Näytetään tekstit, joissa on tunniste asteroidi. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste asteroidi. Näytä kaikki tekstit

tiistai 9. kesäkuuta 2026

Dinosaurukset tappaneen asteroidin törmäyspaikka pysyi kuumana miljoonia vuosia

 

Kuva: Shutterstock

Joel Kontinen

Chicxulub-asteroidin törmäyskohdasta poratut näytteet osoittavat, että laajalle levinneen tuhon ohella törmäys loi laajan maanalaisen ekosysteemin, joka oli täynnä kuumaa vettä ja joka suojeli mikrobielämää.

Kun asteroidi iskeytyi Meksikoon evolutionistien mukaan noin 66 miljoonaa vuotta sitten, maaperä pysyi kuumana vielä miljoonia vuosia, Tämä käy ilmi kaivauksista, joilla tutkitaan, miten maa kuivui törmäyksen jälkeen.

Dinosaurukset tuhonnut asteroidi-isku osui maahan sellaisella voimalla, että kesti vähintään 8 miljoonaa vuotta ennen kuin törmäyskohta jäähtyi ja loi lämpimän maanalaisen ekosysteemin, jossa mikroskooppinen elämä kukoisti.

Chicxulub-asteroidin, joka törmäsi Maahan 66 miljoonaa vuotta sitten nykyisessä Meksikossa, uskotaan olleen halkaisijaltaan jopa 15 kilometriä. Isku aiheutti niin paljon ilmastokaaosta, että se pyyhki pois kolme neljäsosaa maapallon lajeista. Kaikki dinosaurukset lintujen esi-isiä lukuun ottamatta kuolivat sukupuuttoon ja ydintalvi valtasi planeetan ainakin 15 vuodeksi.

Lähde:

James Woodford 2026 Dinosaur-killing Chicxulub asteroid impact site stayed hot for millions of years | New Scientist 9.6.


lauantai 30. toukokuuta 2026

Kuinka muut eläimet selvisivät asteroidista, joka tappoi dinosaurukset?

 

Kuva: Shutterstock

Joel Kontinen

Evoluution mukaan noin 66 miljoonaa vuotta sitten jättimäinen asteroidi törmäsi Maahan ja aiheutti maailmanlaajuisen kaaoksen.

Törmäyksen aiheuttama ylikuumentunut kivi räjähti ilmaan ja loi sienimäisen pilven, joka lämmitti Maan yläilmakehän paahtavan kuumaksi 226 celsiusasteeseen. Kilometrin korkuiset tsunamiaallot syöksyivät Meksikonlahden läpi ja häiritsivät valtamerten altaita toisella puolella maailmaa. Tulipalot raivosivat polttaen eläimiä ja kasveja. Paineaallot levisivät räjäyttäen kaiken tieltään. Ja törmäyksen hiukkaset, kuten rikki, sinkoutuivat ylöspäin estäen auringon ja pudoten alas happosateina.

Tämä kuulostaa Nooan vedenpaisumukselta, mutta ajoitus on pielessä.

Kaiken kaikkiaan 75 % Maan lajeista kuoli sukupuuttoon. Joten miten jotkut eläimet – kuten linnut, kilpikonnat ja nisäkkäät – selvisivät katastrofaalisesta asteroiditörmäyksestä ja sen jälkimainingeista?

Koolla oli, kuten kävi ilmi, ratkaiseva rooli. Maan suurimmat huippupedot ja kasvinsyöjät – dinosaurukset, kuten Tyrannosaurus rex ja Triceratops, sekä merimatelijat, kuten plesiosaurukset ja jättiläinen Mosasaurus – olivat tuomittuja tuhoon törmäyshetkestä lähtien, sanoi Kenneth Lacovara, New Jerseyssä sijaitsevan Rowanin yliopiston Edelman Fossil Parkin ja museon perustaja ja toiminnanjohtaja. Tämä johtuu siitä, että niiden valtavuus tarkoitti, että ne olivat alttiimpia vammoille alkuperäisen räjähdyksen aikana, eivät kyenneet piiloutumaan turvalliseen paikkaan apokalyptisen jälkimainingeissa ja tarvitsivat valtavia määriä ravintoa selviytyäkseen aikana, jolloin ruokaa oli niukasti.

Ei ole yllättävää, että koko liittyisi selviytymiseen, Lacovara sanoi. Maalla "on melko selvää korrelaation kannalta, että on oltava pieni ja on oltava kaivaja selviytyäksesi tästä tapahtumasta", sanoi Lacovara, joka on myös paleontologian ja geologian professori Rowanin yliopistossa. Pienet eläimet, kuten jotkut liskot ja nisäkkäät, jotka eivät tuolloin olleet mäyriä suurempia, löysivät todennäköisemmin suojaa asteroidin välittömiltä ja pitkäaikaisilta jälkivaikutuksilta. Muut pienet eläimet, jotka tarvitsivat vähemmän ruokaa, kuten jotkut kilpikonnat ja kalat, suojautuivat vedessä.

