Näytetään tekstit, joissa on tunniste korallit. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste korallit. Näytä kaikki tekstit

perjantai 5. joulukuuta 2025

Koralliriutat ovat kiihdyttäneet voimakasta ilmaston lämpenemistä Maan historiassa

 

Kuva: Einhard Dirscherl/Alamy

Joel Kontinen

Evolutionistit ovat keksineet, miten saada vuosimiljoonat sopimaan Darvinistisen ajattelun kanssa. Se käy ilmi tästä tutkimuksesta, jossa korallien väitetään olevan yli 250 miljoonaa vuotta vanhoja.

Koralliriutat ovat hiilidioksidin nettotuottajia, koska kasvihuonekaasu on kalsiumkarbonaatin muodostumisen sivutuote, josta korallien luuranko koostuu.

Jotkin planktonlajit rakentavat myös kuoriaan kalsiumkarbonaatista, ja kun ne kuolevat, tämä mineraali hautautuu merenpohjaan. Kun laajoja alueita matalassa meriympäristössä peittyy koralleihin, kalsium- ja karbonaatti-ioneja, joita syvänmeren plankton normaalisti ottaisi, ei ole enää saatavilla.

Tristan Salles Sydneyn yliopistosta Australiasta ja hänen kollegansa mallinsivat matalan veden korallien ja syvänmeren planktonin välistä vuorovaikutusta viimeisten 250 miljoonan vuoden aikana integroimalla laattatektoniikan rekonstruktioita, ilmastosimulaatioita ja mereen virtaavan sedimentin muutoksia.

He havaitsivat, että korallien ja planktonin välinen tasapaino on häiriintynyt, kun laattatektoniikka ja geomorfologia johtavat ajanjaksoihin, jolloin on laajoja alueita matalaa mannerjalustaa, joka on ihanteellinen elinympäristö riuttoja rakentaville koralleille.

Kun koralliriutat ovat harvempia, kalsiumia ja emäksisyyttä kertyy mereen, planktonista tulee tuottavampaa ja syvänmeren alueelle hautautuu enemmän karbonaattia, mikä auttaa alentamaan hiilidioksidipitoisuuksia ja laskemaan lämpötiloja.

Tutkijat havaitsivat, että viimeisten 250 miljoonan vuoden aikana hiilen kiertokulku häiriintyi vakavasti kolmessa pääjaksossa. Näissä keskitriaskauden, keskijurakauden ja myöhäisliitukauden tapahtumissa laajat koralliriutat käyttivät valtavia määriä kalsiumkarbonaattia, mikä johti meren lämpötilan suuriin nousuihin.

Sallesin mukaan, kun tasapaino matalien vesien koralliriuttojen ja syvänmeren planktonin välillä häiriintyy, tasapainon palauttaminen voi kestää satoja tuhansia tai miljoonia vuosia.

"Joten vaikka järjestelmä onnistuisikin toipumaan valtavasta kriisistä, uudelleentasapainottuminen tapahtuu todella pitkän ajan kuluessa, joka on paljon pidempi kuin ihmisen aikaskaalat", Salles sanoo.

Positiivisena puolena Salles sanoo, että jos planktoniset ravinnekukinnat joskus riistäytyvät käsistä, korallit ovat loistavia ottamaan ylimääräisiä ravinteita koralliriuttojen rakentamiseen. Ihmisen aiheuttamat hiilidioksidipäästöt aiheuttavat nyt ilmaston lämpenemistä ja valtamerten happamoitumista ennennäkemättömällä nopeudella, mikä tappaa sekä koralleja että planktonia, Salles sanoo. Seuraukset ovat tuntemattomia, mutta ne ovat todennäköisesti ekologisesti katastrofaalisia, hän sanoo.

"Mallintamamme syvän ajan palautteet eivät päde tänä päivänä – nykyajan muutoksen vauhti on aivan liian nopea, jotta karbonaattialustojen palautteilla olisi mitään vastaavaa merkitystä."

Alexander Skeels Australian kansallisesta yliopistosta Canberrasta sanoo tutkimuksen osoittavan, että elämän ja ilmaston välillä on "syvästi toisiinsa kietoutunut takaisinkytkentäkierto".

Hän sanoo, että ihmiset usein ajattelevat, että lajit kehittyvät ja sopeutuvat vastauksena Maan ilmastoon, jota säätelevät "muuttumattomat fysikaaliset ja kemialliset prosessit".

"Yhä useammin näemme kuitenkin esimerkkejä siitä, kuinka biologiset lajit vaikuttavat suoraan itse ilmastoon luoden rinnakkaiskehityksen takaisinkytkentäsilmukan", Skeels sanoo. ”Ei pelkästään korallit, vaan myös vanhemmat mikrobiyhdyskunnat, kuten stromatoliitit, ovat olleet avainasemassa ilmakehän hiilen säätelyssä.

