Kaksi erikoista uutta jäämuotoa on löydetty

 

Kuva: NASA, ESA, CSA, STScI

Joel Kontinen

Uranuksesta on löydetty kahdenlaista uutta jäätä; tämä on uusi havainto, joka voi viitata siihen, että tällaista jäätä on runsaasti sekä Uranuksessa että Neptunuksessa.

Kaksi uutta jäätyyppiä voi auttaa meitä ymmärtämään, mitä Neptunuksen ja Uranuksen sisällä tapahtuu. Näillä jääjättiläisplaneetoilla on poikkeukselliset magneettikentät, mikä saattaa selittyä niiden pinnan alla syvällä olevilla erikoisilla jäämuodoilla.

Arjesta tuttu vesijää on vain yksi yli kahdestakymmenestä eri olomuodosta; kullakin niistä on molekyylien osalta erilainen kiderakenne. Lämpötilan ja paineen noustessa veden muodostavat vety ja happi järjestyvät uudelleen, mikä antaa kullekin olomuodolle ainutlaatuiset sähköiset ja mekaaniset ominaisuudet.

Jää voi olla erilaista Uranuksessa ja Neptunuksessa, mutta Jumala loi sen sellaiseksi.

Lähde:

Leah Crane, 2026 Two bizarre new forms of ice discovered that could exist deep inside planets | New Scientist14.9.

 

Kuusi planeettaa taivaalla harvinaisessa linjassa

 

Kuva: NASA

Joel Kontinen

28.2. melkein kaikki planeetat - Merkuriuksesta Neptunukseen saakka - ovat näkyvillä samana aikana, Ne näkyvät kaikkialla maailmassa. Mars, joka on toisella puolella aurinkoa, ei näy.

Tällaisia ​​linjauksia tapahtuu vain muutaman vuoden välein, kun kaikkien planeettojen kiertoradat sattuvat kuljettamaan ne samalle puolelle aurinkoa samaan aikaan. Kaikkien niiden kiertoratojen pituus on erilainen – Merkuriuksella kestää 88 Maan päivää kiertää aurinko, kun taas Neptunuksella kestää noin 165 Maan vuotta – joten planeettojen linjaukset ovat geometrian ja kiertoratadynamiikan onnekas yhteensattuma.

Joskus ne tapahtuvat suhteellisen lähellä toisiaan – helmikuussa 2025 nähtiin niin sanottu "suuri linjaus", jossa kaikki seitsemän planeettaa olivat näkyvissä kerralla – ja joskus vuosia kuluu ilman yhtäkään. Planeettojen linjauksessa planeetat piirtävät taivaalla linjan ekliptikaa pitkin. Tämä on sama linja, jota aurinko seuraa taivaalla päivän aikana, vaikka planeettojen kiertoratojen kallistuskulmat estävätkin ne olemasta täysin linjassa. Aurinkokunnan ulkopuolelta planeetat eivät näyttäisi olevan linjassa – se on optinen harha, koska kaikki planeetat kiertävät samassa tasossa.

Paras aika nähdä planeettojen paraati 28. helmikuuta on alle tunti auringonlaskun jälkeen: Merkuriuksen kiertorata lähellä aurinkoa tarkoittaa, että se vajoaa horisontin alapuolelle pian auringon jälkeen. Heti auringonlaskun jälkeen sekä Merkurius että Venus näkyvät matalalla läntisessä horisontissa. Saturnus ja Neptunus ovat juuri niiden yläpuolella, sitten Uranus ja lopuksi Jupiter suhteellisen lähellä lähes täysikuuta.

Lähde:

Leah Crane 2025 How to see six planets in the sky at once in rare celestial alignment | New Scientist 26.2.

Tutkijat ovat löytäneet odottamattoman rakenteen aurinkokunnan Kuiperin vyöhykkeeltä

 

Taiteilijan näkemys Kuiperin vyöhykkeestä. Kuva: ESO/M. Kornmesser

Joel Kontinen

Aurinkokunta on Jumalan luoma. Siellä on kohteita, jotka ovat outoja.

Äskettäin löydetty kohteiden joukko, jota kutsutaan Kuiperin vyöhykkeen "sisäytimeksi", voisi evolutionistien mukaan opettaa aurinkokunnan varhaisesta historiasta – kuten Neptunuksen liikkeistä.

Kuiperin vyöhyke, aurinkokunnan uloimmilla reunoilla sijaitseva jäisten kivien kiekko, näyttää olevan rakenteeltaan perusteellisempi kuin on luultu. Vuonna 2011 tutkijat löysivät sieltä samankaltaisilla kiertoradoilla olevan kohteiden joukon, jota he kutsuivat Kuiperin vyöhykkeen "ytimeksi" – nyt toinen tutkimusryhmä on havainnut vieläkin kompaktimman kohteiden joukon, jota he kutsuvat "sisäytimeksi".

