Super El Niño voi johtaa valtaviin hiilidioksidipäästöihin Indonesian tulipaloissa

 Palomiehet sammuttavat metsäpaloa Etelä-Sumatralla, Indonesiassa, 15. elokuuta 2026. Kuva: Kurniawan/NurPhoto/Shutterstock

Joel Kontinen

Indonesiassa maastopalot tuottavat hiilidioksidia ja johtaa kasvihuoneilmiön kasvuun.

Indonesiassa voimakkaat metsäpalot ovat todennäköisesti kiihtyneet Super El Niñon kehittymisen myötä – ja ne voivat pahentua paljon, jos tämä El Niño -tapahtuma jatkaa voimistumistaan ​​tällä hetkellä ennustetuille ennätystasolle.

 "Arvioimamme tulipalojen päästöt ovat vuodenaikaan verrattavissa aiempiin todella suuriin El Niño -vuosiin", sanoo Mark Parrington Euroopan keskipitkien aikavälien sääennusteiden keskuksesta, joka seuraa;.

Lähde;

Michael Le Page 2026 Super El Niño could lead to mega CO2 emissions from fires in Indonesia | New Scientist 21. elokuuta 

Arktiset tulipalot vapauttavat tuhansia vuosia varastoitunutta hiiltä

 

 

Kuva: Famartin, CC BY-SA 3.0.

Joel Kontinen

Arktiset tulipalot ovat vuosituhanten aikana päästäneet hiilidioksideja ympäristöön. Näin ilmastonmuutosten puolustajat kuvaavat nykytilannetta.

On oletettu, että se, mikä palaa, on enimmäkseen äskettäistä kasvien kasvua, mutta arktisten ja boreaalisten alueiden maaperän ytimien tutkimus on osoittanut, että nämä tulipalot sytyttivät varastoituneen hiilen, joka on jopa 5000 vuotta vanha.

"Maaperän palaminen vapauttaa pitkään varastoitunutta hiiltä maaperistä, joita on aiemmin pidetty hiilinieluina", sanoi Meri Ruppel Ilmatieteen laitokselta Helsingistä. Tällä hetkellä ilmastomallit eivät ota huomioon tämän muinaisen hiilen vapautumista.

Kasvit kasvavat hitaasti arktisen alueen kylmissä olosuhteissa, mutta niiden jäänteet voivat kerääntyä maaperään esimerkiksi turpeeseen vuosisatojen ja vuosituhansien kuluessa. Tämä tarkoittaa, että arktisen alueen ja sen lähialueiden boreaalisten metsien maaperä on toiminut hiilinieluna – eli auttanut poistamaan hiilidioksidia ilmakehästä.

Musta hiili imee lämpöä auringosta, joten se lämmittää ilmakehää suoraan. Lisäksi kylmillä alueilla se voi kerrostua jäälle tai lumelle, tummentaen pintaa ja aiheuttaen sulamista, jota ei muuten olisi tapahtunut.

"Ei ole yllättävää, että havaitsimme palaneen hiilen iän olevan erilainen eri ympäristöissä, koska orgaanisen maaperän syvyys ja palamissyvyys vaihtelevat", Ruppel kertoi Euroopan geotieteiden unionin kokouksessa Wienissä viime viikolla.

Muinaisen hiilen vapautumisen riski pyrkii kasvamaan kohti arktista aluetta, hän sanoi, koska arktisen alueen maaperä on matalampaa ja orgaaninen aines kerääntyy lähemmäs pintaa. Esimerkiksi Kanadan Luoteisterritorioissa tulipalot polttavat useita senttimetrejä maaperässä ja vapauttavat jopa 400 vuotta sitten varastoitunutta hiiltä. Grönlannissa tulipalot polttavat keskimäärin 10 senttimetriä maaperään vapauttaen jopa 560 vuotta vanhaa hiiltä. Paikoin tulipalot ovat polttaneet 15 cm syvyyteen, vapauttaen jopa 1000 vuotta vanhaa hiiltä.

Kanadan Quebecin boreaalisessa metsässä tutkimusryhmä löysi paikkoja, joissa tulipalot ovat vapauttaneet hiiltä 5000 vuotta sitten. "Mutta tämä ei ollut lainkaan laajalle levinnyttä", Ruppel sanoi kokouksessa.

