Denisovalaisten työkalut kiinalaisesta luolasta paljastavat, kuinka salaperäiset ihmiset elivät

 

Kuva: Song Xing IVPP:stä

Joel Kontinen

Jotkut evolutionistit luulevat, että arvoituksellinen muinaisten ihmisten ryhmä, jota kutsuttiin denisovalaisiksi, kukoisti nykyisen Lounais-Kiinan alueella yli 100 000 vuotta. He elivät havumetsässä ja metsästivät suuria eläimiä, kuten peuroja.

Tämä on ensimmäinen todiste denisovalaisista tällä alueella ja yksi harvoista tunnetuista kohteista, joissa on esineitä, jotka voivat kertoa meille, miten he elivät. Ensimmäistä kertaa "voimme tuntea heidän teknologiansa ja tietää heidän toimeentulostrategiansa", sanoo Hao Li, arkeologi Tiibetin ylänkötutkimuslaitoksessa Pekingissä.

Evolutionistit otaksuvat, että denisovalaiset elivät Itä-Aasiassa viimeisten satojen tuhansien vuosien aikana. Heidät tunnistettiin ensimmäisen kerran 16 vuotta sitten Denisovan luolassa olevasta sormen luusta säilyneestä DNA:sta. Sittemmin on löydetty muutamia muita denisovalaisten jäänteitä muualta Itä-Aasiasta, kuten Harbinista Pohjois-Kiinasta.

Uudet löydöt ovat peräisin Bianfun luolasta Yunnanin maakunnassa. Aluetta on louhittu voimakkaasti, mikä tuhosi suuren osan luolasta, myös sen sisäänkäynnin, mutta vuonna 2019 paikalliset työntekijät havaitsivat eläinten fossiileja ja varoittivat viranomaisia.

Genesiksen ja Paavalin kirjoitusten mukaan denisovaliset ovat Adamin ja Eevan jälkeläisiä. Vuosimiljoonat ovat keksittyjä.

Lähde:

Michael Marsh 2026 Denisovan tools from cave in China shows how mysterious humans lived | New Scientist 9.9.

Ihmisen aivot ovat saattaneet kasvaa ilman erityistä syytä

 

Neandertalin (vas.) ja Homo sapiensin kallot olivat suurempia kuin aikaisempien hominiinien kallot

Kuva: Pascal Goetgheluck/Science Photo Library

Joel Kontinen

Miksi ihmiset aivot ovat niin suuret? Evoluutio ei anna siihen vastauksia. Ne ovat isommat kuin evoluution meille tarjoamat vaihtoehdot.  Vuosimiljoonat eivät sitä selitä. Ihmisillä on juuri sen kokoiset aivot kuin ne ovat olleet alusta, Genesiksestä asti.

Epätavallisen suuret aivomme ovat yksi lajimme määrittelevistä piirteistä. Fossiilisten kallojen uuden analyysin mukaan ei ole todisteita siitä, että evoluutio olisi suosinut voimakkaasti suuria aivoja 2 miljoonaa vuotta ihmisen evoluution aikana.

”Aivojen koko todellakin kasvaa ajan myötä, ja kasvojen koko todellakin pienenee ajan myötä”, sanoo Katerina Harvati Tübingenin yliopistosta Saksasta. Tämä ei kuitenkaan näytä johtuneen luonnonvalinnasta.

Lähde:

Michael Marshall 2026 Human brains may have got bigger for no particular reason | New Scientist 6.7.

Geneettiset vihjeet kertovat tarinan neandertalilaisten rappeutumisesta

 

Neandertalin miehen ja naisen rekonstruktiot Neandertalin museossa Mettmannissa, Saksassa. Kuva: AP Photo/Martin Meissner/Alamy

Joel Kontinen

Mitä evoluutioon perustuva nykytiede kertoo neandertalilaisten kuolemasta? Ne kuolivat kylmän kauden kohdatessa noin 75 000 vuotta sitten.

Genesikseen perustuva tiede sanoo, että he olivat täysin nykyihmisiä.

Neandertalin DNA:n analyysi on auttanut kokoamaan tarinan monien vuosituhansien vaikeista ajoista, jotka lopulta johtivat muinaisten ihmissukulaisten kuolemaan.

Ilmaston viilentyessä niiden populaatio supistui ja ne päätyivät rajoittumaan nykyiseen Lounais-Ranskaan. Myöhemmin ilmasto lämpeni ja neandertalinihmiset alkoivat vaeltaa laajemmalle. Suurin osa niiden geneettisestä monimuotoisuudesta oli kuitenkin kadonnut, joten jopa laajalle levinneillä ryhmillä oli hyvin samankaltainen DNA.

