Kuoleman kulttuuri keskuudessamme: Sveitsi aikoo pakottaa pelastusarmeijan hoitokodin antamaan vaadittaessa kuolinapua

Jotkut haluaisivat lähteä täältä nopeammin.





Joel Kontinen

Kuoleman kulttuuri valtaa alaa jälkikristillisessä Euroopassa, jossa eutanasiaklinikat ovat surmanneet potilaita hyvinkin kyseenalaisista syistä.

Karmeimmat esimerkit olivat natsi-Saksan tuotantoa, mutta suuri yleisö on viime vuosina alkanut suhtautua eutanasiaan yhä myönteisemmin.

Tuorein tapaus on meneillään Sveitsissä, jossa tuomioistuin ilmoitti Pelastusarmeijan hoitokodille, että se menettää hyväntekeväisyysjärjestön statuksen, jos se ei salli asukkailleen avustettua kuolinapua.

Pelastusarmeija on ilmoittanut, että ihmisten pitäisi kuolinavun sijasta saada myötätuntoa ja hoivaa. Sen mukaan eutanasia ja avustettu itsemurha pitäisi kieltää lailla, ja se on uhmannut Sveitsin kuolinapua suosivaa lainsäädäntöä.

Kristillisiä hyväntekeväisyysjärjestöjä on rangaistu myös Belgiassa, jossa lääkäri auttoi 17-vuotiasta poikaa tekemään itsemurhan viime syyskuussa.

Valitettavasti moni suosii darvinistista viidakon lakia kristillisten arvojen asemesta.

Lähde:

Zaimov, Stoyan. 2016. Christian-Run Nursing Home in Switzerland Forced to Allow Assisted Suicide or Lose Charitable Status. Christian Post (28.10.).

Eutanasian suosio herättää taas keskustelua

William-Adolphe Bouguereau: Kuoleman päivä (1859). Kuva Wikipediasta.





Joel Kontinen

Syksyllä 2009 kirjailija Kaari Utrio keksi kutsua aktiivista kuolinapua ystävällisiksi unipillereiksi. Eutanasia herätti tuolloin kiivastakin ajatusten vaihtoa.

Vaikka ystävälliset unipillerit ovat ehtineet unohtua, eutanasia on taas palannut keskusteluihin. Sunnuntaisuomalaisen hiljattain teettämän tutkimuksen mukaan seitsemän kymmenestä suomalaisesta hyväksyisi eutanasian silloin, kun ”potilas on todettu parantumattomasti sairaaksi ja kärsii kovista kivuista.”

Maailmankatsomus vaikuttanee oleellisesti siihen, miten ihmiset suhtautuvat eutanasiaan. Aamulehden haastattelemista henkilöistä vapaa-ajattelijain liiton puheenjohtaja Petri Karisma hyväksyy eutanasian, kun taas sisäasianministeri Päivi Räsänen ja Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini torjuvat sen.

Soini sanoi pitävänsä ihmiselämää ”pyhänä kohdusta viimeiseen hengenvetoon.”

Raamatun mukaan kuolema on synnin seuraus, joten eutanasian suosiminen on ristiriidassa kristillisten arvojen kanssa.

Eutanasiakeskustelussa on myös unohtunut se, että toisinaan lääkärin parantumattomasti sairaaksi arvioima potilas parantuu.

Lähteet:


Pitäisikö eutanasia laillistaa Suomessa? Aamulehti 5.8. 2011, B18.

Saattohoitoa kehitettävä armokuoleman sijaan. Kaleva.fi 1.8.2011.

George Orwell ja ystävälliset unipillerit

Länsimaisessa kulttuurissa kuolemaa ei aina pidetä ystävänä. Kuva Wikipediasta.





Joel Kontinen

Ystävälliset unipillerit olisivat sopineet mainiosti George Orwellin skenaarioon vuodesta 1984. Kaari Utrion sanavalinta noudattaa pitkää traditiota, jossa sanoille annetaan varsin erilainen merkitys kuin mitä niillä on yleiskielessä.

Olemme saaneet kuulla niin Isä Aurinkoisesta kuin myös taannoisista kansandemokratioista, joilla oli yhtä paljon tekemistä demokratian kanssa kuin Stalinilla auringonsäteiden kanssa.

Kaari Utrion näkemys kuvastaa aikamme kannattavuusajattelua, jossa euro on kaiken mitta. Koska tietyn ikäkynnyksen ylittänyt kansalainen ei enää ole tuottava, hänestä on päästävä eroon tavalla tai toisella.

Eutanasia on jo sanana kaksipiippuinen. Kreikan kielestä tullut ilmaus tarkoittaa hyvää kuolemaa. Juutalaiskristillisen tradition mukaan kuolema on seuraus ihmisen synnistä eikä siinä sinänsä ole mitään hyvää. Apostoli Paavali luonnehtii sitä vihollisista viimeiseksi (1. Kor. 15:26).

Raamatun ajan juutalaiskulttuurissa vanhuksia kunnioitettiin. Vanhoja ihmisiä ei pidetty taloudellisina rasitteina vaan heidän elämänviisauttaan arvostettiin suuresti. ”Nouse harmaapään edessä, anna arvo vanhukselle ja pelkää ja kunnioita Jumalaasi,” sanotaan 3:nnessa Mooseksen kirjassa.

Ystävälliset unipillerit ovat tästä suuri askel taaksepäin kohti barbarismia.

Lähteet:

Kaari Utrio: Vanhuksille kuolinpillereitä. Ilta-sanomat. 14.9.2009. http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa/uutinen.asp?id=1729904

Orwell, George. 2001 (1949). Nineteen Eighty-Four. Lontoo: The Folio Society.