Evoluutioteorian mukaan nykylinnut selvisivät todennäköisesti siksi, että ne olivat pieniä ja niillä oli voimakkaat siivet ja rintalihakset, joiden avulla ne pystyivät lentämään hyvin ja pakenemaan vaikeista tilanteista tai löytämään uusia mahdollisuuksia. Myös niiden poikaset kasvoivat nopeasti, mikä tarkoittaa, että ne pystyivät pian pärjäämään omin avuin eivätkä rasittaneet vanhempiaan liikaa.

Lähde:

Isabel Gil 2026 How did animals survive the asteroid that killed the dinosaurs? | Live Science 24.5. 


lauantai 28. maaliskuuta 2026

Maata voitaisiin suojella vaarallisilta asteroideilta valtavan magneetin avulla

 

Kuva: Aleksandra Sova, Shutterstock.

Joel Kontinen

Magneetti voisi auttaa ohjaamaan asteroideja pois maasta.

Mahdollisesti vaarallisia asteroideja voitaisiin ohjata käyttämällä valtavaa magneettia, joka vetää ne varovasti erilleen. Tämä idea välttää joitakin perinteisemmän kineettisen törmäysmenetelmän sudenkuoppia, jossa asteroidiin törmätään jollain sen liikuttamiseksi. Sitä ei kuitenkaan ole vielä testattu, joten ei voida olla varmoja, toimisiko se.

Ideaa kutsutaan nimellä NOVA eli kosketukseton ratanopeuden säätö, ja Gunther Kletetschka Alaskan yliopiston Fairbanksista esitteli sen Lunar and Planetary Science konferenssissa Texasissa 17. maaliskuuta.

Ilmestyskirjassa (8:10-11) kerrotaan kutenkin suuresta soihtuna palavasta tähdestä, nimeltä Koiruoho, joka putoaa Maahan aiheuttaen tuhoa ja muuttaa osan vedestä myrkylliseksi.

Lähde:

 Leah Crane 2026 We could protect Earth from dangerous asteroids using a huge magnet | New Scientist 27.3.


lauantai 21. maaliskuuta 2026

Tiedemiehet ovat havainneet valtavan asteroidin pyörivän uskomattoman nopeasti

 



Taiteilijan kuvaus asteroidista 2025 MN45. Kuva: NSF–DOE Vera C. Rubin Observatory/NOIRLab/SLAC/AURA/P. Marenfeld.

Joel Kontinen

Tähtitieteilijät ovat löytäneet asteroidin, jonka halkaisija on  710 metriä. Se pyörii ympäri 1,9 minuutin välein, niin nopeasti, että sen olisi pitänyt pyöriä itsensä kappaleiksi.

Vera C. Rubin Observatory Chilessä on havainnut nopeimmin pyörivän suuren asteroidin, joka on koskaan nähty. Vaikka se on yli puoli kilometriä leveä, tämä asteroidi pyörii ympäri noin 1,9 minuutin välein – nopeus, jota aiemmin pidettiin mahdottomana. 

Dmitrii Vavilov Washingtonin yliopistosta Seattlessa ja hänen kollegansa löysivät tämän asteroidin sekä useita muita yllättävän nopeita pyörijiä Rubinin yhdeksän ensimmäisen havaintoyön datasta huhtikuun lopulla ja toukokuun alussa 2025. Vavilov esitteli tulokset Lunar and Planetary Science Conferencessa Texasissa 17. maaliskuuta.

Lähde:

Leah Crane 2026 We’ve spotted a huge asteroid spinning impossibly fast | New Scientist 20.3.

tiistai 17. maaliskuuta 2026

Asteroidi Ryugulla on kaikki elämän tärkeimmät ainesosat

 

Kuva: JAXA.

Joel Kontinen

Mistä evolutionistien mukaan elämä sai alkunsa?

Kaikkia viittä DNA:n ja RNA:n tärkeintä ainesosaa on löydetty asteroidi Ryugun näytteistä. Tämä vahvistaa ajatusta siitä, että asteroidit ovat saattaneet tuoda ensimmäisten elävien organismien ainesosat Maahan kauan sitten.

Japanilainen Hayabusa 2 -luotain vieraili Ryugulla vuonna 2018, jossa se ampui kaksi ammusta – yhden pienen ja yhden suuren – asteroidin pintaan ja keräsi syntyneet roskat. Se palasi Maahan näytteiden kanssa vuonna 2020, ja tutkijat ovat analysoineet niitä yksityiskohtaisesti siitä lähtien.

Elämän organismien ainesosien olemassaolo ei kuitenkaan riitä, vaan tarvitaan itse elämä ja sen Luoja.

Lähde:

Leah Crane 2026 The asteroid Ryugu has all of the main ingredients for life | New Scientist 16.3.


perjantai 27. helmikuuta 2026

Kuinka huolissasi sinun pitäisi olla asteroidin törmäyksestä Maahan?

