Kiehtovia hetkiä aurinkokuntamme elämässä

 

Kuva: Jiawen Chen

Joel Kontinen

”Aurinkokuntamme toiminta on suunnilleen samaa nyt kuin miljoonien vuosien ajan. Kuut kiertävät planeettojaan, planeetat kiertävät aurinkoa, auringon magneettikentät ja auringonpilkut kasvavat ja heikkenevät. Ihmiselämän mittakaavassa ei tunnu tapahtuvan juuri mitään. Mutta kosmisella aikaskaalalla vaatimaton aurinkokuntamme on villin jännittävä paikka: toimintaelokuva, jota esitetään äärimmäisen hidastettuna.

Sen tarina on syntynyt mittauksistamme lähimaailmoista ja havainnoistamme muista tähdistä ja planeetoista kaukaa, kaikki yhdistetty huolella monimutkaisiksi matemaattisiksi malleiksi. Tiedämme paljon, mutta jopa parhaat ponnistelumme naapurustomme tutkimiseksi rajoittuvat aina lyhyeen kosmiseen hetkeen, jossa elämme, joten lukuisia mysteerejä on jäljellä: mistä tulimme, miten aurinkokuntamme päätyi sellaiseksi kuin se on ja millaiseen lopputulokseen olemme matkalla?”

Tiede ei anna vastauksia näihin kysymyksiin, mutta Raamatusta ne löytyvät.

Lähde:

Leah Crane 2025 6 of the most fascinating moments in the life of our solar system | New Scientist 13.8.

Tanssivat kilpikonnat auttavat meitä ymmärtämään, kuinka ne liikkuvat ympäri maailmaa

 Kuva: Goforth et al., Nature (2025)

Joel Kontinen

Jotkut kilpikonnat "tanssivat" odottaessaan ruokaa, mikä antaa meille vihjeitä siitä, kuinka ne navigoivat paikasta A paikkaan B.

Tutkijat ovat käyttäneet tätä käyttäytymistä tutkiessaan niiden navigointikykyä. Oppiessaan yhdistämään magneettikentän ruokaan, tämä näyttö on auttanut osoittamaan, että merikilpikonnilla on kaksi erillistä geomagneettista aistia, jotka auttavat niitä navigoimaan eeppisten merimatkojensa aikana.

 "Kilpikonnatanssi on outo käyttäytymismalli, joka ilmenee nopeasti nuorissa vankeudessa pidetyissä merikilpikonnissa, kun ne ymmärtävät, että ruoka tulee ylhäältä", sanoo Ken Lohmann Pohjois-Carolinan yliopistosta Chapel Hillissä. "Ne innostuivat kovasti, nostivat päänsä ylös vedestä ja tulivat lähelle, ja usein, jos ruokaa ei pudotettu heti, ne alkoivat räpytellä räpylöitänsä ja pyöriä ympäriinsä." Lohmann ja hänen kollegansa ymmärsivät, että tämä käyttäytyminen voi paljastaa, kuinka kilpikonnanavigointi toimii. He laittoivat nuoret metsäkilpikonnat (Caretta caretta) säiliöihin, joita ympäröivät kelajärjestelmät, jotka loivat veteen magneettikenttiä toistaen niiden luonnollisessa elinympäristössä olevia magneettikenttiä.

Ne käyttävät maan magneettikenttää suunnistaessaan ja se myös vaikuttaa niiden syömiseen.

Lähde:

Chris Simms 2025 Dancing turtles help us understand how they navigate around the world | New Scientist 12.2.

Muuttolinnut voivat käyttää maapallon magneettikenttää kuten GPS

 

Kuva: AGAMI Photo Agency / Alamy Stock

Joel Kontinen

Euraasian ruokoviirat eivät vain saa suuntaa Maan magneettikentästä – ne voivat myös laskea koordinaattinsa mentaalikartalla.

Monet muuttolinnut käyttävät Maan magneettikenttää kompassina, mutta jotkut voivat myös käyttää kentän tietoja määrittääkseen enemmän tai vähemmän, missä ne ovat henkisellä kartalla. Euraasian ruokoviirut (Acrocephalus scirpaceus) näyttävät laskevan maantieteellisen sijaintinsa piirtämällä tietoja eri etäisyyksiltä ja kulmista magneettikenttien ja Maan muodon välillä. 