Lähde:

Michael Le Page 2026 Arctic fires are releasing carbon stored for thousands of years | New Scientist 13.5.

Pitääkö kuolleiden puiden hautaaminen metsäpalon jälkeen niiden hiilen sitoutuneena?

 

Hiiltyneet puut, jotka ovat yhä pystyssä metsäpalon jälkeen Glacierin kansallispuistossa, Montanassa. Kuva: Gorski/NurPhoto/Shutterstock.

Joel Kontinen

Voivatko kuolleet puut pitää hiilen tuhot kurissa? Uusin ilmastonmuutostutkimus väittää juuri sitä.

Metsäpalon jälkeen pystyssä olevat osittain palaneet puut yleensä kaadetaan ja poltetaan, mutta yhdysvaltalainen startup-yritys väittää, että niiden hautaaminen vangitsee hiilen maan alle vuosisadoiksi.

Vuonna 2021 kytevä maanalainen hiilikerros sytytti takkakuivan ruohon ja pensaat Poverty Flatsissa, Montanassa, aiheuttaen 267 neliökilometriä paloa. Liekit tappoivat 50 000 puuta, enimmäkseen ponderosamäntyjä, jotka olivat varjostaneet Gentry Ranchilla laiduntavaa karjaa.

Mustat, osittain palaneet oksat seisoivat hiiltyneen maan kuunmaisemassa. Nämä "leskientekijät" olisivat voineet arvaamattomasti kaatua työntekijöiden tai lehmien päälle tai ruokkia seuraavaa metsäpaloa. Tavanomainen käytäntö olisi ollut polttaa puut kasoina, jolloin olisi vapautunut lähes 7000 tonnia hiilidioksidia. 

Lähde:

Alec Luhn 2026 Will burying dead trees after a wildfire keep their carbon locked up? | New Scientist 14.5.

Ilmastonmuutokseen ei ole tulossa keskeistä ratkaisua – ja se on hyvä

 

Draxin voimalaitos Pohjois-Englannissa. Kuva: Ian Lamond/Alamy

Joel Kontinen

Hiilidioksidin poistaminen ilmakehästä ottamalla talteen biomassan poltosta peräisin oleva hiili on tarkoitus pelastaa planeetta, mutta näyttää siltä, ​​että lippulaivahanketta ei koskaan toteuteta.

Olet luultavasti nähnyt ne hienot kaaviot, jotka näyttävät hiilidioksiditasojen ja lämpötilojen laskun vuosisadan loppua kohti. Miten tämä ihme on tarkoitus saavuttaa? Ajatuksena on, että korjaamme kasveja, poltamme ne energiaksi ja sitten otamme talteen ja varastoimme hiilidioksidin. Voilà, ongelma ratkaistu!

Paitsi että bioenergia hiilidioksidin talteenotolla ja varastoinnilla eli BECCS:llä, kuten tätä ideaa kutsutaan, on osoittautumassa täydelliseksi katastrofiksi. Sitä ei ole otettu käyttöön vaaditussa mittakaavassa, osittain siksi, että se on naurettavan kallista, olisi katastrofaalista luonnon monimuotoisuudelle, jos se tehtäisiin tässä mittakaavassa, ja viimeisenä muttei vähäisimpänä, se ei edes toimi. Se itse asiassa lisää hiilidioksidipäästöjä sen sijaan, että se vähentäisi niitä sillä aikataululla, jolla on merkitystä.

Britteinsaarilla on nyt talvi, Skotlantiin on luvassa 10 senttiä lunta ja jotkin Pohjois-Englannin kaupungeista ovat lumen vallassa. Tämän voi jo sanoa olevan ilmaston lämpenemistä.

Lähde: 

Michael Le Page 2026 A key solution to climate change isn't happening – and that's good | New Scientist 13.4.

Muurahaiset keräävät hiilidioksidia ilmasta ja muuttavat sen suojakuoreksi

 

Elektronimikroskooppikuva muurahaisesta, jonka tukiranka on dolomiittia. Kuva; Hongjie Li.