 


Kuva: Shutterstock

Joel Kontinen 

Dinosaurukset pyyhkäistiin pois asteroidin seurauksena, mutta tarkoittaako se, että meitä uhkaa sama kohtalo – ja pitäisikö sinun olla huolissasi tästä mahdollisuudesta? Voisiko tämä dramaattinen asia koskaan tapahtua oikeasti?

Jossain, avaruuden kylmissä syvyyksissä, on avaruuskivi, joka voisi tuhota suuren planeetan, kärsiä saman kohtalon kuin dinosaurukset? Ja pitäisikö tämän eksistentiaalisen uhan pitää sinut hereillä öisin? Tässä on mitä tiedämme.

Asteroidi, joka tappoi dinosaurukset 66 miljoonaa vuotta sitten, oli halkaisijaltaan vähintään 10 kilometriä, riittävän suuri aiheuttamaan megatsunameja, sytyttämään valtavia metsäpaloja ja pimentämään taivaan kaikkialla maailmassa. Tämän kokoisten asteroidien arvioidaan osuvan Maahan noin 60 miljoonan vuoden välein planeetan kraatteritilastojen perusteella. Seuraavan kokoluokan asteroidien, noin kilometrin halkaisijan omaavien, arvioiden mukaan ne osuvat Maahan noin miljoonan vuoden välein, ja viimeisin osuma oli noin 900 000 vuotta sitten. Nämä luvut riittävät hermostuttamaan.

Tässä on aikamäärät menneet ristiin, ainoa kohta, ensimmäinen avaruuskivi iskeytyi maahain, oli Nooan ajan vedenpaisumus noin 4 500 vuotta sitten, ja seuraava Genesiksessä kerrottu Sodoman ja Gomorran tuho, ja seuraava on ilmestyskirjassa ennustettu Koiruoho.

Lähde:

Leah Crane 2026 How worried should you be about an asteroid smashing into Earth? | New Scientist 27.2. 

tiistai 11. marraskuuta 2025

Asteroidi 2024 YR4:n osumisen Kuuhun todennäköisyys voi nousta 30 prosenttiin

 

Asteroidi 2024 YR4 saattaa osua Kuuhun Kuva: Mark Garlick/Science Photo Library

Joel Kontinen

Voiko asteroidi 2024 yr4 olla ilmestyskirjan kahdeksannessa luvussa mainittu koiruoho?

Tähtitieteilijöiden aika on loppumassa päättää, estetäänkö asteroidi 2024 YR4:n osuminen Kuuhun vuonna 2032. James Webb -avaruusteleskoopin pieni havaintoikkuna avautuu helmikuussa, ja uusien tietojen perusteella törmäyksen todennäköisyys voi kasvaa yli 30 prosenttiin, mikä asettaa satelliitit tai tulevan kuun infrastruktuurin merkittävään vaaraan.

2024 YR4 löydettiin viime vuoden lopulla, ja sille arvioitiin nopeasti korkein todennäköisyys osua Maahan kaikista tunnetuista asteroideista. Vaarallisimmillaan sillä oli 1/32 mahdollisuus osua Maahan vuonna 2032. Lisähavainnot vähensivät Maan törmäyksen todennäköisyyden käytännössä nollaan, mutta asteroidin törmäyksen Kuuhun todennäköisyys on edelleen 4 prosenttia, mikä voisi vaarantaa tuhansia tärkeitä satelliitteja planeetan ympärillä kuun sirpaleiden vuoksi.

Lähde:

Alex Wilkins 2025 Odds of asteroid 2024 YR4 hitting the moon may rise to 30 per cent | New Scientist 11.11.

torstai 18. syyskuuta 2025

Asteroidi räjähti "pommin tavoin" Ranskan yllä harvinaisessa tapahtumassa

 

Kuva: Wikimedia/CC-BY-SA-4.0

Joel Kontinen

Voiko asteroidi räjähtää pommin lailla ilmakehässä?

Asteroidi nimeltä 2023 CX1 räjähti, mikä viittaa siihen, että sillä oli epätavallinen rakenne, joka saattaa olla vahingollisempi maan pinnalla.

Asteroidi räjähti Ranskan yllä kaksi vuotta sitten harvinaisessa yksittäisessä räjähdyksessä, mikä herättää huolta planeettojen tulevasta puolustuksesta tietyntyyppisiä kivisiä kappaleita vastaan.

13. helmikuuta 2023 pieni asteroidi nimeltä 2023 CX1 saapui Maan ilmakehään kamosfäärissä Normandian taivaalla. Asteroidi oli yksi harvoista meteoreista, joita on seurattu ennen kuin ne saapuvat ilmakehään. Tämä meteori nähtiin noin seitsemän tuntia aiemmin.

Tapahtuma tuotti kirkkaan tulipallon ja useita meteoriitteja maan pinnalle. Vain kahta asteroidia on seurattu ja niistä on löydetty maahan pudonneita palasia. Toinen tapahtui Saksassa vuonna 2024.

