jumalan Poika kuoli ihmisten syntien vuoksi ristillä. Se tuskin jättää ketään kylmäksi. Kuten Tarvo Laakso ilmaisi asian laulussaan Krusifiksi juurella (1981):

"Krusifiksin juurella palan halusta / tehdä jälleen parannuksen
krusifiksin juurella alan alusta / alla suuren armahduksen."

Symbolina krusifiksi kertoo armahduksesta, jonka valitettavan moni haluaisi torjua.

Meidän kannattaa myös muistaa, että Jeesus ei jäänyt hautaan, vaan Hän nousi ylös.

Lopuksi pieni vihje vapaa-ajattelijoille: ripaus suvaitsevuutta ei varmaan ole pahitteeksi.

Lähteet:

Koivisto, Elina. 2009. ”Italiassa riittää töitä ateistille”. Aamulehti 5.11., A5.

Krusifiksit Italian koulujen seinillä rikkovat uskonnonvapautta. Aamulehti 4.11., A14.

Jumala on – hyvä

Christ Pantocrator - ikoni Daphnesta. Kuva Wikipediasta.




Joel Kontinen

Media tuo monesti eteemme maailman, joka ei vaikuta kaikkein parhaalta. Isossa-Britanniassa kansanedustajat käyttävät valtion varoja omana säästöpossunaan. Myanmarissa eli Burmassa sotilasjuntta johtaa maata rautaisella kädellä. Zimbabwen valtias Robert Mugabe tuhoaa alaistensa toimeentulon rippeet. Iranissa opposition kannattajia pahoinpidellään ja näiden protestia isänsä kanssa katsonut teinityttö ammutaan hengiltä.

Suomessakaan ei kaikki ole niin kuin pitäisi.

Kaiken tämän keskellä Raamattu puhuu Jumalasta, joka on hyvä. Apostoli Paavali kirjoitti Titukselle kirjeen, jossa hän totesi: ”Mutta kun Jumalan, meidän pelastajamme, hyvyys ja rakkaus ihmisiä kohtaan tuli näkyviin hän pelasti meidät, ei meidän hurskaiden tekojemme tähden, vaan pelkästä armosta” (Tit. 3:4-5).

Ihmiset ovat itse tehneet maailmasta pahan. Jumala ei ole käskenyt Mugabea ryöstämään maataan tai Burman sotilasjunttaa tekemään valtiostaan keskitysleirin. Hän ei myöskään ole innoittanut Iranin Mahmud Ahmadinedžadin juutalaisvihaa.

Pahuus on seuraus Genesiksen eli 1. Mooseksen kirjan syntiinlankeemuksesta. Synti pilasi alkuaan hyvän maailman.

Synti ei tarkoita sitä, että kaikki olisivat mahdollisimman pahoja vaan sitä, ettei kukaan ole vielä ollut täysin hyvä – paitsi yksi nasaretilainen puuseppä, joka sai maksaa kalliin hinnan hyvyydestään.

Mutta tämä nasaretilainen puuseppä ei ollut tavallinen ihminen. "Yksikään ihminen ei ikinä ole puhunut sillä tavoin kuin hän,” (Joh. 7:40) juutalaiset temppelipoliisit sanoivat.

Nasaretin Jeesus oli myös ikuisuuden Jeesus, joka tuli historiaan Jumalan hyvyyden ja rakkauden ilmentymänä. Hän edelleenkin vaikuttaa niiden elämässä, jotka ottavat Hänet vastaan.