Löydökset viittaavat siihen, että linnut käyttävät magneettista tietoa eräänlaisena "GPS:nä", joka kertoo niille paitsi minne mennä, myös missä ne alun perin ovat, sanoo Richard Holland Bangorin yliopistosta Yhdistyneessä kuningaskunnassa.

Ymmärrämme vihdoin, että monet lajit ovat "Kun matkustamme, meillä on kartta - joka kertoo meille missä olemme - ja meillä on kompassi, joka kertoo meille, mihin suuntaan mennä, jotta pääsemme määränpäähämme", hän sanoo. "Emme usko, että linnuilla on aivan tätä tarkkuutta tai tietämystä koko maapallosta. Silti he näkevät, kuinka magneettiset vihjeet muuttuvat, kun he liikkuvat normaalia autamia polkuaan pitkin - tai vaikka he ovat kaukana tältä polulta."

Linnut käyttävät älykkään suunnittelun niille antamia keinoa.

Lähde:

Christa Lesté-Lasserre 2024 Migratory birds can use Earth's magnetic field like a GPS | New Scientist 13.11.  

 

 

Mars räjäyttää plasmaa avaruuteen

 

Kuva: Shutterstock/Vadim Sadovski

Joel Kontinen

Punainen planeetta laukaisee suuria plasmapurkauksia avaruuteen ylemmästä kehästään, aivan kuten auringon koronaaliset massapurkaukset, vaikka sillä ei ole globaalia magneettikenttää. Mars näyttää räjäyttävän materiaalia ulos ilmakehästään, aivan samalla tavalla kuin aurinko laukaisee räjähtäviä koronaalisia massoja, vaikka Punaisella planeetalla ei olekaan yleistä magneettikenttää.

Kun magneettikentät ionisoidussa kaasussa, plasmassa aurinkomme kaltaisen tähden ympärillä yhtäkkiä muuttavat suuntaa tai katkeavat kahtia, voi tapahtua suuri energiapurkaus, joka laukaisee plasmapaketin avaruuteen.

Emme tiedä, miksi Mars tekee näin, mutta darvinistiset selittelyt eivät ratkaise sitä.

Lähde:

Alex Wilkins 2024, Mars is blasting plasma out of its atmosphere into space | New Scientist 9.5. 

Outo kääpiötähti

 

Kuva: K. Miller, Caltech/IPAC

Joel Kontinen

Tähtitieteilijät ovat löytäneet kaksipuolisen tähden, jonka kummallakin puolella on erilainen koostumus. Tämä valkoinen kääpiötähti, joka on saanut lempinimeltään Janus roomalaisen oviaukkojen ja siirtymien jumalan mukaan, on ensimmäinen laatuaan koskaan havaittu.

 Jeremy Heyl Brittiläisen Kolumbian yliopistosta Kanadasta ja hänen kollegansa huomasivat Januksen käyttämällä Zwicky Transient Facilityä Kaliforniassa ja tekivät sitten lisää havaintoja useilla muilla kaukoputkilla. Havainnot osoittivat, että tähden toinen puoli koostui kokonaan vedystä ja toinen puoli kokonaan heliumista. Se on yli 1300 valovuoden päässä Maasta ja pyörii noin kerran 15 minuutissa. ”Tiedämme, että joidenkin valkoisten kääpiöiden koko pinta voi muuttua heliumista vedyksi ja takaisin heliumiksi, mutta emme ole koskaan aiemmin saaneet lopullisesti kiinni yhtäkään tämän muutoksen keskellä. Sen takana oleva mekanismi on hämärä. Se näyttää todennäköisesti olevan yhteydessä tähden magneettikenttään, joka on hieman vahvempi toiselta puolelta, mutta itse tiedot eivät osoita todisteita erittäin voimakkaasta magneettikentästä", Heyl sanoo. "Joten emme vieläkään täysin ymmärrä, mitä tapahtuu."

Jos tällainen magneettikenttä on olemassa, se tukahduttaisi tähden konvektion eli sisäisen pyörimisen vain sillä puolella, jolla se on.

 

Lähde: 

Crane,  Leah, 2023. Two-faced star seems to have one hydrogen side and one helium side. New Scientist 19. 7.  