Lähde: 

Jonathan O’Callaghan 2025 Asteroid exploded 'similar to a bomb' over France in a rare event | New Scientist 17.9. 


lauantai 13. syyskuuta 2025

Asteroidi Ryugun läpi virtasi aikoinaan nestemäistä vettä

 

Kuva: JAXA Haabusa 2

Joel Kontinen

Onko asteroidi Ryugulla enää vettä? Evolutionistit ovat sitä mieltä, että sillä oli runsaasti vettä muinaisuudessa.

Nyt asteroidilla ei ole kovinkaan paljon vettä. Tiedemiesten mukaan se on aurinkokunnan varhaisin asteroidi. Se valmistui noin 4,6 biljoonaa vuotta sitten.

Darvinistit ihmetelivät, mistä maan vesi on lähtöisin. Heidän mukaansa asteroidit toivat sen tänne,

Genesiksen mukaan Jumala loi taivaan ja maan niin että maassa oli vettä.

Lähde:

James Woodford 2025 Asteroid Ryugu once had liquid water flowing through it | New Scientist 10.9.

 


perjantai 27. kesäkuuta 2025

Vera Rubinin observatorio on löytänyt tuhansia uusia asteroideja

 


Kuva: NSF-DOE Vera C. Rubinin observatorio

 Joel Kontinen

Tutkijat ovat löytäneet lukuisia asteroideja, ja niiden määrä kasvaa, mutta he eivät ole löytäneet yhtäkään, joka voisi tuottaa elämää.

Vain 10 tunnin yötaivaan havainnoinnissa tehokas uusi teleskooppi havaitsi yli 2000 uutta asteroidia, mukaan lukien muutamia, jotka ohittavat Maan läheltä.

Vera C. Rubinin observatorion ensimmäisissä kuvissa tallennettujen miljoonien kaukaisten tähtien ja galaksien joukossa on tuhansia ennennäkemättömiä asteroideja, jotka viuhuvat aurinkokunnan ympärillä.

"Nämä kaksi kaunista galaksia joutuivat asteroidien fotopommittamiksi", sanoi Željko Ivezić Washingtonin yliopistosta Seattlessa esitellessään kuvaa, jossa useita asteroideja kulkee kahden spiraalihaaraisen galaksin ohi lehdistötilaisuudessa 23. kesäkuuta. Vain 10 tunnin yötaivaan havainnoinnin aikana teleskooppi – joka sijaitsi kirkkaassa ilmassa korkealla vuoren huipulla Chilen Andeilla – havaitsi 2104 aiemmin tuntematonta asteroidia. Näistä seitsemän on radalla, joka ohittaisi Maan, vaikka yksikään ei aiheuta vaaraa osua meihin, Ivezić sanoi.

Teleskooppia ei ollut ensisijaisesti suunniteltu havaitsemaan lähellä Maata olevia kohteita, vaan suorittamaan vuosikymmenen mittaisen kartoituksen, joka laajentaisi näkemystämme koko maailmankaikkeudesta. Mutta samat ominaisuudet, jotka tekevät siitä hyödyllisen tähän tarkoitukseen, ovat hyviä myös asteroidien havaitsemisessa: "Taivasta on skannattava erittäin nopeasti, erittäin laajalla näkökentällä, pitkään", Ivezić sanoi.

Asteroidit tunnistettiin skannaamalla samaa taivaan aluetta ja tarkkailemalla, mikä liikkui. Yhdistelmäkuvassa, jonka Ivezić näytti tiedotustilaisuudessa, asteroidit näkyivät värillisinä juovina kirkkaiden kohteiden taustalla syvemmällä avaruudessa. Tämä antaa meille paremman kuvan planeettanaapurustostamme ja sen asukkaista. "Ne eivät olleet yllätys", hän sanoi. "Meillä on hienoja simulaatioita." Kymmenen vuotta kestävän kartoituksensa aikana teleskoopin odotetaan havaitsevan noin 5 miljoonaa uutta asteroidia, mikä viisinkertaistaa aiempien vuosisatojen aikana havaittujen asteroidien määrän.

Kaikista uusista havainnoista ilmoitetaan päivittäin Yhdysvaltain Minor Planet Centerille, joka analysoi niiden kiertoratoja ja tunnistaa kaikki kohteet, jotka voisivat uhata Maata. "24 tunnin kuluessa kaikki maailmassa tietävät, että on olemassa tietty kohde, joka voi olla vaarallinen", sanoo Ivezić.

Matthew Payne Minor Planet Centeristä sanoo, että vain arviolta 40 prosenttia Maan lähellä olevista kohteista, jotka ovat riittävän suuria aiheuttaakseen uhan, on löydetty. Vera Rubin -observatorion havaintojen määrän radikaali kasvu auttaa löytämään loputkin niistä nopeasti, hän sanoo.

Myös muiden aurinkokunnan kohteiden – Marsin ja Jupiterin välisen päävyöhykkeen asteroideista Neptunuksen kiertoradan ulkopuolella oleviin kohteisiin – havaintojen valtavan kasvun odotetaan antavan uutta tietoa välittömästä kosmisesta naapurustostamme. "Se mullistaa aurinkokuntatieteen yleisesti ottaen", Payne sanoo.

