Voivatko kissat ja koirat syödä vegaanisesti

Kuva Rica I. 

Joel Kontinen 

Näin New Scientistin kolumnisti kertoo lihansyönnistään:

  ”Kun lopulta lopetin lihan syömisen, huomasin, etten voinut lopettaa lihan ostamista. Kaksi teini-ikäistä poikani olivat molemmat suuria lihan faneja, ja kaksi kissani söivät vain lihaa. Ja vaikka luulin, että pojat saattaisivat vieroittua siitä, kissat eivät niinkään. Tiesin, että vegaanisia koirien ruokavalioita oli saatavilla, mutta oletin, että ne eivät olleet optimaalisia, eikä edes tullut mieleeni, että kissat voisivat tehdä samoin menettämättä muutamia yhdeksästä elämästään. Nyt pojat ovat kuitenkin lähteneet kotoa ja kissat ovat valitettavasti kuolleet.

Olen vihdoinkin lihaton. Ja kun saamme seuraavan kissamme ja mahdollisesti koiran, harkitsen niiden ruokavalion tekemistä myöslihattomaksi. Koska se ei suinkaan ole biologisesti mahdotonta, todisteet lisääntyvät siitä, että kissat ja koirat voivat olla täysin tyytyväisiä kasvis- tai jopa vegaaniruokavalioon. Itse asiassa ne voivat olla terveempiä kuin ne, joille annetaan tavanomaista lemmikkieläinten ruokaa. Siitä huolimatta eläinlääkärit neuvovat edelleen omistajia olemaan käyttämättä kasvipohjaista ruokavaliota koirille ja kissoille varoittamalla, että se on todennäköisesti epäterveellistä, mahdollisesti julmaa ja mahdollisesti laitonta. Joten mikä on totuus? Kissat, koirat ja niiden ruuat ovat iso bisnes. Vuonna 2018 maailmassa oli noin 370 miljoonaa lemmikkikissaa ja 470 miljoonaa lemmikkikoiraa, mikä tarkoitti yhteensä 134 miljardia dollaria ruokaa joka vuosi. Ja lemmikkieläinten ruokamarkkinat kasvavat.”

Vaikka syntiinlankeemus toi kuoleman ja kärsimyksen maailmaan, näemme toisinaan välähdyksiä siitä, millainen alun täydellinen maailma oli – ja millaiseksi se kerran ennallistetaan.

 

Lähde:

 Lawton, Graham, 2022. Vegan pet food: Can cats and dogs be happy and healthy without meat? New Scientist 19.9.

 

Miten Leopardi sai pilkkunsa?

 

Kuva: JanErkamp, CC BY- 3.0. 

Joel Kontinen

Kun Rudyard Kipling kertoi, kuinka leopardi sai pilkkunsa, hän erehtyi. Leopardeilla on ”ruusukkeet”; pilkut ovat gepardeilla, kertoo HudsonAlpha-biotekniikan instituutin geneettikko Gregory Barsh. Mutta millänimellä tahansa kutsutaankin pilkkuja, se on pitkään ollut mysteeri, kuinka villikissat ja muut kissaelämet hankkivat ne.

Nyt Barsh jahänen kollegansa ovat löytäneet vastauksen. Näin tehdessään he ovat osoittaneet, että 70-vuotias teoria, joka selittää luonnossa esiintyviä malleja, pätee kissojen ja todennäköisesti myös muiden nisäkkäiden turkisten väriin.

 ”Tämä on tärkeä tutkimus, joka paljastaa osan turkin värimerkintöjen geneettisestä perustasta, joka on niin merkittävä monissa nisäkkäissä ”, kertoo Roslin-instituutin kehitysbiologi Denis Headon. Se tarjoaa myös välähdyksen siitä, miten nuo geenit toimivat kehityksen aikana muodostaen sen, mitä hän kutsuu "erittäin sopeutuvaksi mekanismiksi", joka reagoi geneettisiin muutoksiin tuottaen erilaisia ​​turkkikuvioita raidoista täpliin. Biologit ovat tunnistaneet karvatupen solut mustien, ruskean, keltaisen ja punaisen pigmenttien lähteeksi, jotka värjäävät hiuksia tai turkista. "Mutta emme tienneet, milloin ja missä värikuvion muodostuminen tapahtui", Barsh sanoo.