Joel Kontinen

Muurahainen, joka pystyy muuttamaan ilman hiilidioksidia dolomiittikiveksi tukirangassaan, voi antaa vihjeitä siitä, miten ihmiset voivat sitoa kasvihuonekaasuja ilmastokatastrofin välttämiseksi.

Sieniä viljelevät muurahaiset etsivät kasvillisuutta ravinnoksi yhdyskunnissaan kasvaville viljellyille sienille. Sienet puolestaan ​​toimivat muurahaisten ensisijaisena ravinnonlähteenä. Muurahaisten ja sienten suuri tiheys voi johtaa korkeisiin hiilidioksidipitoisuuksiin pesien sisällä.

Näin muurahaiset taistelevat hiilidioksidia vastaan ​​ja ehkäisevät oletettua ilmastonmuutosta.

Lähde: 

James Woodford 2026 Ants capture carbon dioxide from the air and turn it into armour | New Scientist 2.3.

Ilmastonmuutos kasvattaa puita suuremmiksi Amazonin sademetsässä

 

Kuva: Nowaczyk/Shutterstock

Joel Kontinen

Onko hiilidioksidista hyötyä vai haittaa Amazonin sademetsissä?

Nousevat hiilidioksidipitoisuudet ovat vauhdittaneet puiden kasvua Amazonin sademetsässä viime vuosikymmeninä, mutta on epäselvää, jatkuuko tämä suuntaus.

Amazonin sademetsän puiden keskimääräinen koko on kasvanut tasaisesti hiilidioksidipitoisuuksien noustessa, mikä tarkoittaa, että näillä suuremmilla puilla on tärkeämpi rooli sen määrittämisessä, voiko metsä pysyä hiilinieluna.

Se, miten metsät reagoivat muuttuvaan ilmastoon, on avoin kysymys. Esimerkiksi yksi hypoteesi on, että suurempien puiden määrä vähenee, koska ne ovat alttiimpia ilmastoon liittyville ilmiöille, kuten kuivuudelle tai koville tuulille. Sen ymmärtäminen on ratkaisevan tärkeää tulevaisuuden ilmaston mallintamisen kannalta, koska metsät sitovat valtavia määriä hiilidioksidia ilmakehästä ja sitovat sen takaisin hidastaen ilmaston lämpenemistä. Cambridgen yliopiston Adriane Esquivel-Muelbert ja hänen kollegansa RAINFOR Amazonin metsäinventointiverkostossa ovat mitanneet puiden läpimittaa 188 koealalla, joiden keskimääräinen pinta-ala on 12 000 neliömetriä, Amazonin altaalla. Seurantajaksot vaihtelivat, mutta jotkut olivat jopa 30 vuotta pitkiä. Tänä aikana ilmakehän hiilidioksidipitoisuudet ovat nousseet lähes viidenneksellä.

"Seuraamme metsässä olevaa aluetta, jossa puun keskimääräinen koko on suurempi. Tämä tarkoittaa, että puut pystyvät varastoimaan enemmän hiiltä kyseiseen alueeseen kuin aiemmin", Esquivel-Muelbert sanoo. Tutkijat ovat havainneet, että puiden läpimitta on kasvanut keskimäärin noin 3,3 prosenttia vuosikymmenen aikana.

"Amazonin metsän rakenne muuttuu melko johdonmukaisesti koko altaassa", sanoo tiimin jäsen Rebecca Banbury Morgan Bristolin yliopistosta Isosta-Britanniasta. "Meillä on enemmän suurempia puita ja vähemmän pienempiä puita, joten keskimääräinen koko on siirtynyt ylöspäin näitä suurempia puita kohti."

Normaalisti puiden keskimääräinen läpimitta koskemattomalla vanhalla metsäalueella pysyisi suunnilleen samana, hän sanoo, kun taimet ottavat kaatuneiden suurten puiden paikan ja kasvavat. Tutkijat uskovat, että Amazonin puut reagoivat ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousuun kasvamalla enemmän ja keräämällä enemmän biomassaa. "Voittajat ovat suuret puut, jotka kilpailevat paremmin valosta ja vedestä", Esquivel-Muelbert sanoo.

Tämä tarkoittaa, että suuret puut ovat suhteettoman tärkeitä metsän hiilensidontakykyyn nähden, ja niiden menettämisen seuraukset olisivat suhteettoman suuret, hän sanoo.