Lähde:

James Dinneen 2025 Vera Rubin Observatory has already found thousands of new asteroids | New Scientist 23.6.


keskiviikko 16. huhtikuuta 2025

Kilpailu vierailusta lähimpänä Maan ohi kulkevalla asteroidilla

 


Kuva: ESA - Science Office

Joel Kontinen

 Yhdysvaltain, Euroopan ja Japanin avaruusjärjestöt suunnittelevat vierailevansa Apophis-asteroidilla, kun se lentää erittäin läheltä vuonna 2029. Avaruusjärjestöjen tarkoituksena on oppia syrjäyttämään liian läheltä maata kiertävät asteroidit.

Asteroidi Apophis on nimetty egyptiläisen kaaoksen ja tuhon jumalan mukaan. 13. huhtikuuta 2029 suuri Apophis-niminen asteroidi lentää Maan ohi vain 32 000 kilometriä maanpinnan yläpuolella. Apophiksen, joka tunnetaan myös nimellä 2024 YR4, uskottiin kerran olevan törmäyskurssilla planeettamme kanssa. Sen jälkeen, kun sen todennäköisyys osua meihin oli laskenut nollaan, tähtitieteilijät alkoivat suunnitella päivää, jolloin se lensi poikkeuksellisen lähellä.

Tämä asteroidi ei taida olla Ilmestyskirjassa (8:11) mainittu Koiruoho.

Lähde:

Robin George Andrews 2025 Apophis: The race to visit the asteroid making the closest pass by Earth | New Scientist 16.4.



perjantai 28. maaliskuuta 2025

Asteroidi 2024 YR4 saattaa osua kuuhun, paljastavat JWST:n havainnot


Kuva: ESA/NASA

Joel Kontinen

Tähtitieteilijät ovat käyttäneet James Webb -avaruusteleskooppia tarkkaillakseen asteroidia 2024 YR4, jolla aiemmin tänä vuonna näytti olevan 3,1 prosentin todennäköisyys osua Maahan vuonna 2032. Maa on nyt turvassa, mutta tähtitieteilijät keskustelevat mahdollisesta törmäyksestä Kuun kanssa.

Onneksi tarkemmat havainnot ovat nyt pudottaneet todennäköisyydet lähelle nollaa, mutta tuore analyysi James Webb -avaruusteleskoppia käyttäen näyttää, että asteroidin törmäyksen todennäköisyys on edelleen olemassa (JWST).

Tämä saattaa olla ilmestyskirjassa luvussa 8 jakeissa 10–11 mainittu Koiruoho, joka saastutti vedet ja niissä asuvat ihmiset.

Lähde:

Matthew Sparkes 2025 Asteroid 2024 YR4 could still hit the moon, JWST observations reveal | New Scientist 28.3.


torstai 30. tammikuuta 2025

Rakennuksen kokoisella asteroidilla on pieni mahdollisuus osua Maahan vuonna 2032

 


Kuva asteroidista lähellä maata 2022 Hamara/Shutterstock

Joel Kontinen

Asteroidi ei todennäköisesti aiheuta huolta, mutta sen havaitseminen on käynnistänyt planeetan puolustustoimia ensimmäistä kertaa

Halkaisijaltaan enintään 100 metrin kokoisella asteroidilla on 1:83 todennäköisyys törmätä Maahan 22. joulukuuta 2032. Tämä törmäysriski riittää käynnistämään maailmanlaajuiset planeettapuolustustoimet ensimmäistä kertaa. "Tämä on historiallinen hetki", sanoo Richard Moissl Euroopan avaruusjärjestöstä (ESA)

Tämä tuskin on Ilmestyskirjassa ennustettu koiruoho.

Lähde:

James Dinneen 2025 Building-sized asteroid has a small chance of hitting Earth in 2032 | New Scientist 29.1.



tiistai 3. joulukuuta 2024

Asteroidi paloi dramaattisesti maan ilmakehässä

 


Kuva: LenskLR/YouTube

Joel Kontinen

Tähtitieteilijät ovat havainneet halkaisijaltaan 70 senttimetrin asteroidin, jonka on määrä osua ilmakehään Pohjois-Siperian yläpuolella 3.12.2024 klo 16.15 GMT ja näkyä tulipallona taivaalla.

Siperian yllä tapahtui dramaattinen mutta vaaraton spektaakkeli, kun asteroidi paloi ilmakehässä. Avaruuskivi valaisi taivaan noin klo 23.15 paikallista aikaa (16.15 GMT) Pohjois-Siperian yläpuolella, Euroopan avaruusjärjestön (ESA) hälytyksen mukaan.

Alan Fitzsimmons Queen's University Belfastissa Yhdistyneessä kuningaskunnassa sanoo, että tämän kokoinen esine ei aiheuta vaaraa maassa oleville, mutta varhainen varoitus on myönteinen merkki siitä, että kykymme havaita nämä kivet ennen kuin ne iskevät Maahan kasvaa. "Asteroidi on pieni, mutta näkymä on silti melko upea", Fitzsimmons sanoo. "Tapahtumapaikalla on pimeää ja taivaalla on satojen kilometrien päässä erittäin vaikuttava, erittäin kirkas tulipallo."