Lähde:

Michael Marshall 2026 Genetic clues tell the story of Neanderthals' decline | New Scientist 23.3.

Sukupuuttoon kuolleilla Australopithecus-lajilla on saattanut olla vaikeita synnytyksiä

 

Kuva: John Bavaro Fine Art/Science Photo Library

Joel Kontinen

Synnytys oli vaikeaa ja vaarallista apinan kaltaisille esi-isillemme, aivan kuten se on myös naisille nykyään. Uusi tutkimus Australopithecus-suvun lantiosta viittaa siihen, että synnytys kohdisti voimakkaita voimia lantionpohjaan – mikä tarkoittaa, että Australopithecus-äideillä oli riski välilihan repeytymiseen.

"Osoitamme, että australopithecus-suvun asukkaat ovat melko samanlaisia ​​kuin nykyihmiset", sanoo Pierre Frémondière, kätilö Aix-Marseillen yliopistosta Ranskasta. "Jos heillä olisi ollut paljon synnytyksiä, heillä olisi luultavasti suurempi lantionpohjan sairauksien riski."

Evolutionistien mukaan Lucy ja kumppanit olivat nykyihmisten kaltaisia, mikä ei Genesiksen mukaan ole oikein. Ne olivat apinoita.

Lähde

Michael Marshall 2026 Our extinct Australopithecus relatives may have had difficult births | New Scientist 13.3.

Muinaiset denisovalaiset metsästivät lumileopardeja Tiibetin tasangolla

 

Kuva: Klaus Honal / Alamy

Joel Kontinen

Tuhansia tiibetiläisestä luolasta löydettyjä luita on analysoitu, jotta saataisiin selville, kuinka salaperäiset muinaiset Denisovanihmiset elivät.

Denisovanihmisinä tunnetut muinaiset ihmiset metsästivät Tiibetin tasangolla monenlaisia ​​eläimiä, kuten sinisiä lampaita, jakkeja ja lumileopardeja. Tämä monipuolinen ruokavalio antoi heille mahdollisuuden menestyä korkealla alueella kymmeniä tuhansia vuosia ennen nykyihmisen saapumista. "Denisovanit olivat käyttäytymisellään melko joustavia", sanoo Frido Welker Kööpenhaminan yliopistosta Tanskasta. "Ne pystyvät todella sopeutumaan paikalliseen ympäristöön ja siellä esiintyviin lajeihin."

 Denisovanit ovat yksi salaperäisimmistä hominiiniryhmistä, joiden kanssa jaoimme kerran planeetan. Ne kuvattiin ensimmäisen kerran vuonna 2010, perustuen DNA:han, joka erotettiin sormenluun fragmentista, joka löydettiin Denisovan luolasta Altain vuoristossa Venäjällä. Se oli ensimmäinen kerta, kun hominiiniryhmä eli ihmisapinaryhmä tunnistettiin pelkästään DNA:n perusteella.

 On todennäköistä, että denisovalaiset olivat aikoinaan laajalle levinneitä Etelä-Aasiassa, koska nykyään monet Etelä-Aasiassa ja Kaakkois-Aasiassa asuvat ihmiset kantavat Denisovan DNA:ta, mikä viittaa siihen, että denisovalaiset risteytyivät Homos apiensin kanssa kymmeniä tuhansia vuosia sitten.

 Denisovan luolasta on kuitenkin saatu vain hampaita ja muita palasia. Tämän seurauksena emme tiedä paljon siitä, miltä Denisovalaiset näyttivät.

 Olemme kaikki Aadamin ja Eevan jälkeläisiä, niin kuin Raamattu meille opettaa ja luun löytö Venäjältä ei sitä miksikään muuta.

Lähde:

Michael Marshal, 2024. Ancient Denisovans hunted snow leopards on the Tibetan plateau | New Scientist 3.7.

Evoluution mukaan nykyihminen eli Aasiassa jo 86 000 vuotta sitten

 Kuva; Fabrice Demeter. 

Joel Kontinen

Evoluution mukaan Laosin fossiilit kertovat sitä, että nykyihmiset olivat Aasiassa 86 000 vuotta sitten.

 Pohjois-Laosin luolalödön, ihmisen kallon ja sääriluun palasten mukaan nykyihmiset ovat saattaneet olla Kaakkois-Aasiassa 68 000–86 000 vuotta sitten. Arvio on huomattavasti aikaistunut entisestä, joka oli noin 50 000 vuotta.

