Krusifiksin juurella

Kristuksen risti aiheuttaa edelleenkin pahennusta. Kuva Wikipediasta.




Joel Kontinen

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin katsoo koulun seinällä olevan krusifiksin rikkovan uskonnonvapautta. Italiansuomalaisen Soile Lautsin nostaman kanteen hyväksyminen on herättänyt hämmästystä niin Italiassa kuin muuallakin.

Päätös on myös tuonut esille vapaa-ajattelijoiden suvaitsemattomuuden ja kärsimättömyyden. USA:sa ateistit ovat tunnettuja siitä, että he eivät juurikaan ole tyytyväisiä yhteiskunnan päätöksiin vaan vievät pienetkin asiat oikeuteen.

Meillä koto-Suomessa ateistit valittelevat milloin mistäkin, viimeksi päiväkotien rukouksista.

Harva pystyy suhtautumaan täysin neutraalisti Jeesukseen Kristukseen. Me olemme joko puolesta tai vastaan. Ristiinnaulittu Kristus herättää edelleenkin voimakkaita tunteita, aivan kuten kaksi vuosituhatta sitten, jolloin apostoli Paavali kirjoitti Korintin seurakunnalle:

”Me -- julistamme ristiinnaulittua Kristusta. Juutalaiset torjuvat sen herjauksena, ja muiden mielestä se on hulluutta mutta kutsutuille, niin juutalaisille kuin kreikkalaisillekin, ristiinnaulittu Kristus on Jumalan voima ja Jumalan viisaus” (1. Kor. 1: 23-24).

Krusifiksi on selvästi kristillinen symboli. Se kertoo siitä, että Jumalan Poika kuoli ihmisten syntien vuoksi ristillä. Se tuskin jättää ketään kylmäksi. Kuten Tarvo Laakso ilmaisi asian laulussaan Krusifiksi juurella (1981):

"Krusifiksin juurella palan halusta / tehdä jälleen parannuksen
krusifiksin juurella alan alusta / alla suuren armahduksen."

Symbolina krusifiksi kertoo armahduksesta, jonka valitettavan moni haluaisi torjua.

Meidän kannattaa myös muistaa, että Jeesus ei jäänyt hautaan, vaan Hän nousi ylös.

Lopuksi pieni vihje vapaa-ajattelijoille: ripaus suvaitsevuutta ei varmaan ole pahitteeksi.

Lähteet:

Koivisto, Elina. 2009. ”Italiassa riittää töitä ateistille”. Aamulehti 5.11., A5.

Krusifiksit Italian koulujen seinillä rikkovat uskonnonvapautta. Aamulehti 4.11., A14.