Useita tämän kokoisia esineitä iskee Maahan joka vuosi, ja nyt pystymme havaitsemaan ne yhä paremmin entistä aikaisemmin. Ensimmäinen havaittiin vuonna 2008. Seuraava oli kuusi vuotta myöhemmin, mutta havaintojen tahti kiihtyy: C0WEPC5, kuten nykyinen asteroidi on nimetty, on neljäs ennustettu isku Maahan tänä vuonna.

Lähde:

Matthew Sparkes 2024 A small asteroid hit Earth and burned up over Siberia | New Scientist 3.12.


keskiviikko 4. syyskuuta 2024

Asteroidi osui maahan. Mutta älä huoli, se oli vain pieni

 


Kuva: Catalina Sky Survey/ESA

Joel Kontinen

Äskettäin havaittu asteroidi, nimeltään CAQTDL2, törmäsi Filippiinien itäpuolelle. Avaruuskivi ei aiheuttanut vaaraa, sillä se paloi ilmakehässä ja voi näyttää yhtä kirkkaalta kuin kuu yötaivaalla.

Asteroidi osui maahan noin klo 17.45 Filippiinien saariston pohjoisimman saaren itäpuolella. Sen odotettiin osuvan nopeudella 17,6 kilometriä sekunnissa eli 63 360 kilometriä tunnissa, mikä Alan Fitzsimmons Queen’s University Belfastissa Isossa-Britanniassa sanoo olevan keskimääräinen tällaisille kohteille. ”Älkää antako Hollywoodin elokuvien hämätä, joissa voit nähdä asteroidin taivaalta ja sinulla on aikaa juosta ulos talosta, hakea kissa, hypätä autoon ja ajaa jonnekin. Sinulla ei ole aikaa tehdä sitä", hän sanoo.

Lähde: Matthew Sparkes 2024. 2024 RW1: A small asteroid hit Earth and burned up over the Philippines | New Scientist 4.9.

 


sunnuntai 28. huhtikuuta 2024

Berliinin yllä hajonnut asteroidi oli nopeimmin pyörinyt asteroidi

 

Kuva; L. Buzzi, Schiaparelli Astronomical Observatory, Italia (MPC 204)..

Joel Kontinen

Ennen kuin se särkyi Saksan yllä, asteroidi 2024 BX1 pyörii kerran 2,6 sekunnissa – nopein pyörre, jonka tiedemiehet ovat havainneet.  

Asteroidi, joka osui Maan ilmakehään aiemmin tänä vuonna, pyörii kerran 2,6 sekunnissa, nopeammin kuin kukaan tiesi. 

2024 BX1:ksi kutsuttu esine – luultavasti enintään 1 metrin leveä – saapui Maan ilmakehään 21. tammikuuta ja hajosi Berliinin yllä Saksassa. Jotkut palaset selvisivät tulipallosta ja saatiin talteen. Se oli harvinainen esimerkki jäljitetystä asteroidin putoamisesta, jossa ilmakehään tuleva kivi havaitaan ennen kuin se kohtaa Maan, tässä tapauksessa vain 3 tuntia ennen tapahtumaa. 

Maxime Devogele Euroopan avaruusjärjestön Near-Earth Object Coordination Centeristä Italiassa ja hänen kollegansa ottivat kuvia asteroidista ennen sen törmäämistä. Vaikka se liikkui noin 50 000 kilometriä tunnissa, sen pitkänomainen muoto tarkoitti, että pyörimisen kierteen aiheuttamat muutokset sen kirkkaudessa olivat erityisen näkyvästi näissä kuvissa. Nämä kirkkauden muutokset vastasivat 2,588 sekunnin pyörimisaikaa – noin 30 000 kierrosta päivässä. "Se on nopein kierre, jonka olemme koskaan havainneet", Devogele sanoo.

Avaruus on täynnä ilmiöitä, joista emme tiedä mitään.

Lähde:  

Jonathan O'CallaghanAsteroid that broke up over Berlin was fastest-spinning one ever seen (msn.com) #26. huhtikuuta 2024



lauantai 3. helmikuuta 2024

Valtava asteroidi lähestyy Maata tänä perjantaina (2. helmikuuta)

 


Kuva: Shutterstock

Joel Kontinen

Jalkapallostadionin kokoinen mahdollisesti vaarallinen avaruuskivi on  saavuttamassa Maasta katsoen lähimmän pisteensä yli 100 vuoden aikana.

Menee myös ainakin useita vuosisatoja, ennen kuin tämä avaruuskivi pääsee taas näin lähelle meitä. Massiivinen asteroidi, nimeltään 2008 OS7, on halkaisijaltaan noin 271 metriä, ja NASAn Jet Propulsion Laboratoryn (JPL) mukaan se ohittaa Maan noin 2,85 miljoonan kilometrin etäisyydeltä. Se on yli seitsemän kertaa kauempana kuin kuu kiertää Maata.  