 Vuonna 1952 tietotekniikan edelläkävijä Alan Turing ehdotti, että molekyylit, jotka estävät ja aktivoivat toisiaan, voisivat luoda jaksollisia malleja luonnossa, jos ne leviävät kudoksen läpi eri nopeuksilla. Kolmekymmentä vuotta myöhemmin muut tutkijat käyttivät hänen teoriansa kehittämään hypoteesin siitä, kuinka täplät, raidat ja muut värimallit muodostuvat kehityksen aikana. Tässä järjestelmässä aktivaattorimolekyylit värittävät solun, mutta laukaisevat myös inhibiittoreiden tuotannon, jotka diffundoituvat nopeammin kuin aktivaattorit ja voivat sulkea pigmenttituotannon. Viime vuonna tämä ajatus osoittautui oikeaksi apinankukiksi kutsuttujen kasvien kohdalla: Tutkijat osoittivat, että terälehtien tummat, aktivoidut täplät rengaistuvat pigmentoimattomalla kudoksella estäjien levitessä (Science, 30. elokuuta 2019, s.854). Ja tutkijat olivat osoittaneet, että Turingin mallin mukaiset molekyylit auttavat käynnistämään hiusten follikkelien kehittymisen. Mutta kuinka turkin väri kehittyy nisäkkäissä, pysyi suurelta osin salaperäisenä, koska hiirillä ja muilla helposti tutkittavilla laboratorioeläimillä ei ole täpliä tai raitoja. Joten Barshin tiimi kääntyi kotikissojen puoleen seuraamaan molekyyliaktivaattoreiden ja turkin värin estäjien identiteettiä. Vuosikymmen sitten he löysivät geenin, Tabbyn, joka mutatoituna antaa tabby-kissoille mustia täpliä tavallisten tummien raitojen sijaan. HudsonAlpha-geenitutkija Christopher Kaelin havaitsi saman mutaation kuningasgepardeissa, joiden turkin täplät olivat epätavallisen suuria ja täplikkäitä, mikä viittaa siihen, että samat geenit värittävät sekä villi- että kotikissoja.

Mutta tutkijat olivat jo näyttäneet, että Turingin mekanismi asettaa karvojen muodot – mutta ei kuitenkaan väriä – hiiren kehityksessä. Barshin ja kollegat huomasivat, että kissoissa ja mahdollisuuksien mukaan muissakin nisäkkäissä värit ja niiden yhdistelmät ovat jo selvillä, kun karvat syntyvät.

Penniisi ei missään tapauksessa sano, että jokin ilmiö syntyi, kun se evoluutio astui kuvaan. Tutkijoiden täytyy saada testattavia tuloksia, jotta jokin saadaan selville, vaikka se ilmaistaan sanoilla ehkä, mahdollisesti ja luultavasti.

Lähde:

Pennisi, Elizabeth. 2020. How cats get their stripes and spots, Science 370 (6521) Sivu. 1147, 4.12.

 

Evoluution sanotaan oleva syy, miksi kissat ja koirat syövät ruohoa

Kuva: Galyna Andrushko, Public Domain.



Joel Kontinen

Darvinistit uskovat, että evoluutio on syy, miksi kissat ja koirat syövät ruohoa. he uskovat, että tämä on evoluutiossa periytynyt niiden esi-isiltä.

Monesti kuulee sanottavan että ”eläin hakee ruohosta apua ruoansulatuksen tehostamiseen tai että se syö heinää pahaan oloonsa, jotta saisi oksennettua. On kuitenkin havaittu, että vain murto-osa lemmikeistä oksentaa ruohoa syötyään.”

USA:ssa tutkijat ovat sitä, mieltä, että esimerkiksi kissojen ruohon syönti tulee niiden esi-isiltä.

Usein esimerkiksi kissat syövät ruohoa aika lailla huvikseen.

"Villien kissa- ja koiraeläinten sekä muiden lihansyöjien ulosteissa havaitaan luonnossa usein sulamatonta kasvimassaa ja muita kasvien osia. Käytös olisi siis periytynyt lemmikeille niiden villeiltä esivanhemmilta."

Näin kissojen ja koirien omistajien ei tarvitsisi huolestua: evoluutio selittää taas kaiken, kuten esimerkiksi sen, miksi meillä yhä on kaljupäisiä miehiä?

Lähde:

Kettunen, Niko. 2019. Tutkijat selvittivät, miksi kissat ja koirat syövät ruohoa: syy saattaa löytyä evoluutiosta. Helsingin Sanomat.