Ilmastonmuutos kasvattaa puita suuremmiksi Amazonin sademetsässä

 

Kuva: Nowaczyk/Shutterstock

Joel Kontinen

Onko hiilidioksidista hyötyä vai haittaa Amazonin sademetsissä?

Nousevat hiilidioksidipitoisuudet ovat vauhdittaneet puiden kasvua Amazonin sademetsässä viime vuosikymmeninä, mutta on epäselvää, jatkuuko tämä suuntaus.

Amazonin sademetsän puiden keskimääräinen koko on kasvanut tasaisesti hiilidioksidipitoisuuksien noustessa, mikä tarkoittaa, että näillä suuremmilla puilla on tärkeämpi rooli sen määrittämisessä, voiko metsä pysyä hiilinieluna.

Se, miten metsät reagoivat muuttuvaan ilmastoon, on avoin kysymys. Esimerkiksi yksi hypoteesi on, että suurempien puiden määrä vähenee, koska ne ovat alttiimpia ilmastoon liittyville ilmiöille, kuten kuivuudelle tai koville tuulille. Sen ymmärtäminen on ratkaisevan tärkeää tulevaisuuden ilmaston mallintamisen kannalta, koska metsät sitovat valtavia määriä hiilidioksidia ilmakehästä ja sitovat sen takaisin hidastaen ilmaston lämpenemistä. Cambridgen yliopiston Adriane Esquivel-Muelbert ja hänen kollegansa RAINFOR Amazonin metsäinventointiverkostossa ovat mitanneet puiden läpimittaa 188 koealalla, joiden keskimääräinen pinta-ala on 12 000 neliömetriä, Amazonin altaalla. Seurantajaksot vaihtelivat, mutta jotkut olivat jopa 30 vuotta pitkiä. Tänä aikana ilmakehän hiilidioksidipitoisuudet ovat nousseet lähes viidenneksellä.

"Seuraamme metsässä olevaa aluetta, jossa puun keskimääräinen koko on suurempi. Tämä tarkoittaa, että puut pystyvät varastoimaan enemmän hiiltä kyseiseen alueeseen kuin aiemmin", Esquivel-Muelbert sanoo. Tutkijat ovat havainneet, että puiden läpimitta on kasvanut keskimäärin noin 3,3 prosenttia vuosikymmenen aikana.

"Amazonin metsän rakenne muuttuu melko johdonmukaisesti koko altaassa", sanoo tiimin jäsen Rebecca Banbury Morgan Bristolin yliopistosta Isosta-Britanniasta. "Meillä on enemmän suurempia puita ja vähemmän pienempiä puita, joten keskimääräinen koko on siirtynyt ylöspäin näitä suurempia puita kohti."

Normaalisti puiden keskimääräinen läpimitta koskemattomalla vanhalla metsäalueella pysyisi suunnilleen samana, hän sanoo, kun taimet ottavat kaatuneiden suurten puiden paikan ja kasvavat. Tutkijat uskovat, että Amazonin puut reagoivat ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousuun kasvamalla enemmän ja keräämällä enemmän biomassaa. "Voittajat ovat suuret puut, jotka kilpailevat paremmin valosta ja vedestä", Esquivel-Muelbert sanoo.

Tämä tarkoittaa, että suuret puut ovat suhteettoman tärkeitä metsän hiilensidontakykyyn nähden, ja niiden menettämisen seuraukset olisivat suhteettoman suuret, hän sanoo.

"Tärkeä havainto on, että hiilidioksidi on toiminut lannoitteena, lisännyt puiden kasvua, ja monella tapaa se on rauhoittavaa, koska puu on maailmanlaajuisesti merkittävä hiilinielu", sanoo Peter Etchells Durhamin yliopistosta Isosta-Britanniasta. "Jatkuuko tämä kuitenkin, kun ilmasto muuttuu jatkuvasti, mahdollisesti siirtäen tasapainoa kasvun, ravinteiden, lämpötilan ja hiilidioksidin välillä?"

 Lähde:

Chris Simms 2025 Climate change is making trees grow larger in the Amazon rainforest | New Scientist 25.9.

Etelämanner oli metsän peitossa

Kuva: J. McKay/Alfred-Wegener-Institut; Creative Commons licence CC-BY 4.0.

Joel Kontinen 

Mitä tulee mieleen Etelämantereesta? Pingviinejä, jotka värjötteleviä kylmässä.

Mutta nyt tiedelehdet kertovat, että siellä oli muinoin eli noin vuosimiljardeja sitten metsiä.

Me emme odota, että näkisimme Etelämantereella puita, mutta niin vain on ollut.

Nyt tiedemiehet puhuvat, että dinosaurusten aikoina Etelämantereella oli sademetsiä – niin kuin nyt Uudessa- Seelannissa.

Trooppinen sademetsä on muinoin kukoistanut Norjassa, ja Andeilla on kaivettu esiin merikilpikonnan fossiileja.

Dinosauruksia on löydetty Alaskasta, Grönlannin jään alla virtaa jokia ja esimerkiksi Pohjois-Kenian aavikoilla on massiivisia pohjavesimuodostumia.

Monet uskovat, että tämä kaikki oli olemassa noin 4 500 vuotta sitten.



Mitä tulee mieleen Etelämantereesta? Pingviinejä, jotka värjötteleviä kylmässä.

Mutta nyt tiedelehdet kertovat, että siellä oli muinoin eli noin vuosimiljardeja sitten metsiä.

Me emme odota, että näkisimme Etelämantereella puita, mutta niin vain on ollut.

Nyt tiedemiehet puhuvat, että dinosaurusten aikoina Etelämantereella oli sademetsiä – niin kuin nyt Uudessa- Seelannissa.

Trooppinen sademetsä on muinoin kukoistanut Norjassa, ja Andeilla on kaivettu esiin merikilpikonnan fossiileja.

Dinosauruksia on löydetty Alaskasta, Grönlannin jään alla virtaa jokia ja esimerkiksi Pohjois-Kenian aavikoilla on massiivisia pohjavesimuodostumia.

Monet uskovat, että tämä kaikki oli olemassa noin 4 500 vuotta sitten.


Lähde:

Geggel, Laura. 2020. Remains of 90 million-year-old rainforest discovered under Antarctic ice. Live Science 3.4.



.