”Tiedämme, että hiili lämmittää ilmastoamme, kuten se tekee niin nopeasti tänä päivänä, ja riutat ovat saattaneet vaikuttaa tähän prosessiin hyvin pitkillä aikaskaaloilla, mikä selittää värähteleviä lämpimiä ja kylmiä intervalleja.

 Lähde:

James Woodford 2025 Coral reefs have fuelled severe global warming in Earth's past | New Scientist 1. 12.

perjantai 4. lokakuuta 2024

Näin koralliriutat voivat selviytyä kuumemmista ja happamammista valtameristä

 


Kuva: fadhlanbr/Shutterstock

Joel Kontinen

Koralliriutat ympäri maailmaa ovat vaarassa romahtaa kohoavien lämpötilojen ja happamoittavien valtamerien vuoksi, mutta joidenkin lajien luonnollinen sopeutumiskyky voi auttaa ostamaan aikaa.

Koralliriutat saattavat pystyä sopeutumaan paremmin kuumempiin ja happamampiin valtameriin kuin on luultu, mikä lisää toiveita siitä, että ponnistelut kasvihuonekaasupäästöjemme leikkaamiseksi ja riuttojen palauttamiseksi tarjoavat mahdollisuuden säilyttää nämä biologisesti monimuotoiset ekosysteemit.

 "Nämä tulokset tarjoavat meille mahdollisen polun eteenpäin, mutta se riippuu täysin siitä, mitä päätämme tehdä ilmastonmuutoksen suhteen ja mitä päätämme tehdä paikallisille stressitekijöille", sanoo Chris Jury Havaijin yliopistosta Mānoassa.

Jumala on luonut korallit osana eläinkuntaa, ja ne auttavat kaloja ja mustekaloja selviämään vaaroissa.

Lähde:

James Dinneen 2024 Here's how coral reefs might survive hotter, more acidic oceans | New Scientist 30.9. 



maanantai 29. heinäkuuta 2024

Kiistanalainen ajatus korallien pelastamisesta: korvata ne uusilla lajeilla

 


Kuva: Serge Melesan / Alamy

Joel Kontinen

Kun koralliriutat ympäri maailmaa kamppailevat valtamerten lämpenemisen edessä, pitäisikö meidän vaihtaa alkuperäislajit muualta peräisin oleviin lämpöä sietäviin lajeihin? Voisiko raju toiminta auttaa palauttamaan koralliriuttoja?

Ilmaston lämpeneminen iskee koralliin niin kovasti, että ainoa tapa pelastaa riuttaekosysteemejä voi olla korvata kotoperäiset lajit paremmin lämpöä sietävillä muualta maailmasta. Tämä on kahden korallitutkijan näkemys, jotka vaativat, että ulkomaalaisten korallien tarkoituksellisen tuomisen hyödyt ja riskit arvioidaan perusteellisesti sen sijaan, että ne hylättäisiin.

Elävät korallit ovat elintärkeitä riuttojen ja niistä riippuvaisten ihmisten terveydelle, sanoo Michael Webster New Yorkin yliopistosta. "Koralli tekee paljon enemmän kuin vain näyttää kauniilta riutalla. Se tarjoaa tilaa erilaisille organismeille. Se estää aallot rannoilta, se tekee hiekkaa trooppisille rannoille." Mutta korallit eivät kestä lämpötiloja, jotka poikkeavat tavanomaisesta. Kun merien lämpötila nousee ilmaston lämpenemisen vuoksi, tapahtuu laajaa valkaisua. Tällöin korallit karkottavat leväsymbiontit, jotka tarjoavat monia niiden ravintoaineita, mikä voi lopulta johtaa kuolemaan. "Monet paikat ympäri maailmaa menettävät nopeasti korallinsa, ja ne ovat saaneet ristiriitaisia ​ tuloksia yrittäessään palauttaa ne perinteisillä työkaluilla", Webster sanoo.

Mutta korallit ovat osa luontoa, jossa yhden lajin puuttuminen merkitsee menetystä  koko eläinkunnalle.

 

Lähde: 

Michael Le Page 2024 Controversial idea to save corals would replace them with new species | New Scientist 29.7.



lauantai 14. toukokuuta 2022

Korallien syönti ja kasvu perustuvat älykkääseen suunnitteluun

 


Kuva: Igor Adameyko/ Wienin  lääketieteellinen yliopisto.


Joel Kontinen

Riuttaa rakentava koralli voi ruokailla tehokkaammin käyttämällä pieniä karvamaisia ​​rakenteita luomaan ruokaa kuljettavia kuljetinhihnoja niiden pinnalla kulkevaa vettä käyttäen.

