Joel Kontinen
Tuomaristo vääntää edelleen asiaa, mutta tuomio on
todennäköisesti se, että Maan magneettikentän ja säämme välillä ei ole
syy-yhteyttä.
Mahdollisen yhteyden olemassaoloa ehdotti tanskalainen
fyysikko Henrik Svensmark galaktisen kosmisen säteen hypoteesissaan. Siinä ehdotetaan,
että räjähtävien tähtien, joita kutsutaan supernovoiksi, räjäyttämien kosmisten
säteiden protonit törmäävät ilmakehämme.
Hypoteesin mukaan tämä synnyttää kondensaatioytimiä,
mikä johtaa pilvisempään taivaaseen, kylmempään säähän ja kylmempään ilmastoon.
Aurinko ja tähtienväliset ilmiöt vaikuttavat kyllä säähän, mutta sitä ei maan hiilidioksidipäästöjä seuratessa havaita.
Maapallon magneettikenttä suojaa meitä aurinkotuulen vahingollisilta hiukkasilta, ja sen uskotaan toimineen alusta lähtien.
Mutta suojakentän synnyttänyt mekanismi (virtaavan sulan raudan muodostama dynamo) ei näytä olevan läheskään niin vanha.
Ongelma voitaisiin ratkaista helposti luopumalla uskosta vuosimiljardeihin.
Lähde: