Tapio Puolimatka: Ateismi on henkitoreissaan

Tapio Puolimatka luennoi viime viikonvaihteen usko ja tiede -risteilyllä maailmankatsomuksen vaikutuksesta tieteellisiin teorioihin.




Joel Kontinen


Kasvatustieteen professori Tapio Puolimatka lainasi tieteenhistorioitsija Ronald Numbersia, jonka mukaan uskonnon ja tieteen jatkuva ristiriita on tieteen ja uskonnon historian suurin myytti. Se on pikemminkin propagandaa kuin historiaa.

Puolimatka totesi, että kulttuuri hallitsee ihmisiä suurilla valheilla. Suurimpia valheita on se, että kristinuskosta luopuminen edistäisi tieteellistä vapautta. Asia on juuri päinvastoin. Kristinusko tarjoaa ihmisille vapautta, ja tiede ei voi edistyä ilman älyllistä vapautta.

Vaikka keksintöjä syntyi myös ei-kristillisissä kulttuureissa, esimerkiksi Kiinassa, muut kulttuurit olivat elitistisiä eivätkä olleet kiinnostuneita tavallisten ihmisten arjesta. Antiikin Kreikka oli orjayhteiskunta. Demokratia ei koskenut orjia. Intiassa kastilaitos synnytti piittaamattomuutta, ja islam oli ehkä historian pahin orjuuttaja. Muhammedin seuraajilla oli miljoonia orjia. Lisäksi islam ei tunne absoluuttista totuutta.

Vain kristinusko käytti teknologiaa lievittämään ihmisten ahdinkoa. Yliopistolaitos syntyi keskiajalla katedraalikouluista, ja usko järjelliseen Luojaan innoitti tutkimaan luontoa. Tiedettä tehtiin Jumalan kunniaksi. Absoluuttinen totuus tunnettiin yksinomaan kristinuskossa.

Professori Puolimatka sanoi, että kolminaisuusoppi on innoittanut luonnontieteen suuria läpimurtoja. Sähkömagnetismin uranuurtaja Michael Faraday (1791–1867) uskoi, että kolminaisuus ilmenee myös fysiikassa, ja tämä inspiroi hänen tieteellistä työtään. James Clerk Maxwellin (1831–1879) löydöt myös perustuivat kolminaisuusoppiin.

Ateismissa on pohjimmiltaan samat ongelmat kuin islamissa eli totuuden ja vapauden puute. Se kiistää sen, että ihminen on luotu Jumalan kuvaksi. Niinpä ateisti ei viime kädessä voi luottaa edes omiin kykyihinsä.

Matti Leisola ja Tapio Puolimatka keskustelevat uskon ja tieteen suhteesta

Joel Kontinen

Jokin aika sitten lähetetyssä TV7:n ohjelmassa Café Raamattu Matti Leisola ja Tapio Puolimatka keskustelivat uskon ja tieteen suhteesta.



Professori Puolimatka kertoi myös länsimaisen tieteen synnystä. Hänen mukaansa se ei ole voinut syntyä missään muualla kuin kristinuskon parissa.

PS. Uusimmassa Creation-lehdessä on professori Matti Leisolan haastattelu.

Pyhä lehmä

Nicolas Poussin (1600-luku): Kultaisen vasikan palvonta. Kuva Wikipediasta. Aikamme pyhää lehmää ei saisi arvostella.




Joel Kontinen


Länsimaissa näyttää olevan yksi pullea lehmä, joka on niin äärimmäisen pyhä, ettei siitä saisi ääneen lausua edes yhtä poikkipuolista sanaa. Lehmän nimi on darvinistinen evoluutio. Silloin kun joku rohkenee korottaa ääntään, seuraa melkoinen ryöpytys.

1980-luvun alussa professori A. E. Wilder-Smith vieraili maassamme. WSOY myös julkaisi hänen kirjansa Luonnontieteet eivät tunne evoluutiota. Wilder-Smithillä oli kolme ansaittua tohtorintutkintoa arvostetuista yliopistoista, mutta siitä huolimatta Skepsis muisti häntä Huuhaa-palkinnolla.

