Sairaaksi jalostettu englanninbulldoggi osoittaa evoluution mahdottomuuden

Englanninbulldoggi. Kuva: Quizillafreak, Creative Commons (CC BY-SA 3.0).




Joel Kontinen

Tuore New Scientist esittelee meille englanninbulldoggin vaivoja: Koiraparka hengittää ja liikkuu vaivalloisesti. Se kärsii allergioista ja autoimmuunisairauksista. Myös lisääntyminen tuottaa ongelmia.

Koirien jalostus kertoo darvinistisen evoluution mahdottomuudesta eli siitä, että kehitys kulkee täysin väärään suuntaan. Jalostus vähentää koiran geneettistä informaatiota.

Kaikkien koirien äiti oli ilmeisesti joko villinä vaeltava susi tai sitä suuresti muistuttava villikoira. Sillä oli niin rikas perimä, että se pystyi tuottamaan kaikki nykyisin elävät koirarodut.

Villikoira oli pilalle jalostettuun villakoiraan verrattuna terveyden perikuva.

Aikamme koirarodut kertovat geneettisestä rappeutumisesta. Vaikka sudesta voidaan jalostaa sekä kääpiöpinseri että tanskandoggi, kääpiöpinseri on menettänyt niin paljon geneettistä informaatiota, ettei siitä enää koskaan voida jalostaa sutta.

Puhdasrotuiset koirat ovat vuosisatojen saatossa menettäneet niin paljon geneettistä informaatiota, että niistä on tullut sairaita ja miltei mutantteja.

Sekarotuiset sen sijaan voivat hyvin.

Hybridikoirat, joissa yhdistyy vähintään kaksi koirarotua, voivat jossain määrin tervehdyttää sairaiksi jalostettuja koiria, mutta osa geneettisestä informaatiosta on menetetty ikiajoiksi.

Koirarodut osoittavat, että evoluutio ei toimi.

Genesiksen lajiensa mukaan periaate sen sijaan toimii.

Lähde:

Pettit, Harry. 2016. Inbreeding has destroyed the English bulldog’s genetic diversity. New Scientist (29.7.).

Ilmastonmuutos kutistaa Skotlannin lampaita

Time kirjoittaa Skotlannin kutistuvista lampaista.



Joel Kontinen

Skotlannin villilampaat ovat 25 vuodessa pienentyneet keskimäärin viisi prosenttia. Timen mukaan tämä ei silti tarkoita sitä, että evoluutio olisi kumottu Skotlannissa vaan ilmaston lämpeneminen auttaa myös pienempiä lampaita selviämään talvesta hengissä.

Timen juttu perustuu Lontoon Imperial Collegen tutkijan Tim Coulsonin ja kollegojen tutkimukseen. Toronton yliopiston biologi Arthur Wies pitää lampaiden sopeutumista osoituksena ilmastonmuutokseen liittyvästä evoluutiosta.

Vaikka Timen juttu yhdistää lampaiden pienenemisen darvinistiseen evoluutioon, niiden muutokset johtuvat lähinnä luonnonvalinnasta. St. Kildan saarten talvet ovat käyneet lyhemmiksi ja leudoimmiksi. Ruokaa on enemmän, ja myös pienemmät ja nuoremmat lampaat selviävät Pohjois-Skotlannin talvesta ja saavat jälkeläisiä, jotka niin ikään ovat pienempiä kuin ennen.

Luonnonvalinta sekoitetaan monesti evoluutioon. Pienten lampaiden selviäminen karuissa oloissa ei kuitenkaan edistä darvinistista evoluutiota. Vain lisäämällä geneettistä informaatiota voisi lammas kehittyä ei-lampaaksi. Mutta nyt ”evoluutio” kulkee väärään suuntaan, kohti minilammasta.

Skotlantilaisten on siis tyydyttävä laskemaan entistä pienempiä lampaita.

Lähde:

Walsh, Bryan. 2009. Why Are Scotland’s Sheep Shrinking? Time (Europe) 174:3, 38-39. (27.7.).