“Emme voi tietää, elämmekö tietokonesimulaatiossa”, New Scientist kertoo

Näyttääkö tämä tietokonesimulaatiolta? Kuva: NASA, ESA, H. Teplitz and M. Rafelski (IPAC/Caltech), A. Koekemoer (STScI), R. Windhorst (Arizona State University) ja Z. Levay (STScI), public domain.




Joel Kontinen

Oxfordin yliopiston filosofian professori Niklas (Nick) Boström on vuodesta 2002 lähtien leikitellyt ajatuksella, että maailmankaikkeus on jättimäinen tietokonesimulaatio.

Boström tarvitsee ideaansa tietokoneen, jonka massa on planeetan kokoinen ja joka pystyy tekemään 10 potenssiin 42 laskutoimitusta sekunnissa.

Tällainen supertietokone pystyisi Boströmin mukaan simuloimaan ihmiskunnan koko henkisen historian käyttämällä sekunnin ajan alle miljoonasosan prosessointitehostaan.

Tietotekniikkaguru Elon Musk omaksui tämän näkemyksen ja laskeskeli, että on vain yksi mahdollisuus miljardista, että emme elä tietokonesimulaatiossa.

Tämä tarkoittaisi sitä, että 1) universumissa on äärettömän pitkälle kehittyneitä älykkäitä olentoja, jotka ovat kiinnostuneita historiastamme ja 2) meillä ei ole ensinkään vapaata tahtoa.

Koko rakennelma on hyvin kiistanalainen, koska sille ei ole mitään tieteellistä tai muutakaan näyttöä.

Kun ihmiset lakkaavat uskomasta Jumalaan, he alkavat uskoa mitä kummallisempia asioita, esimerkiksi satuolentoihin, multiversumiin ja omiin jumalallisiin kykyihinsä.

Lähde:

Woodward, Aylin. 2017. We can’t ever know whether or not our universe is a simulation. New Scientist (6.10.).

Ateisti Jerry Coyne sai ilmestyksen mutta ei silti usko vapaaseen tahtoon

Jerry Coynelle myönnettiin vuonna 2014 Vuoden sensuroija -titteli. Kuva: Discovery Institute.





Joel Kontinen


Monet tunnetut liikkeet ovat saaneet alkunsa oletetuista (tai todellisista) ilmestyksistä. Muhammed näki hahmon, jonka hän tulkitsi enkeli Gabrieliksi. Näin syntyi islam. Joseph Smith uskoi nähneensä Moroni-nimisen enkelin. Kohta syntyi mormonismi.

Jerry Coyne kertoi äskettäin National Geographic -lehden haastattelussa omaksuneensa ateismin kuunnellessaan 17-vuotiaana reformijuutalaisena Beatlesien Sgt. Pepper’s Lonely Hearts Club Band -albumia.

Näin tieteellistä hänen ateisminsa on. Beatlesit etsivät henkiseen tyhjyyteen apua Intian guruilta, joiden viisaus voi tietenkin olla pohjimmiltaan antikristillistä, mutta siitä on melkoinen hyppy Jumalan kieltämiseen.

Beatle John Lennon sitä paitsi piti evoluutiota irrationaalisena roskana.

Coyne uskoo, että kaikki on pelkistettävissä molekyylien liikkeiksi ja että vapaata tahtoa ei ole olemassa.

Hän kauhistelee sitä, että USA:ssa 42–43 prosenttia väestöstä on kreationisteja ja lisäksi 30 prosenttia uskoo teistiseen (Jumalan ohjaamaan) evoluutioon.

Isossa-Britanniassa evoluution vähäinen kannatus on tuottanut pahaa mieltä etenkin Richard Dawkinsille. Meillä Suomessa se on tuonut harmaita hiuksia ateisteille ja teistisen evoluution kannattajille.

Coynen mukaan usko ja tiede ovat toistensa vihollisia. Hän pitää uskontoa kaikkein vahingollisimpana taikauskona.

Coyne ei usko vapaaseen tahtoon eikä pidä siitä, että jotkut erehtyvät käyttämään sitä.

Viime vuodet eivät ole olleet suosiollisia jumalankieltäjille, joiden äänekkyys tuntuu olevan käänteisesti verrannollinen heidän argumenttiensa uskottavuuteen.

Tiedejulkaisut ovat vihjailleet, että ateismi on ajautunut kriisiin. New Scientistin mukaan ateismi on irrationaalista ja kumpuaa pelosta.

