Miksi ateisti ei pidä teologiasta?

Raamatun mukaan Jeesus Kristus on kaikkivaltias. Bysanttilainen ikoni noin vuodelta 1100. Kuva Wikipediasta.



Joel Kontinen

”Tiede tutkii havaittua todellisuutta, teologian perusteena on vain ja ainoastaan tarkemmin määrittelemätön ’ilmoitus’ ”. Näin Asko Rantanen luonnehtii luonnontieteiden ja teologian eroa.

Aamulehdessä on vaihteeksi keskusteltu akateemisen teologisen koulutuksen paikasta ja luonteesta. Rantanen pitää uskontotiedettä huomattavasti objektiivisempana kuin teologiaa. Tämäkin näkemys riippuu pitkälti sen esittäjän maailmankatsomuksesta.

Uskontotiede pitää kaikkia uskontoja periaatteessa samanveroisina ja valitettavan usein tarkastelee uskontoa ateistisesta perspektiivistä, ja siinä se muistuttaa valtavirran luonnontieteitä, jotka pyrkivät selittämään kaiken naturalistisesti ikään kuin Jumalaa ei olisi olemassa.

Kristinusko taas on ainutlaatuinen, muut poissulkeva, historiaan perustuva uskonto.

Aamulehden keskustelijat eivät näytä muistavan, että länsimainen tiede kumpuaa kristinuskosta, jonka mukaan rationaalinen Luoja loi rationaalisen maailman. Evoluutioon perustuvan luomismyytin mukaan kaikki olevainen on syntynyt olemattomasta ilman mitään syytä.

Jos – kuten minä ja monet muut uskomme – Jumala on olemassa, niin teologian pitäisi olla tärkein tieteenala. Jumalan olemassaolo tarkoittaa myös sitä, että darvinistinen evoluutio ei voi pitää paikkaansa, koska kehitysoppi on pohjimmiltaan ateistinen myytti.

Moni haluaa uskoa evoluutioon, koska sen ainoa vaihtoehto on luominen. Ja Luojalla on omistusoikeus luomaansa maailmaan.


Lähde:

Rantanen, Asko. 2011. Uskontotiede eroaa oleellisesti teologiasta. Aamulehti 6.1., B20.

Aikamme teologisia harhoja

Dosentti Timo Eskola hämmästelee, miksi jotkut papit kiistävät kristinuskon perustotuuksia.



Joel Kontinen


Dosentti Timo Eskola ihmetteli vuonna 2005 ilmestyneessä kirjassaan Ateistit alttarilla, miksi papit kiistävät kristinuskon perusoppeja, esimerkiksi Jeesuksen jumaluuden, neitseestäsyntymisen, syntien sovituksen ja ruumiin ylösnousemuksen.

Hiljattain Hervannan kirkkoherran Juhani Räsäsen saarnasta tehtiin kantelu Tampereen tuomiokapituliin. Myös Räsänen hämmästeli, miksi kristinoppi ei enää miellytä niitä, jotka ovat sitoutuneet julistamaan ja opettamaan sitä.

Heinäkuussa pitämässään saarnassa Räsänen ihmetteli, miksi osa piispoista ”sanoutuu irti uskontunnustuksesta”:

”Suurimpia aikamme ja kirkkomme harhoja on aivan ilmeisesti homoteologia, joka on voimalla soluttautumassa kirkkoomme – tämänkin teologian tausta on eksegetiikassa, joka on luopunut Raamatusta ja Jumalan sanasta”.

Kirkkoherra Räsänen mainitsi saarnassaan Helsingin yliopiston eksegetiikan laitoksen emeritusprofessori Heikki Räisäsen, jonka suhtautuminen raamatuntutkimukseen on synnyttänyt nykyisen Raamatun arvovaltaa vähättelevän suuntauksen evankelisluterilaisen kirkon papistossa.

Räisäsen linja kumpuaa etenkin valistusajan saksalaisesta teologiasta, jossa esimerkiksi Jeesuksen tekemät ihmeet selitetään naturalistisesti.