Alkuperäinen ydin löydettiin silmämääräisesti käyttämällä 189 Kuiperin vyöhykkeen kohteen (KBO) kiertoratojen kuvaajia. Se on noin 44 tähtitieteellisen yksikön päässä auringosta, jossa yksi tähtitieteellinen yksikkö on auringon ja maan välinen etäisyys. Ytimen löytämisen jälkeen Kuiperin vyöhykkeeltä ei ole löydetty muita rakenteita.

 Lähde:

Leah Crane 2025 We’ve found an unexpected structure in the solar system’s Kuiper belt | New Scientist 19.11.

Uusi kääpiöplaneetta havaittu aurinkokunnan reunalla

 

Kuva: Tony Dunn

Joel Kontinen

Aurinkokuntamme ulkoreunoilla on löydetty mahdollinen kääpiöplaneetta, joka kiertää Neptunuksen takana. Sen läsnäolo siellä kyseenalaistaa hypoteettisen kappaleen, joka tunnetaan nimellä Planeetta 9 tai Planeetta X.

Kääpiöplaneetta 2017 OF201 on halkaisijaltaan noin 700 kilometriä – riittävän suuri luokiteltavaksi kääpiöplaneetaksi kuten Pluto, jonka halkaisija on noin kolme kertaa suurempi. Kohde on tällä hetkellä noin 90,5 tähtitieteellisen yksikön (AU) päässä meistä eli noin 90 kertaa kauempana Maasta kuin aurinko. Koska 2017 OF201:n keskimääräinen kiertorata Auringon ympäri on suurempi kuin Neptunuksen, sitä kutsutaan transneptuniseksi objektiksi (TNO). Se kulkee Kuiperin vyöhykkeen läpi, joka on jäisten kohteiden kiekko uloimmassa aurinkokunnassa Neptunuksen kiertoradan ulkopuolella. 

Princetonissa, New Jerseyssä, sijaitsevan tutkimuskeskuksen tiedemiehet havaitsivat ensimmäisen kerran kohteen, joka tunnetaan nimellä 2017 OF201, kirkkaana pisteenä Victor M. Blanco -teleskoopin tähtitieteellisessä kuvatietokannassa.

Tutkijat tarkastelivat Kanadan ja Ranskan Havaijin teleskoopin seitsemän vuoden aikana tekemiä 19 havaintoa ja määrittivät, että lähimpänä aurinkoa 2017 OF201 – sen perihelissä – on 44,5 AU, mikä on samanlainen kuin Pluton kiertorata. Kauimpana auringosta se on 1600 AU:n päässä aurinkokunnasta.

Lähde:

Chris Simms 2025 New dwarf planet spotted at the edge of the solar system | New Scientist 22.5.

Pluto ja Neptunuksen suurin kuu voivat olla sisaruksia

 

Kuva: JPL/NASA//Johns Hopkins University Applied Physics Laboratory/Southwest Research Institute.

Joel Kontinen

Pluton ja Tritonin kemiallinen koostumus viittaa siihen, että ne ovat peräisin samalta ulkoisen aurinkokunnan alueelta ennen kuin jälkimmäinen vedettiin Neptunuksen Triton, vasen ja Pluto (ei näytetä mittakaavassa) voivat olla kauan kadoksissa olevia sisaruksia .

Neptunuksen suurimmalla kuulla Tritonilla ja kääpiöplaneetalla Plutolla saattoi olla yhteinen alkuperä ennen kuin ne erotettiin varhaisessa aurinkokunnassa, niiden koostumuksen analyysi viittaa. Molemmissa Tritonissa ja Plutossa on vieraillut kerran avaruusalukset, joista edellinen NASA:n ohi kulkenut Voyager 2 vuonna 1989 ja jälkimmäinen NASAn New Horizons -luotain vuonna 2015. Molemmat ovat Maan kuuta pienempiä jäisiä kappaleita, joiden tiheys on samanlainen ja jotka näyttävät isännöineen maanalaisia ​​valtameriä jossain vaiheessa

Tämä havainto on vain darvinisista satuilua, jossa vuosimiljoonat ja evoluutio näytelevät osia.

Lähde: Jonathan O'Callaghan 2024 Pluto and the largest moon of Neptune might be siblings | New Scientist 18.6.