Tam Pà Lingin luola Pohjois-Laosissa, josta löytyy useita kymmenien tuhansien vuosien vanhoja ihmisfossiileja.

Laosin luolasta peräisin olevat fossiilit ovat varhaisimpia todisteita nykyajan ihmisistä Kaakkois-Aasian mantereella. Homo sapiensille kuuluneiden luunpalojen löytyminen jopa 86 000 vuoden takaa antaa uutta valoa lajimme muuttamiseen Afrikasta Aasiaan.

Vuodesta 2009 alkaen Koillis-Laosissa sijaitsevasta Tam Pà Lingistä on löydetty monia nykyajan ihmisen fossiileja, jotka ovat 46 000–70 000 vuotta vanhoja.

Nyt Fabrice Demeter Kööpenhaminan yliopistosta, Tanskasta, ja hänen kollegansa ovat lisänneet kokoelmaan kaksi muuta fossiilia.

 "Yksi Laos-kollegastani näki meidän mielestämme suuren kivenpalan", sanoo Demeter. ”Kun poistimme sen, tajusin, että se oli valkoinen. [Silloin] tiesin, että se oli luunpala." Analyysin jälkeen fossiili paljastui pieneksi fragmentiksi ihmisen kallosta. Tutkijat löysivät myös palan ihmisen sääriluusta.

Tutkijat käyttävät radioaktiivisia isotooppeja luolan fossiileja lämpötilan sedimentin ajantasaistamiseen ja arvioivat niiden olevan 68 000-86 000 vuotta vanhoja.

 Kaakkois-Aasiassa tämä on ensimmäinen kerta, kun meillä on näin vanhoja yksilöitä", sanoo Demeter.

Löydökset kertovat evoluution mukaan sitä, että varhaiset nykyajan ihmiset matkustivat Kaakkois-Aasiaan aikaisemmin, kuin darvinistien mielestä luultiin.

 Source: 

 

Ly.  Chen, 2023, Fosils in Laos cave imply modern humans were in Asia 86,000 years ago, New Scientist, 13,6, 

Evolutionistit menettivät taas yhden esi-isän

Turkana Boy on kuuluisa Homo erectus. Kuvan rekonstruktio American Museum of National Historyn kokoelmista

Joel Kontinen

Muinaiskreikkalainen filosofi Herakleitos (n. 535-475 eKr.) opetti, että kaikki muuttuu jatkuvasti. Πάντα χωρεῖ καὶ οὐδὲν μένει, hänen kerrotaan sanoneen. Näin ainakin Platon kirjoittaa hänestä. Kaikki muuttuu, mikään ei pysy paikallaan.

Herakleitoksen näkemys ilmenee varsinkin evolutionistien käsityksessä esi-isistämme. Homo erectus kuvattiin aluksi apinamaiseksi puuttuvaksi renkaaksi, silloin kun se vielä tunnettiin Pekingin ihmisenä.

Vuosien saatossa ääni on muuttunut kellossa. Homo erectus on saanut yhä ihmismäisempiä piirteitä. Evolutionistit pitivät sitä miltei Homo sapiensin veroisena esi-isänämme.

Hiljattain Scientific American julkaisi jutun, jossa pohdittiin, onko vieläkin enemmän muutosta tapahtunut. John Whitefield siteeraa Arizonan yliopiston tutkijan Murray Coxin näkemyksiä oletetusta esi-isästämme. Cox kollegoineen tutki nykyihmisten x-kromosomia ja päätyi siihen, että Homo erectus on elänyt ainakin 15 000 vuotta samanaikaisesti nykyihmisen kanssa.

Cox ehdottaa, että Homo -suvun edustajat erectus ja sapiens jopa vaihtoivat geenejä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että he naivat toisiaan ja kuuluivat siis samaan lajiin.

Vaikka ajanmääritysmenetelmät ovat tunnetusti varsin epäluotettavia, Coxin tutkimus joka tapauksessa osoittaa, että ihmisen ja apinan hybridit ovat mielikuvituksen tuotetta. Fossiililöydöt eivät tue käsitystä, että apinaihmisiä olisi koskaan ollut olemassakaan.

Myös muille kuvitelluille esi-isillemme on evolutionistien mielestä käynyt huonosti. Lue lisää tästä.

Lue Raamatun näkemyksestä ihmisen alkuperästä tästä.

Lue ajamääritysmenetelmistä tästä.


Lähde:

Whitfield, John. 2008. Lovers, not fighters? New Genetic signs that modern humans mated with Homo erectus. Scientific American 298:3, 12-13 (maaliskuu 208).