Aamulehden mielipidekirjoituksessa eläkkeellä oleva kirkkoherra, teologian tohtori Erkki Ranta puolusti Juhani Räsästä. Rannan mukaan ”Helsingin edustaman (sic) eksegetiikan linja on äärilaidalla jopa koko kristikunnassa”.

Ranta hämmästelee sitä, että eräs kirkon tutkija on valmis hyväksymään Dan Brownin romaaneista tunnettuja, gnostilaisuudesta ja muista muinaisista harhaopeista peräisin olevia näkemyksiä:

”Tutkijan mielestä Jeesus oli aivan tavallinen juutalainen rakennusmiehen poika, joka ei ollut edes erityisen lahjakas. Hän oli samoin tavoin syntiin lankeava kuin muutkin. Hän oli sulhanen Kaanaan häissä, morsiamena ilmeisesti Magdalan Maria. Hän ei ollut edes kristitty!

Tämä väite on eriskummallisuudessaan omassa luokassaan.”

Näin on. Väite on täysin vastoin sitä, mitä Uusi testamentti opettaa Jeesuksesta. Mutta kun totuus hylätään, alkaa tarinointi, jossa ei ole päätä eikä häntää.

Toisin kuin Heikki Räisänen olettaa, evankeliumit perustuvat vankasti historian tapahtumiin. Ne eivät ole alkukristittyjen sepittämiä taruja. Apostoli Paavali painotti sitä, että jos Kristus ei noussut kuolleista, meidän uskomme on täysin turha:

”Mutta ellei Kristusta ole herätetty, silloin meidän julistuksemme on turhaa puhetta, turhaa myös teidän uskonne.” (1. Kor. 15: 14).

Uskomme ei ole turha. Monet silminnäkijät todistivat, että Jeesus nousi kuolleista.


Lähteet:

Heinänen, Liisa. 2010. Hervannan kirkkoherran saarnasta kantelu. Aamulehti 21.10., A4.

Ranta, Erkki. 2010. Kirkkoa jäytää syvä raamattukriisi. Aamulehti 22.10., B20.

Skeptikkojen puoliuskonnollinen missio

Tätä skenaariota skeptikko ei vahingossakaan epäile. Piirros: José-Manuel Benito Álvarez, Wikipedia.




Joel Kontinen


Toimittaja Kari Salminen puki tuoreessa Aamulehden kolumnissaan sanoiksi sen, minkä monet ovat jo pitkään tienneet:

Skeptikoilla on puoliuskonnollinen missio kaiken uskon vastustamiseen tieteen nimissä.

Salmisen mukaan "skeptikko kieltää ennen kuin tutkii". Ja silloinkin kun tutkii, päätelmät saavat oman naturalistisen tulkintansa: ”Hokemat kuten ’aivot’, ’kokeellisuus’, ’evolutiivinen’ ja ’geenitutkimus’ korvaavat tiedon”.

Salminen kertoo, että koto-Suomemme skeptikot ovat ottaneet Wikipedian kohteekseen. He ovat toimittaneet uskonnosta kertovia artikkeleja Huuhaa-palkinnon arvoisesti ja saaneet ne vastaamaan omaa näkemystään, jossa ei ole sijaa yliluonnolliselle.

Skeptikot käyvät hanakasti kaikkea näennäistieteeksi uskomaansa vastaan mutta näyttävät Wikipediassa itse sortuneen siihen, mistä muita syyttävät.

Raamattututkimus on monesti päätynyt hyvin toisenlaisiin tuloksiin kuin skeptikot. Niinpä amerikkalaiset skeptikot kauppaavat tieteellisiksi naamioituja kirjoja, joilla he pyrkivät kumoamaan teologian valtavirran näkemyksiä Raamatusta.

Vaikka skeptikot näennäisesti epäilevätkin monia asioita, heillä on oma pyhä lehmänsä, jota he eivät vahingossakaan suostu epäilemään: darvinistinen evoluutio.

Summa summarum: suhtautukaa siis skeptikoihin skeptisesti.




Lähde:

Salminen Kari. 2009. Skeptikot sotkevat Wikipediaa. Aamulehti 18.5., B18.