Pieniä uusia kuita on havaittu kiertämässä Neptunusta ja Uranusta

 

 Kuva:  NASA, ESA, Mark Showalter (SETI Institute), Amy Simon (NASA-GSFC), Andrew I. Hsu, Michael H. Wong (UC Berkeley) 

Joel Kontinen

Tähtitieteilijät ovat havainneet uusia pikkukuita Uranuksen ja Neptunuksen ympärillä ensimmäistä kertaa kymmeneen vuoteen. Nämä ovat heikoimpia koskaan mitä tahansa planeettaa kiertävän kuuta, ja ne osoittavat todeksi pitkäaikaisen käsityksen ulomman aurinkokunnan satelliiteista.

Scott Sheppard Washington DC:n Carnegien tiedeinstituutista ja hänen kollegansa löysivät nämä kuut käyttämällä Magellan-teleskooppia Chilessä ja vahvistivat ne useilla muilla suurilla kaukoputkilla ympäri maailmaa.

"Katsoimme noin neljä kertaa syvemmälle kuin kukaan aiemmin", Sheppard sanoo. "Nämä kuut ovat kykyjemme reunalla - ne ovat vain heikkoja, himmeitä valopisteitä" ennen kuin kuva ylivalottuu ja kuiden liike tekee siitä hyödyttömän. Sheppard ja hänen tiiminsä selvisivät tästä ottamalla monet näistä 5 minuutin pituisista kuvista peräkkäin, tarkkailemalla tuntikausia ja yhdistämällä sitten kuvien hämäriä osia. Tämän ansiosta he pystyivät havaitsemaan himmeimpien koskaan löydettyjen kuiden valon hämärät pisteet – ja pienimmät tähän mennessä löydetyt kuut omien planeettojensa ympäriltä.

Miten nämä kuut ovat tulleet näiden planeettojen ympärille? Ovatko ne syntyneet maailman perustamisen yhteydessä? Mikään eiviittaa siihen, että ne olisivat miljoonia vuosia vanhoja niin kuin evolutionistit uskovat aurinkokunnan olevan.

Lähde:

Leah Crane, 2924, Tiny new moons have been spotted orbiting Neptune and Uranus | New Scientist 23. 2.  

 

 

 

Neptunus ei ole niin sininen kuin sen luultiin olevan

 

Kuva: Patrick Irwin

 Joel Kontinen

 Voyager 2:lla 1980-luvulla otettujen valokuvien analyysi osoittaa, että Neptunuksella ja Uranuksella on samanlainen vaaleansininen sävy kuin ihmissilmä havaitsee.

Neptunuksen todellinen väri on vaalean vihertävänsininen, joka muistuttaa Uranuksen väriä, toisin kuin suosituissa kuvissa, jotka osoittavat sen olevan paljon syvempää sinisen sävyä.

NASAn Voyager 2 -avaruusalus lensi ulkoplaneettojen ohi 1980-luvulla ja lähetti takaisin valokuvia, jotka osoittivat, että Uranus ja Neptunus olivat selvästi erivärisiä. Tämä on hämmentävää, kun otetaan huomioon niiden samanlainen koko, massa ja kemiallinen koostumus. Planeettojen ilmakehän mallit voivat selittää osan vaihtelusta - kuten "sumukerros", joka on paksumpi Uranuksella ja heijastaa enemmän valkoista valoa, mikä saa planeetan näyttämään vaaleammalta - mutta ne eivät täysin selitä, miksi planeetoilla näyttäisi olevan eri sävyjä.

Jos tähtitieteilijät eivät tiedä, minkä värinen Neptunus on, mitä se kertoo heidän tutkimustensa tasosta?

Patrick Irwin Oxfordin yliopistosta ja hänen kollegansa ovat käsitelleet Voyager 2 -kuvia näyttääkseen, kuinka ihmissilmä voi nähdä planeetat. Voyager 2:n ottamissa alkuperäiskuvissa Neptunuksesta oli parannettu kontrastisuhde, joka korostaa vaikeasti havaittavia ilmakehän piirteitä. Sen lisäksi, että värit tasapainotettiin lopullisen yhdistelmäkuvan luomiseksi, tämä sai planeetan näyttämään sinisemmältä.

Lähde: 

Alex Wilkins 2024. Neptune isn't as blue as we thought it was | New Scientist 5. 1.

Aurinkokunta paljastaa salaisuuksiaan

 

Kuva;BESO/P. Irwin et al.

Joel Kontinen

Salaperäinen tumma täplä Neptunuksella on nähty Maasta ensimmäistä kertaa. Chilen erittäin suuren teleskoopin havainnot viittaavat siihen, että Neptunuksen tahra johtuu sen ilmakehän syvällä olevista tummista hiukkasista. Very Large Telescopen vangitsemat kuvat Neptunuksesta jakautuivat eri valon aallonpituuksiksi.

Vuonna 1989 NASAn Voyager 2 -avaruusluotain havaitsi Neptunuksessa varjoalueen, jota kutsuttiin "suureksi pimeäksi pisteeksi". Sittemmin Hubble-avaruusteleskoopin havainnot ovat paljastaneet, että nämä alueet ovat melko yleisiä ja häviävät yleensä muutaman vuoden kuluttua.

Täplien alkuperä ja luonne ovat jääneet selvittämättä, koska havainnot on rajoitettu Hubblen tekemiin havaintoihin, jotka vangitsevat ensisijaisesti ultraviolettivaloa ja näkyvää valoa.

 Nyt Patrick Irwin Oxfordin yliopistosta ja hänen kollegansa ovat nähneet yhden näistä tummista pisteistä ensimmäistä kertaa maassa sijaitsevalla kaukoputkella ja paljon laajemmalla valospektrillä. Sen jälkeen, kun Neptunukseen ilmestyi vuonna 2018 Hubblen näkemä uusi tumma täplä, tiimi päätti katsoa, poimiiko sen myös Chilen Very Large Telescope. Sen Multi Unit Spectroscopic Explorer -instrumentti jakoi planeetalta tulevan valon eri aallonpituuksille, myös spektrin pidemmälle, punaisemmalle osalle, minkä ansiosta tiimi pystyi näkemään pisteen Maasta ja tutkimaan sitä aiempaa yksityiskohtaisemmin.

Aurinkokunta tarjoaa yllätyksiä myös evolutionisteille.

Lähde:

Ly,  Chen, 2023, Mysterious dark spot on Neptune seen from Earth for the first time, New Scientist 24. 8. 

 

Neptunus NASAn uudessa kuvassa

 

Kuva:  NASA, ESA, CSA, STScI. 

Joel Kontinen

James Webbin avaruusteleskoopin uudessa kuvassa näkyy kahdeksan Neptunuksen kuuta ja neljä sen rengasta – joista kahta ei ole nähty yli 30 vuoteen.  

 Neptunuksen renkaat loistavat kirkkaasti James Webbin avaruusteleskoopin infrapunakuvassa.  

 James Webbin avaruusteleskooppi (JWST) on nähnyt Neptunuksen poikkeuksellisen yksityiskohtaisesti. Uudessa kuvassa näkyy planeetan renkaat, jotkin sen kuut ja lämpönauhat sen pinnan ympärillä.

 Vaikka Neptunus näyttää siniseltä näkyvillä aallonpituuksilla ilmakehän metaanikaasun vuoksi, metaani absorboi JWST:n havainnoimaa infrapunavaloa, joten planeetta näyttää eräänlaiselta hehkuvan valkoiselta, kun sitä tarkastellaan näillä aallonpituuksilla. Kirkkaimmat alueet ovat korkealla ilmakehässä olevat jäiset pilvet, jotka heijastavat auringonvaloa ennen kuin metaani ehtii imeä sitä.

Uudessa kuvassa näkyy myös Neptunuksen kaksi kirkasta rengasta sekä kaksi sen himmeämpää. Renkaat ovat täynnä pölyä, mikä tekee niistä himmeämpiä ja vaikeammin havaittavissa kuin kiiltävät, jäiset renkaat, kuten ne, jotka ympäröivät Saturnusta. "On kulunut kolme vuosikymmentä siitä, kun näimme viimeksi nämä himmeät, pölyiset renkaat, ja tämä on ensimmäinen kerta, kun näimme ne infrapunassa", JWST:n tutkija Heidi Hammel sanoi lausunnossaan. Viimeinen – ja ainoa – kerta, kun näimme Neptunuksen heikoimman renkaan, oli NASAn Voyager 2 -avaruusalus lensi planeetan ohi vuonna 1989. Kahdeksan Neptunuksen kuuta näkyy kuvassa valopilkkuina, joista kirkkain on planeetan suurin kuu Triton. Tämä kuujärjestelmä on erityisen outo – esimerkiksi Triton kiertää Neptunusta taaksepäin – joten lisää JWST-havaintoja sekä Neptunuksesta että Tritonista suunnitellaan myöhemmin tänä vuonna.

Lähde: 

 Crane,  Leah. 2022. JWST has captured an astonishing view of Neptune and its rings New Scientist 21. 9.

Evoluution mielestä aurinkokunta voi mennä sekaisin

Kuva; Shutterstock/24K-Productio. 