Magneettikenttä saattaa vaikuttaa säähän

 Joel Kontinen

Tuomaristo vääntää edelleen asiaa, mutta tuomio on todennäköisesti se, että Maan magneettikentän ja säämme välillä ei ole syy-yhteyttä.

Mahdollisen yhteyden olemassaoloa ehdotti tanskalainen fyysikko Henrik Svensmark galaktisen kosmisen säteen hypoteesissaan. Siinä ehdotetaan, että räjähtävien tähtien, joita kutsutaan supernovoiksi, räjäyttämien kosmisten säteiden protonit törmäävät ilmakehämme.

Hypoteesin mukaan tämä synnyttää kondensaatioytimiä, mikä johtaa pilvisempään taivaaseen, kylmempään säähän ja kylmempään ilmastoon.

Aurinko ja tähtienväliset ilmiöt vaikuttavat kyllä säähän, mutta sitä ei maan hiilidioksidipäästöjä seuratessa havaita. 

Maapallon magneettikenttä suojaa meitä aurinkotuulen vahingollisilta hiukkasilta, ja sen uskotaan toimineen alusta lähtien.

Mutta suojakentän synnyttänyt mekanismi (virtaavan sulan raudan muodostama dynamo) ei näytä olevan läheskään niin vanha.

Ongelma voitaisiin ratkaista helposti luopumalla uskosta vuosimiljardeihin.

 

Lähde:

Follows, Mike. 2022, Does Earth’s magnetic field affect the weather? New Scientist  25. 5. 

Maapallo on ainutlaatuinen, uusi tutkimus kertoo

Titan. Kuva: NASA/JPL/University of Arizona/University of Idaho.





Joel Kontinen

Saturnuksen kuu Titan ei ole kovin tavallinen taivaankappale. Se näyttää useiden muiden kuiden ja pikkuplaneettojen tavoin hiukan liian nuorekkaalta sopiakseen ”4,5 miljardia vuotta” vanhaan aurinkokuntaan, ja sillä on myös muita yllätyksiä.

Se on joidenkin muiden kuiden tavoin geologisesti aktiivinen, ja metaanijoet halkovat sen pintaa.

Tuore Sciencessa julkaistu tutkimus osoittaa Maan ainutlaatuisuuden.

Toisin kuin Marsissa tai Titanilla, laattatektoniikka muovaa planeettaamme. Täällä litosfäärin eli kivikehän laatat liikkuvat ja pitävät Maan elinkelpoisena.

Niinpä maapallon joet eivät muistuta Titanin jokia. Täällä vuorijonot voivat vaikuttaa esimerkiksi jokien virtaukseen.

Laattatektoniikan arvellaan antaneen Maalle vahvan elämää suojaavan magneettikentän.

Planeettamme on toisin sanoen luotu ylläpitämään elämää.


Lähde:

Crane, Leah. 2017. Titan’s riverbeds show a terrain built more like Mars than Earth. New Scientist (18.5.).

Maapallon magneettikenttä on naturalistinen paradoksi – eikä suinkaan ainoa

Kuva: Earth Science and Remote Sensing Unit, NASA Johnson Space Center.





Joel Kontinen

Naturalistinen /materialistinen maailmankuva on täynnä paradokseja.

Tuore New Scientist hahmottelee niistä yhden: maapallon magneettikenttä suojaa meitä aurinkotuulen vahingollisilta hiukkasilta, ja sen uskotaan toimineen alusta lähtien.

Mutta suojakentän synnyttänyt mekanismi (virtaavan sulan raudan muodostama dynamo) ei näytä olevan läheskään niin vanha.

Ongelma voitaisiin ratkaista helposti luopumalla uskosta vuosimiljardeihin.

Tällainen uskomus on synnyttänyt myös muita pulmia, esimerkiksi lumipallomaapallon, eli Auringon oletetaan olleen paljon himmeämpi alkuaikoina.

Maapallo olisi siis jäätynyt umpeen.

Pulmat eivät lopu tähän. Planeettojen magneettikentillä on kaiken lisäksi tapana heiketä tuntuvasti vuosien saatossa.

Lähde:

Woo, Marcus. 2017. The paradox powering Earth’s magnetic field. New Scientist (11.1.).