"Tärkeä havainto on, että hiilidioksidi on toiminut lannoitteena, lisännyt puiden kasvua, ja monella tapaa se on rauhoittavaa, koska puu on maailmanlaajuisesti merkittävä hiilinielu", sanoo Peter Etchells Durhamin yliopistosta Isosta-Britanniasta. "Jatkuuko tämä kuitenkin, kun ilmasto muuttuu jatkuvasti, mahdollisesti siirtäen tasapainoa kasvun, ravinteiden, lämpötilan ja hiilidioksidin välillä?"

 Lähde:

Chris Simms 2025 Climate change is making trees grow larger in the Amazon rainforest | New Scientist 25.9.

Ilmastonmuutos heikentää maapallon hiilinieluja

 

 

Kuva: Richard Saker/Alamy

Joel Kontinen

Hiilidioksidipitoisuus ilmakehässä on noussut 15 miljoonasosaa vuodesta 1960 lähtien, koska maan ja meren kyky sitoa ylimääräistä hiilidioksidia on heikentynyt. Maastopalot, esimerkiksi Kreikassa, heikentävät maapallon luonnollista hiilinielua.

Mitä maapallon luonnollisille hiilinieluille tapahtui? Ilmastonmuutoksen kannattajien mukaan ne ovat kuolleet sukupuuttoon. Ilmastonmuutos vaikuttaa yhä enemmän maapallon luonnollisten hiilinielujen kykyyn sitoa ylimääräistä hiilidioksidia, ja tämä tarkoittaa, että yhä enemmän tätä ihmisen toiminnan päästämää kasvihuonekaasua jää ilmakehään, mikä johtaa lisälämpenemiseen.

Nämä vaikutukset ovat vastuussa noin 15 prosentista hiilidioksidipitoisuuden noususta vuodesta 1960 lähtien, sanoo Pierre Friedlingstein Exeterin yliopistosta Isosta-Britanniasta.

Lähde:

Michael Le Page 2025 https://www.newscientist.com/article/2492765-earths-carbon-sinks-are-being-eroded-by-climate-change-feedback-loops/ 19.8.

Voimmeko luottaa siihen, että metsät imevät ilmakehässä olevan ylimääräisen hiilidioksidin?

 

Kuva: Shomari Healy

Joel Kontinen

Ison-Britannian Länsi-Midlandsin alueella hiljaisella maalaiskujalla sijaitsee yksi maailman tutkituimmista metsäalueista.

Tämä pääosin 180-vuotiaiden englantilaisten tammien (Quercus robur) asuttama metsän fragmentti on keskeinen osa maailmanlaajuista suurta hanketta, jolla pyritään ymmärtämään, kuinka maailman metsät selviytyvät ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden noustessa.

Isossa-Britanniassa oleva vanhojen tammien alue auttaa tutkijoita ennustamaan, kuinka maailman metsät reagoivat korkeampiin hiilidioksiditasoihin, mikä on tulevaisuuden ilmaston kannalta ratkaiseva kysymys.

Voimmeko luottaa siihen, että metsät imevät ilmakehän ylimääräisen hiilidioksidin?

Lähde: 

Madeleine Cuff 2025 Can we rely on forests to soak up the extra CO2 in the atmosphere? | New Scientist 11.3.

Ikiroudan sulaminen saa "juopuneet metsät" varastoimaan vähemmän hiiltä

 

Kuva: Global Warming Images/Shutterstock

Joel Kontinen

Arktisen maan sulaessa ilmastonmuutoksen vuoksi puilla on vaikeuksia pysyä pystyssä. Ikiroudan sulaminen arktisissa metsissä voi saada puita kallistumaan sivulle tavalla, joka hidastaa niiden kasvua, mikä vähentää hiilen määrää näissä "juopuneiden metsien" varastoissa.

Pohjoisen pallonpuoliskon borteaalimetsä on laaja ekosysteemi, joka sisältää jopa 40 prosenttia kaikesta maahan varastoituneesta hiilestä. Ilmastonmuutoksen aiheuttama arktisen alueen nopea lämpeneminen vaikuttaa jo nyt näiden metsien kasvuun ja siten siihen, kuinka paljon hiiltä ne varastoivat.