Joel Kontinen  

Naapuritähti, joka pääsee liian lähelle aurinkokuntaamme, voi ajaa sen ahdinkoon. Simulaatiot viittaavat siihen, että ohilentävän tähden tarvitsee vain siirtää Neptunuksen sijaintia kolme kertaa maan ja auringon välisen etäisyyden verran, jotta planeetat menevät sekaisin.

Evolutionistin mielestä voi tuntua itsestään selvältä, että kaikki merkittävät muutokset planeetan sijaintiin voivat vaikuttaa aurinkokuntaamme suuresti, mutta uudet simulaatiot viittaavat siihen, että tämä voisi saada aurinkokunnan sekaisin.

Näin käy, kun evoluutio suunnittelee aurinkokunnan. 

 

Lähde:    

Crane Lea, 2022, A passing star shifting Neptune’s orbit could wreck the solar system New Scientist  6.7. 

Ilmastonmuutos ei vaikuta Neptunuksessa niin kuin täällä

Kuva: NASA/JPL-Caltech/Kevin M. 

Joel Kontinen

Lähes kahden vuosikymmenen havainnot ovat osoittaneet, että Neptunuksen eteläinen pallonpuolisko on hitaasti jäähtynyt, kun sen pitäisi lämmetä, eikä tiedetä miksi.

 Neptunuksen lämpökuvat, jotka on otettu Very Large Teleskoopin VISIR-instrumentilla vuosina 2006–2021, osoittavat Neptunuksen vähitellen jäähtyvän, varsinkin kesä Neptunuksella näyttää jäähtyvän. Vuodelta 2003 peräisin olevat havainnot osoittavat, että lämpötila planeetan eteläisellä pallonpuoliskolla on laskenut huolimatta siitä, että nämä mittaukset tehtiin sen pitkän kesän alkupuolella.

Michael Roman Leicesterin yliopistosta, Yhdistyneestä kuningaskunnasta, ja hänen kollegansa tutkivat useiden maailman suurimpien teleskooppien tietoja selvittääkseen, kuinka Neptunuksen lämpötila on muuttunut ensimmäisten suhteellisen yksityiskohtaisten mittausten jälkeen vuonna 2003. "Koska tarkkailemme Neptunusta tänä kesänä, odotamme periaatteessa lämpötilojen lämpenevän hitaasti ajan myötä", Roman sanoo. "Mutta se, mitä näimme, oli, että ne putosivat noin 8 °C" 15 vuoden aikana, hän sanoo. Havainnot paljastivat myös yllätyksen lähellä planeetan etelänapaa. Vuosien 2018 ja 2020 välisenä aikana alue lämpeni noin 11 °C, mikä on odottamattoman nopea muutos, kun otetaan huomioon, että Neptunukselta kestää yli 165 maavuotta kiertääkseen Auringon ympäri. "Kausi Neptunuksella on yli 40 vuotta pitkä, joten odotamme näiden muutosten olevan paljon asteittaisempia", Roman sanoo.

On epäselvää, mikä aiheuttaa nämä kaksi vastakkaista muutosta Neptunuksen ilmakehässä. Nopea lämpeneminen saattoi johtua yksinkertaisesti säästä – samanlaista lämpenemistä havaittiin Saturnuksella, kun sen pohjoisnavalle syntyi valtava myrsky – mutta pitkäaikainen jäähtyminen on luultavasti monimutkaisempaa, Roman sanoo. Näkymä Neptunuksesta elokuussa 1989 Voyager 2 -avaruusaluksella NASA/JPL-Caltech/Kevin M. Gill Se voi liittyä auringon aktiivisuuden 11 vuoden sykliin, joka voi vaikuttaa planeetan ilmakehän kemiaan, tai se voi olla jokin kausiluonteinen prosessi, jota ei täysin ymmärretä. Neptunuksen vuodenaikojen pituuden ansiosta saattaa kestää jonkin aikaa ennen kuin voidaan selvittää, mikä on aiheuttanut nämä oudot muutokset sen ilmastossa. "Meillä on noin 17 vuoden kuvia, jotka vastaavat noin 100 korkealaatuista kuvaa Neptunuksesta, ja tämä on kaikki mitä tällä hetkellä on olemassa - se on alle puolet kaudesta", Roman sanoo. "Tarvitsemme vuosikymmeniä lisää havaintoja."

 Ilmastomuutos Neptunuksessa ei vaikuta niin kuin Maassa.

Lähde:

Crane, Leah. 2022. Neptune has been slowly cooling for 15 years when it should be warming New Scientist 11.4.