Kun asteroidi kulkee Maan ohi, se kulkee JPL:n mukaan noin 66 000 km/h:n nopeudella. Tämä avaruuskivi on noin puolet pienempi kuin asteroidi Bennu, jolla NASA vieraili ja josta otti näytteitä, ja vähintään 70 kertaa pienempi kuin Vredefortin meteori – suurin tunnettu avaruuskivi, joka on koskaan osunut Maahan.  

JPL:n ennusteet osoittavat, että sen koon ja läheisyyden vuoksi asteroidi on luokiteltu potentiaalisesti vaaralliseksi, vaikka se ei koskaan tule tarpeeksi lähelle iskeäkseen planeettamme. Jos avaruuskivi koskaan törmäsi maahan, se on tarpeeksi suuri pyyhkäisemään pois suuren kaupungin, kuten New Yorkin. Kohde ei kuitenkaan ole tarpeeksi painava, jotta sitä voitaisiin pitää planeetan tappajana, kuten Vredefortin meteori tai avaruuskivi, joka evoluution mukaan pyyhkäisi dinosaurukset pois 66 miljoonaa vuotta sitten.

NASA on tunnistanut noin 25 000 mahdollisesti vaarallista asteroidia, vaikka merkittävä osa niistä ei ole yhtä suuria kuin lähestyvä avaruuskivi. 2008 OS7:llä on erittäin elliptinen kiertorata, mikä tarkoittaa, että se ei kierrä tasaisesti aurinkoa. Tästä johtuen sen ja Maan välinen etäisyys vaihtelee villisti aina, kun avaruuskivi lähestyy planeettaamme. Esimerkiksi kun asteroidi lähestyi meitä pian löytönsä jälkeen vuonna 2008, JPL:n mukaan se oli noin 90 miljoonan kilometrin päässä meistä, mikä on yli 30 kertaa kauempana kuin tällä viikolla.

27. tammikuuta lentokoneen kokoinen asteroidi ohitti Maan vain 354 000 km etäisyydeltä, mikä on hieman lähempänä kuin kuu planeettamme. Ja 21. tammikuuta tähtitieteilijät löysivät lapsen kokoisen asteroidin noin 3 tuntia ennen kuin se räjähti ilmakehässä Saksan yläpuolella.

Lähde:

Harry Baker 2024. Watch 'city killer' asteroid fly by Earth today on its closest approach for centuries (Feb. 2) | Live Science 1.2.


keskiviikko 4. tammikuuta 2023

Johtuuko Koiruoho meteoriitista?


Kuva: Shutterstock / Marko Aliaksandr, 

 Joel Kontinen

 

Oudon vahvoja tähtienvälisiä meteoriitteja voi tulla supernovista

Kaksi tähän mennessä tunnistettua tähtienvälistä meteoriittia näyttävät olevan huomattavasti vahvempia kuin paikalliset meteoriitit, mikä saattaa tarkoittaa, että ne muodostuivat supernovissa.

Tähtienväliset meteoriitit voivat olla jopa oudompia kuin on luultu. Ne näyttävät olevan vahvempia kuin omassa aurinkokunnassamme syntyneet meteoriitit, mikä viittaa siihen, että ne olisivat voineet muodostua supernovassa tai jossain muussa äärimmäisessä kosmisessa tapahtumassa.

Nämä kieppuvat kivet ovat nopeita – mikä tahansa aurinkoon verrattuna suurella nopeudella kulkeva meteoriitti voi tulla aurinkokuntamme ulkopuolelta, ja sen alkuperä voidaan varmistaa laskemalla suunta, josta se tuli.

Voiko Ilmestyskirjassa mainittu Koiruoho olla yksi näistä tulevista iskuista – vai onko se vielä isompi isku.

 

 Crane, Leah. 2023. Strangely strong interstellar meteorites may come from supernovae New Scientist  2.1

keskiviikko 28. syyskuuta 2022

NASA lähetti avaruusaluksen asteroidiin

 


Kuva:  NASA.

Joel Kontinen

 

NASAn Double Asteroid Redirection Test (DART) -avaruusalus törmäsi asteroidiin tällä viikolla kaikkien aikojen ensimmäisessä todellisessa planeetan puolustustehtävässä.

 500-kiloinen DART-alus laukaistiin viime vuonna 24. marraskuuta ja sen on määrä saavuttaa määränpäähänsä, 780 metriä leveän Didymos-asteroidin, 26. syyskuuta. Kun se saapui, se törmäsi tarkoituksella Didymoksen kuuhun, 160 metriä leveään asteroidiin Dimorphokseen, yrittääkseen kääntää pienemmän kiven kiertoradan kanta-asteroidinsa ympäri.

 Martin Rees New Scientist Livessä lokakuussa Didymos ja Dimorphos eivät muodosta uhkaa maapallolle, koska ne ovat 11 miljoonan kilometrin päässä, mutta Andy Rivkin Johns Hopkinsin yliopistosta Marylandissa ja hänen tiiminsä toivovat, että asteroidijärjestelmä voi toimia koekaniinina mahdollisesti maapallolle vaarallisten avaruuskivien kanssa.