Korallit, jotka muodostavat riuttoja, koostuvat tuhansista pienistä eläimistä, joita kutsutaan polyypeiksi, ja jokaisella on suu, jota ympäröivät pehmeät lonkerot. Jokaisen polyypin pinta on peitetty pienillä hiuksilla, joita kutsutaan värekarvoiksi.

Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että polyypit voivat käyttää värekarvansa muodostamaan pystysuuntaisia ​​virtoja, jotka nostavat vettä – ja kaikkea, mikä siinä on– ylös ja pois riutan pinnasta. Tämän uskotaan auttavan poistamaan mahdollisesti haitallisia mikrobeja ja roskia korallin pinnalta ja mahdollisesti myös vetämään ruokaa alas korallia kohti. Nyt tutkijat ovat tarkastelleet toista virtojen muotoa, jota väreet tuottavat: vaakasuuntaisia ​​virtoja, jotka kuljettavat merivettä ja korallilimaa riutan pinnalla. He havaitsivat, että nämä virrat yhdistävät yksittäisten polyyppien suuta toisiinsa. "Tämä tutkimus tuli todella tyhjästä. Lisäsimme alun perin fluoresoivia helmiä korallipintoihin toista koetta varten ja huomasimme, että ne alkoivat liikkua mielenkiintoisella tavalla”, kertoo Igor Adameyko Wienin lääketieteellisestä yliopistosta.

"Joten seurasimme tätä ja havaitsimme, että jokaisessa testaamassamme korallissa oli vaakasuuntaisia ​​virtoja, jotka yhdistävät yksittäiset polyypit yhdeksi organismiksi, mikä mahdollistaisi polyyppien jakamaan ruokaa [kuten planktonia]."

Adameyko ja hänen kollegansa suorittivat tutkimustaan ​​koralleista Karibialla ja Australian Suurella valliriutalla. He lisäsivät fluoresoivia helmiä tai mustia hiilihiukkasia useiden korallilajien pinnoille ja ottivat videoita hiukkasten liikkeistä noin 10 minuutin ajan. Luomalla mallin helmien ja hiukkasten liikkumisesta he havaitsivat, että jokainen korallilaji muodosti pinnallaan ainutlaatuisen järjestelyn limaa kuljettavista virroista.

.”Uskomme koralli haluaa koordinoida polyyppeja, jotta jos yksi polyyppi ei tarttunut ruokaan, ruoka voidaan kuljettaa seuraavalle näitä vaakasuuntaisia ​​reittejä pitkin", Adameyko sanoo. 

 "Jokaisella polyypillä on omat alueet, joista ne keräävät hiukkasia, mikä vähentää kilpailua ravinnosta polyyppien välillä", Adameyko sanoo. Lisätyötä tarvitaan kuitenkin sen varmistamiseksi, että polyypit todella hyötyvät ravitsemuksellisesti näistä virroista, koska tässä tutkimuksessa arvioitiin vain syötäväksi kelpaamattomien helmien ja hiukkasten virtausta ruoan sijaan. Vaikka tutkimus on alkuvaiheessa, parempi ymmärrys siitä, miten korallit toimivat ja ruokkivat, voi lopulta auttaa suojelutoimissa, Adameyko sanoo.

Korallien liikkeet johtuvat älykkäästä suunnittelusta. Evoluutio ei saisi sellaista aikaan.. 

Lähde:

Wong. Carissa. 2022.  Coral reefs have conveyor belts of mucus running across their surface New Scientist 12.5.

perjantai 2. kesäkuuta 2017

Korallit ovat kestävämpiä ja fiksumpia kuin mitä luulimme

Stylophora pistillata. Kuva: Tappinen, Creative Commons (CC BY-SA 3.0).






Joel Kontinen

Korallit ovat muutakin kuin ällistyttävän kauniita. Ne voivat monien muiden eliöiden tavoin fluoresoida.

Nyt myös tiedetään, että korallit rakentavat kovan kuorensa proteiineista, tuore Sciencessä julkaistu tutkimus kertoo.

Ruthgersin yliopiston tutkijat huomasivat, että Stylophora pistillata -koralli valmistaa kalsiumkarbonaatista koostuvan kuorensa biologisesti. Se menestyy myös huomattavasti happamammassa vedessä (PH 8,5 – 7,0) kuin mitä ennen luultiin.

Koralleissa on muutakin ihmeellistä. Niissä vaikuttaa samanlainen apoptoosi eli ohjelmoitu solukuolema kuin ihmisissä, ja se pitää ne elinvoimaisina.

Evolutionistit uskovat, että korallit kuuluvat varhaisimpiin eläimiin, jotka ilmaantuivat jo oletetun kambrikauden vesiin ”550 miljoonaa vuotta” sitten.

Muiden elävien fossiilien tavoin ne haastavat darvinistisen evoluution.

Lähde:

Rutgers University. 2017. Stony corals more resistant to climate change than thought: Researchers show how corals create rock-hard skeletons. Science Daily (1.6.).