Wilder-Smithin tulkki Matti Leisola, joka myös suomensi hänen kirjansa, sai myöhemmin oman Huuhaa-pystin. Tuolloin jo professorina toiminut Leisola järjesti evoluutiokriittisen luentosarjan ja siitä eivät skeptikot pitäneet. Hiljattain Uusi Tie sai myös kunnian vastaanottaa palkinnon julkaistuaan professori Tapio Puolimatkan kirjan Usko, tiede ja evoluutio.

Skeptikot ovat vain olevinaan skeptikkoja. Jos he oikeasti epäilisivät huuhaatieteitä, he jakaisivat palkintojaan aivan eri henkilöille. Esimerkiksi Richard Dawkins ansaitsisi oitis pari kolme pientä huuhaata, niin runsaasti pelkkää spekulaatiota hän on maailmaamme sysännyt.

Todellisuudessa Skepsis näyttää pikemminkin pitävän huolta siitä, ettei kukaan vahingossakaan erehdy pahoittamaan Charles Darwinin ideologisten perillisten mieltä.

Jostain syystä darvinistinen yhteisö suvaitsee toisinajattelijoita yhtä hyvin kuin äärimuslimit vääräuskoisia. Wikipediaan luottavan darvinistin on vaikea hyväksyä sitä, että joku julkenee epäillä hänen suurta kertomustaan julkisuudessa. Seurauksena on ad hominem –tapaisia mielenilmauksia, joissa tosiasioiden sijasta käydään kritiikin esittäjän kimppuun.

Taktiikka kertoo huomattavasti enemmän darvinistien epävarmuudesta kuin mistään muusta.

Ei edes tarvitse olla professori tai kirjoittaa evoluutiota kriittisesti tarkastelevaa kirjaa ansaitakseen darvinistien vihan. Riittää kun pitää blogia.

Olen nyt kirjoittanut tätä blogia yli kaksi vuotta. Jostain syystä blogitekstejäni on referoitu varsin usein Internetin keskustelufoorumeilla. Minut on leimattu esimerkiksi fanaatikoksi ja ahdasmieliseksi. Hiljattain muuan nimimerkkikirjoittaja vihjaisi, että en kirjoita blogipostejani itse vaan suomennan juttuja, jotka ovat alun perin ilmestyneet englanninkielisillä kreationistien sivustoilla.

Hyvä arvaus mutta osui päin kookospalmua. Kirjoitan itse omat juttuni. Käytän toki lähteitä – ja myös mainitsen ne lähdeluettelossa. Valtaosa niistä on sekulaarisia tiedejulkaisuja (Nature, New Scientist, Science). Kun näkee niiden darvinistisen sanahelinän taakse, huomaa varsin pian, että evoluutiolla on vaikeuksia, joista sen kannattajat mieluummin vaikenevat.

P. S. Kaikkien nykydarvinistien evoluutiopipo ei onneksi kiristä otsaa niin kovasti kuin keskustelufoorumien nimimerkkikirjoittajien, mutta moniarvoisuus on heiltäkin yhä enimmäkseen hukassa.

Suomalaisia professoreja uudessa Darwin-filmissä

Tulimaan asukkaat tervehtivät HMS Beagleä. Conrad Martensin vesivärimaalaus. Lähde: Wikipedia. Uusi dokumentti seuraa tätä Charles Darwinin historiallista matkaa kriittisesti.


Joel Kontinen

Expelled: No Intelligence Allowed ei ole ainoa evoluutiota kriittisesti tarkasteleva filmi. Creation Ministries International (CMI) on myös tuottanut Charles Darwinin ajattelua kritikoivan dokumenttielokuvan. CMI tunnetaan etenkin Creation-lehdestään, jota tilataan 140 maahan ja joka Suomessa ilmestyy Luominen -nimisenä.

Australialaisen järjestön filmi seuraa Darwinin 1830-luvun maailmanympärysmatkaa Beaglellä ja osoittaa, missä ja miten hän erehtyi.

Monien muiden asiantuntijoiden lisäksi dokumentissa ovat äänessä myös suomalaisille tutut professorit Matti Leisola ja Tapio Puolimatka.