 "Tämä on kokeilu sellaisilla asteikoilla, joita haluamme käyttää tai joita saatamme käyttää, jos meidän on koskaan todella käännettävä asteroidi", sanoi Rivkin tiedotustilaisuudessa Europlanet Science Congressissa Granadassa, Espanjassa. 19. syyskuuta.

Tutkijat arvioivat tehtävän onnistuneeksi, jos DARTin isku, joka on noin 6,6 kilometriä sekunnissa, muuttaa Dimorphoksen kiertoradan pituutta vähintään 73 sekuntia, + tai -10 prosenttia – mutta heidän mielestään todellinen poikkeama voisi olla lähempänä noin 10 minuuttia. Vaikka DARTissa on kamera, avaruusalus tuhoutuu törmäyksessä, joten se ei voi nähdä tulosta. Sen sijaan ryhmä luottaa LICIACubeen – Italian avaruusjärjestön sisar-avaruusalukseen, joka erosi DARTista 11. syyskuuta – tehdäkseen yksityiskohtaisia ​​havaintoja. 55 kilometrin etäisyydellä törmäyskraatterista LICIACube käyttää kahta kameraa ottamaan kuvia ja tallentamaan tietoja sekä mittaamaan sen kineettistä vaikutusta Dimorphosiin ja mahdollisiin törmäyspaikalta peräisin oleviin pölyihin. "Tulee törmäys, joka muuttaa lentorataa, muodostuu kraatteri ja sen jälkeen tulee ulos avaruus, joka etenee avaruudessa ja LICIACube kuvaa tämän", sanoi Stavro Ivanovski Triesten tähtitieteellisessä observatoriossa Italiassa.

Tukea antavat myös useat maanpäälliset teleskoopit ja avaruusobservatoriot, mukaan lukien Hubble ja James Webb, jotka mittaavat Didymosin kiertoradan kestoaikaa ja vertaavat sitä aikaisempiin havaintoihin. "Kun Dimorphos liikkuu Didymosin edessä, voimme nähdä kirkkauden himmenemisen varjon takia", sanoi Rivkin. "Mittaamalla tämän kirkkauden nousun ja laskun voimme mitata ajanjakson, joka Dimorphosilla kestää kiertää Didymos."

  Vaikka itse törmäyksen havainnot välitetään Maahan pian sen tapahtumisen jälkeen, kestää viikkoja tai jopa kuukausia mitata tarkasti sen vaikutus Dimorphosin kiertoradalle ja paljastaa, oliko tehtävä onnistunut, Rivkin sanoi. LICIACuben mittausten ohella Euroopan avaruusjärjestö aikoo laukaista Hera-avaruusaluksen vuonna 2024 tallentaakseen tarkemmin törmäyksen seurauksia.

 Lähde:

 Wilkins,  Alex. 2022.NASA is ready to knock an asteroid off course with its DART spacecraft, New Scientist 20.9.

torstai 14. lokakuuta 2021

Mystinen objekti, jolla on sekä asteroidin että komeetan piirteitä


 Kuva: Henry H. Hsieh (PSI), Jana Pittichová (NASA/JPL-Caltech).

 

Joel Kontinen

2005 QN173 ei ole mikään vanha asteroidi.

 Tutkijat ovat tunnistaneet harvinaisen aurinkokunnan objektin, jolla sekä asteroidin että komeetan.piirteitä. Objekti, nimeltään 2005 QN173, kiertää kuten kaikki muutkin asteroidit, mutta useimmat tällaiset esineet ovat kiviä, jotka eivät muutu paljon, kun ne kiertävät aurinkokunnan läpi.

Mutta 2005 QN173, joka havaittiin ensimmäisen kerran vuonna 2005, näyttää uuden tutkimuksen mukaan komeetalta, joka luovuttaa pölyä matkalla ja sillä on pitkä, ohut häntä, mikä viittaa siihen, että se on peittynyt jäisellä materiaalilla, joka haihtuu avaruuteen - vaikka komeetat kulkevat yleensä elliptisiä polkuja, jotka lähestyvät ja vetäytyvät säännöllisesti auringosta.

"Se sopii komeetan fyysisiin määritelmiin, koska se on todennäköisesti jäinen ja poistaa pölyä avaruuteen, vaikka sillä on myös asteroidin kiertorata", Henry Hsieh, uuden tutkimuksen päätutkija ja Planetary Science Instituten planeettojen tutkija.

Vasta tänä kesänä avaruustieteilijät huomasivat, että objektilla on pyrstö, vaikka se kiertää Auringon ympäri Marsin ja Jupiterin väliin jäävän asteroidivyöhykkeen ulko-osassa noin viiden vuoden välein.

Jumala on luonut Aurinkokunnan ja Hän voi tehdä sitä millaisen Hän haluaa.

Lähde:    
 Bartels,
Meghan. 2021.  Strange solar system object is part-asteroid, part-comet Live Science 8. 10.