Miksi ihmisiltä puuttuu häntä?

Kuva:  OpenCage,.CC BY-SA 2.5. 

Joel Kontinen

Evoluution mukaan kymmeniä miljoonia vuosia sitten ihmistillä ja kaikilla kädellisillä oli häntä. Monilla nykykädellisillä, kuten apinoilla ja puoliapinoilla, on edelleen hännät, mutta kädellisten monipuolistuessa ja kehittyessä nykyihmisen esi-isät, samoin kuin apinat, kuten simpanssit ja bonobot –evoluution mukaan  lähimmät kädelliset sukulaisemme – jättivät häntänsä kokonaan pois.

Ihmisillä on edelleen häntä – kun olemme alkioita. Hännät ovat ominaisuus, joka voidaan jäljittää maapallon ensimmäisiin selkärankaisiin, joten kun ihmisalkiot kehittyvät, meillä on hetkellisesti häntä - nikamat mukaan lukien - kasvumme varhaisimmista vaiheista, kuten selkärankaisilla eläimilläkin, mutta noin kahdeksan viikon kuluttua useimmat ihmisalkion hännät katoavat kokonaan. Ne menetetään apoptoosina tunnetun prosessin kautta, joka on ohjelmoidun solukuoleman tyyppi, joka on osa monisoluisen elämän kehittymistä, tutkijat kirjoittivat vuonna 2008 Nature-lehdessä.

 Monillla eläimillä on häntä, ja ne tarvitsevat tiettyyn tarkoitukseen. Mitä koira heiluttaisi, ellei sillä olisi häntää?

Valitettavasti menetimme häntämme niin kauan sitten, että niiden takaisin saaminen on todennäköisesti mahdollisuuksiemme ulkopuolella, Bo Xia sanoi. Hännän menetys tapahtui noin 25 miljoonaa vuotta sitten, kauan ennen kuin lajimme, Homo sapiens, käveli maan päällä. Seuraavien miljoonien vuosien aikana sukulinjamme hännänkehityksen geneettinen pelikirja lakkasi toimimasta, ja kaikki hännän kehittymiseen tarvittavat palaset ovat kauan sitten kadonneet.

Mutta entä jos sitä ei ollutkaan? Se on  vuosimiljoonien lisäksi ainoa asia, joka meidän oletetusta historiassamme pitäisi korjata.

Tutkimus on silkkaa darviniststa tarinaa, josta ei mielikuvitus puutu. . 

 

Lähde:       

 Weisberger  Mindy, 2021,  Why don't people have tails? Live Science. 15.11. 

Neandertalilaisten maanalainen kahden tonnin painoinen mini-Stonehenge

Neandertalinihmisen puhegeeni löytyi

Joel Kontinen


Ensimmäinen neandertalinihmisen kallo löytyi vuonna 1829, mutta se jäi vähälle huomiolle. Nimi juontuu Saksan Neander-nimisestä laaksosta, josta vuonna 1856 eli kolme vuotta ennen Charles Darwinin lajien synnyn julkaisemista löydettiin vanha fossiili. Darvinistit alkoivat pian markkinoida neandertalinihmistä ihmisen ja apinoiden välimuotona. He olettivat, että tällainen luolamies käveli kyyryssä ja kykeni korkeintaan murahtelemaan.

Vähitellen on kuitenkin käynyt ilmi, että evolutionistien käsitys on ollut täysin väärä. Uudet löydöt ovat osoittaneet, että neandertalinihminen muistuttaa liki kaikin puolin aikamme ihmisiä. Hiljattain Max-Planck -Insituutin tutkijan Johannes Krausen johtama ryhmä otti kahdesta Pohjois-Espanjasta löytyneistä neanderthalin fossiilista dna:ta. Tutkijat hämmästyivät huomatessaan, että näiden FOXP2- geeni[1] ei muistuttanutkaan simpanssin ”alkeellista” geeniä vaan nykyihmisen vastaavaa hyvin kehittynyttä geeniä.[2]

Kaikki eivät silti ole vielä vakuuttuneita siitä, että neandertalinihminen pystyi puhumaan. Oxfordin yliopiston aivotutkija Simon Fisher lukeutuu skeptikoihin. Tästä huolimatta neandertalinihminen alkaa jo darvinistienkin mukaan muistuttaa yhä enemmän aikamme ihmistä.

Kreationistit ovat jälleen kerran olleet aikaansa edellä. Hehän ovat alusta pitäen uskoneet, että neandertalinihminen on Aadamin jälkeläisenä. täysi ihminen, luotu Jumalan kuvaksi.


Viite:

[1] FOXP2-geenin tiedetään liittyvän puhekykyyn.
[2] Smith, Kerri. 2007. Modern speech gene found in Neanderthals. Genetic studies hint Neanderthals were equipped for language. Nature News. 18.10.2007. http://www.nature.com/news/2007/071018/full/news.2007.177.html#B4