Voit katsella filmin englanninkielisen trailerin tästä.

52 minuutin pituisen dokumentin nimi on The Voyage That Shook the World. Sen on tuottanut CMI:n tytäryhtiö Fathom Media.

Auguste Comte – positivismin satusetä

Positivismin isä ei perustanut näkemystään tietoon. Kuva Wikipediasta.




Joel Kontinen

Aikamme arkiajattelu pitää uskoa ja tiedettä täysin erillään toisistaan. Harva edes osaa kyseenalaistaa tätä näkemystä. Myytti puolueettomasta tieteestä perustuu ainakin osaksi sosiologian isän ja positivismin kehittäjän Auguste Comten (1798- 1857) näkemyksiin.

Comten mukaan ihmiskunnan älyllisessä kehityksessä voidaan erottaa kolme vaihetta:

1) Teologinen vaihe
2) Metafyysinen vaihe
3) Positiivis-tieteellinen vaihe

Jaottelu on yhtä tieteellinen kuin Sigmund Freudin näkemys uskonnon kehityksestä tai marxilainen historiankäsitys, jota vielä ennen Berliinin muurin kaatumista pidettiin hyvinkin tieteellisenä monissa itäisen Euroopan valtioissa.

Comte näki oman erinomaisuutensa siinä, että hän auttoi ihmiskuntaa pääsemään kolmanteen vaiheeseen.

Auguste Comten ajattelu sopii mainiosti ateistiseen maailmanselitysmalliin. Mutta kriittistä tarkastelua se ei kestä. Olettamus, että ihmiskunta vääjäämättä kehittyy älyllisesti ja että jokainen sukupolvi tietää todellisuudesta enemmän kuin edeltäjänsä on myytti, joka perustuu historian tarkoitushakuiseen tulkintaan.

Esimerkiksi Michael Ruse arvelee, että Comten ajattelu on vaikuttanut ratkaisevasti 1900-luvun filosofiaan.

On tuskin yllätys, että evolutionistit ovat omaksuneet Comten näkemyksen ihmiskunnan älyllisestä kehityksestä. Heiltä tosin puuttuu mekanismi, joka ohjaisi sitä. Tieteilijät, jotka hyväksyvät yksinomaan materiaaliset syyt, eivät voi omaksua edes hegeliläistä maailmanhenkeä kehityksen ohjaajaksi, koska muut kuin aineelliset selitykset evät sovi heidän pieneen maailmaansa.

Professori Tapio Puolimatkan saama kritiikki osoittaa, että ateistifilosofit eivät vieläkään ole käsittäneet, että monet johtavat filosofit ovat jo siirtyneet jälkicomteläiseen aikaan, jossa Comten näkemykset on pantu romukoppaan.

Niille ei ole löytynyt todisteita. Sama kohtalo odottanee myös darvinistista ajatusrakennelmaa – ennemmin tai myöhemmin.


Lähteet:


Puolimatka, Tapio. 2008. Usko, tiede ja evoluutio. Helsinki: Uusi Tie.

Ruse, Michael. 2005. Comte. Teoksessa Honderich, Ted (toim.). The Oxford Companion to Philosophy. Oxford: Oxford University Press.

Uskontotieteilijän ateistiset argumentit

Darvinismin kritiikkiä ei edelleenkään suvaita.



Joel Kontinen

Professori Tapio Puolimatka kirjoitti Helsingin Sanomissa dogmaattisesta suhtautumisesta evoluutioteoriaan.

Esimerkiksi Royal Societyn eli Ison-Britannian tiedeakatemian koulutusasioista vastaava johtaja professori Michael Reiss joutui eroamaan, koska hän sanoi, ettei koulun luonnontieteen opetuksessa tulisi väheksyä oppilaiden luomisuskoa. Reissin katsottiin tehneen liikaa myönnytyksiä kreationisteille.

Asiasta kehkeytyi myllerrys brittimediassa. Jopa sananvapautta puolustava järjestö Index on Censorship puuttui asiaan.