Monesti varsinkin länsimaissa uskotaan, että ilmastonmuutos johtuu liiallisesta hiilidioksidin pääsystä ilmastoon.

Lähde:

James Dinneen 2024 Melting permafrost makes 'drunken forests' store less carbon | New Scientist6.12.

 

 

Eläimet lisäävät hiilen varastointia

 

Kuva: Art Konovalov/Shutterstock

Joel Kontinen

Eläimet voivat auttaa ekosysteemejä varastoimaan kolme kertaa enemmän hiiltä kuin luulimme.  Hiilen varastointilaskelmat eivät aina ota huomioon eläinten vaikutuksia – kun ne syövät, ulostavat ja kuolevat, ne auttavat varastoimaan paljon hiiltä.   

Norsut lisäävät hiilen varastointia polkemalla ja syömällä pieniä puita.

Uuden mallin mukaan eläimet voivat monissa ekosysteemeissä mahdollistaa hiilen varastoinnin kaksi- tai kolminkertaiseksi. Tämä viittaa siihen, että eläimillä voi olla paljon tärkeämpi rooli siinä, kuinka paljon hiiltä varastoituu ja vapautuu, kuin aiemmin on ajateltu. "Eläimet tekevät paljon erilaisia asioita", sanoo Matteo Rizzuto Yalen yliopistosta. "Ne liikkuvat ympäriinsä. Ne virtsaavat. Ne ulostavat. Ne synnyttävät. Ne kuolevat.”

Lähde:

James Dinneen. 2024.  Animals may help ecosystems store 3 times more carbon than we thought | New Scientist 19.4.  

 

Nature ja valtamedia: ilmastonmuutosta ei saa kritikoida!

Maapallon ihmistekoinen lämpeneminen on niitä pyhiä asioita, joita ei saa mediassa kritikoida. Kuva: NASA.





Joel Kontinen

BBC:n ilmastotoimittaja Paul Hudson kirjoitti vastikään (9.10.) artikkelin, jossa hän antoi myös ihmistekoisen ilmastonmuutoksen kriitikkojen kertoa näkemyksiään. Hudson ei pidä itseään ilmastoskeptikkona, mutta hän erehtyi paljastamaan, että keskustelu asiasta kuumenee.

Hudsonin mukaan maapallon ilmasto ei ole lämmennyt yhteentoista vuoteen, ja edessämme saattaa olla jopa 30 vuoden kylmempi kausi. YK:n ilmastomallit eivät suinkaan ennakoineet tällaista.

Artikkeli huomattiin. Ensin ärähti Guardian. Brittilehti kysyi, miksi BBC ylipäätään julkaisi Paul Hudsonin artikkelin. Sitten Naturen toimittaja pahoitti mielensä siitä, että jutussa siteerattiin kahta tunnettua ilmastoskeptikkoa eli Piers Corbyniä ja Don Easterbrookia.

Naturen mukaan ilmastoskeptisyys on reunailmiö. Arvostettuna tiedejulkaisuna se katsoo tehtäväkseen muistuttaa lukijoilleen, että tieteen laaja konsensus tukee sitä, että ihmisten aiheuttama hiilidioksidi on kaiken pahan alku ja juuri ja että toisinajattelijat ovat hereetikkoja.

Yhden kriittisen kirjoituksen aiheuttama kohu on yllättävää. Onko ihmisen aikaansaamasta ilmastonmuutoksesta tullut pyhä dogmi, jota ei saa kyseenalaistaa?

Naturen kirjoitus ainakin viittaisi siihen. Oheislukemistoksi voisin suositella apostoli Paavalin sanoja Roomalaiskirjeen 1. luvussa:

"He ovat kunnioittaneet ja palvelleet luotua eivätkä Luojaa."


Hudsonin artikkeli on luettavissa englanniksi tästä.





Lähteet:

Carmichael, Bill. 2009. Weathering a climate of hate. Yorkshire Post. (15.10.). http://www.yorkshirepost.co.uk/columnists/Bill-Carmichael-Weathering-a-climate.5739475.jp

Cressey, Daniel. 2009. Climate sceptics celebrate BBC story. (12.10) http://blogs.nature.com/news/thegreatbeyond/2009/10/climate_sceptics_celebrate_bbc.html