Ateismi voidaan nähdä uskomusjärjestelmänä, jonka parasta ennen päiväys on jo mennyt ajat sitten.

Biokemian ja informaatiotieteen löydöt ovat horjuttaneet ateismin perustuksia, joten yhä useampi on oivaltanut, että "tieteellistä" ateismia ei enää ole olemassa kuin korkeintaan iskulauseissa.

Propagandaa se ei vielä ole sammuttanut.

Professori Coyne ei kertonut National Geographylle, oliko hänen 17-vuotiaana pakko saada ateistinen valaistus.

Ilmeisesti oli, koska vapaata tahtoa ei hänen maailmassaan tunneta.

Lähde:

Worrall, Simon. 2015. In Age of Science, Is Religion 'Harmful Superstition'? National Geographic (31.5.).

Miksi Jumala ei pysäyttänyt tsunamia? ateisti kysyy, tavallaan

Maaliskuussa 2011 tsunami iski Japaniin. Kuva: U.S. Navy, Wikipedia.



Joel Kontinen

”Ateisteilla ei ole luonnon ulkopuolista voimaa, joka voisi vaikuttaa luonnonlakeihin ja vaikka pysäyttää tsunamin”, sanotaan Aamulehden tuoreessa haastattelussa, jossa tentattavana on vapaa-ajattelijana itseään pitävä Petri Karisma.

Väite on kiinnostava: mistä ateisti tietää, että Jumala ei kykene pysäyttämään tsunamia? Karisma ei ehkä ole pohtinut heittoaan kovin perusteellisesti, koska yleensä tsunami aiheuttaa suurta tuhoa vain alueilla, joilla ihminen on muokannut rannikkoa perusteellisesti ja esimerkiksi hakannut maata suojaavat mangrovemetsät. Vuonna 2004 Intian valtameren saaret, joiden mangrovemetsät olivat tallella, eivät kärsineet juuri lainkaan vahinkoja.

Toiseksi luonnonlait vain kuvaavat, mitkä lainalaisuudet vaikuttavat luonnossa nykyisin. Ne eivät kerro, miten maailmankaikkeus sai alkunsa. Aakkoset esimerkiksi kuvaavat, millaisia symboleita voin käyttää kirjoittaessani tätä blogikirjoitusta, mutta ne eivät synnytä itse kirjoitusta. Sama pätee myös kaiken alkuperään.

”Ateistin pitää luoda oma tarkoituksensa elämälleen”, Karisma sanoo.

Jotkut ateistit voivat sanoa luovansa elämänsä tarkoituksen itse, mutta toiset – etenkin Jerry Coyne – eivät usko, että vapaata tahtoa on edes olemassa. Vapaa-ajattelija ei toisin sanoen Coynen mukaan kykene ajattelemaan vapaasti. Kaikki on siis pelkistettävä atomien liikkeeksi, jossa mitään pohjimmaista tarkoitusta ei edes ole.


Lähde:

Ellilä, Tiina. 2014. ”Ateisti luo elämänsä tarkoituksen itse”. Aamulehti 23. 2., B27.

Evolutionisti Jerry Coyne ei usko vapaaseen tahtoon mutta ei pidä siitä, että muut käyttävät sitä

Jerry Coyne pitää kissoista mutta ei usko vapaaseen tahtoon. Kuva: Emma Rodewald, Wikipedia (Creative Commons Attribution-Share Alike 3.0 Unported license.





Joel Kontinen

Evoluution markkinamiehenä tunnetulla professori Jerry Coynella on ongelma. Hän ei usko vapaaseen tahtoon mutta ei välttämättä pidä siitä, että muut käyttävät tahdonvapauttaan.

Esimerkiksi kolhaisemalla professori Coynen autoa parkkipaikalla. Coyne hälytti poliisit, vaikka hänen ideologiansa mukaan toinen kuljettaja ei millään voinut väistää hänen autoaan.

Eihän tällä ole vapaata tahtoa. Se, mikä tapahtui, tapahtui, koska sen pitikin tapahtua.

Jerry Coyne on oikeaoppinen materialisti. Hänen ateistisen maailmankuvansa mukaan tietoisuus on lähinnä illuusio.

Vapaan tahdon puute on keino olla ottamatta vastuuta teoistaan.

Lähde:


Douthat, Ross. 2013. The Confidence of Jerry Coyne. New York Times. (6.1.)