Puolimatka käsitteli kirjoituksessaan varsinkin filosofi Thomas Nagelin näkemyksiä. Nagel, joka on ateisti, myöntää, että hänen vakaumuksensa vaikuttaa siihen, mitä hän pitää totena. Maailmankatsomus siis ratkaisee, miten hän tarkastelee todellisuutta.

Professori Puolimatkan mukaan nykytiede on hyvin dogmaattista:

Vastustaessaan uskonnollista fundamentalismia sulkemalla kaikki luomisteorian muunnelmat tieteellisen keskustelun ulkopuolelle aikamme tieteentekijät sitoutuvat toisenlaiseen oikeaoppisen uskonnollisuuden muotoon.

Tehdessään oman kantansa immuuniksi vastakkaiselle todistusaineistolle he liioittelevat evoluutioteorian puolesta esitettyjä tieteellisiä väitteitä. Näin on syntynyt älyllisesti epäterve tilanne, jossa ei olla valmiita koettelemaan naturalistisia vakaumuksia kokemusperäisten tosiasioiden pohjalta.

Helsingin yliopiston uskontotieteen laitoksen tutkija Elisa Järnefelt vastasi Puolimatkalle kertomalla omasta tutkimuksestaan, jossa hän pyrki tekemään eroa arkiajattelun ja tieteellisen tiedon välillä. Valitettavasti Järnefeltillä on yltiöihanteellinen käsitys tieteenteosta:

Tieteellinen ajattelu edellyttää, että arkiajattelussa keskeinen päätelmä arvioidaan kriittisesti ja jopa hylätään. Jokainen tieteellinen teoria siis altistetaan kritiikille, millä pyritään takaamaan sen oikeellisuus.
…
Evoluutioteoria on jatkuvan tieteellisen tarkastelun ja kritiikin kohteena. Tämä on osoitus tieteellisen teorian elinvoimaisuudesta ja tieteellisyydestä; evoluutioteoreettista tietoa voidaan tarkastella kriittisesti, testata empiirisesti ja korjata.


Käytännössä evoluutioteoria on kuitenkin niin joustava, että sen falsifiominen on miltei mahdotonta. Evoluution perusoletukset ovat maailmankatsomuksellisia. Käytännössä niitä puolustetaan hyvin dogmaattisesti. Kriitikot saavat hyvin pian kuulla kunniansa.

Järnefelt laati hiljattain pro gradu tutkielman aiheesta ”Älykkään suunnittelun teoria. Tutkimus kansanomaisen psykologian ja biologian yhteydestä kreationistiseen ajatteluun". Helsingin yliopiston humanistinen tiedekunta hyväksyi sen toukokuussa 2007.

Vaikka skeptikot mielellään näkevätkin yhteyden älykkään suunnittelun ja kreationismin välillä, niiden samastaminen jo kertoo sen, ettei tutkija ole perehtynyt aiheeseen riittävän monipuolisesti.

Myös Järnefeltin käyttämät lähteet herättävät kysymyksiä. Niissä painottuu älykkään suunnittelun kritiikki. Eugenie Scott, joka kutsuu itseään Darwinin kultaiseksi noutajaksi, on ottanut elämäntehtäväkseen evoluution puolustamisen kouluopetuksessa. Free Inquiry ei ole ensinkään tiedejulkaisu vaan lähinnä skeptikkojen pamfletti, jota Richard Dawkins , Massimo Pigliucci ja Viktor Stenger käyttävät edistääkseen maailmankuvaansa.

Järnefeltin lähteet, teesit ja perusolettamukset osoittavat, että Puolimatkan kritiikki on hyvin aiheellista.

Lähteet:

Järnefelt, Elisa. 2008. Helsingin Sanomat (22.11.) Uskonnolliset opit mukailevat monilta osin arkiajattelua
http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/Uskonnolliset+opit+mukailevat+monilta+osin+arkiajattelua/1135241309755

Mirsky, Steve. 2006. Teach the Science. Scientific American 294:4, 20-21 (helmikuu 2006)

Puolimatka, Tapio. 2008. Evoluutioteoriaa on opetettava kriittisesti avoimella tavalla. Helsingin Sanomat (15.11.) http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/Evoluutioteoriaa+on+opetettava+kriittisesti+avoimella+tavalla/1135241111292