Tieteisusko ei hyväksy tällaista skenaariota. Michelangelon Aatamin luominen. Kuva Wikipediasta.
Joel Kontinen
Kari Salminen kritikoi skeptikoksi tunnustautuvan Kari Enqvistin materialistisia näkemyksiä tuoreessa kolumnissaan.
”Kännykät ja kuulennot, käsitys aineen olemuksesta ja vaikkapa sähkö, ovat asioita, joissa sisäisellä ilmoituksella, syvillä vakaumuksilla tai abstraktilla filosofoinnilla ei ole osaa eikä arpaa,” kosmologi Enqvist väittää.
Salmisen mukaan Enqvistin väite ”heijastaa fundamentalistista maailmankuvaa, jossa uskonnon paikan on ottanut luonnontiede.”
Ihmisillä on piintynyt taipumus palvoa jotain. Tiedeuskovaisilla palvonta kohdistuu tieteeseen tai pikemminkin sen naturalistisiin tulkintoihin.
Enqvistin käsitys ei ole kaukana siitä, mitä Apostoli Paavali kritikoi 2000 vuotta sitten kirjoittaessaan Rooman seurakunnalle ihmisistä, jotka ovat ”vaihtaneet Jumalan totuuden valheeseen ja kunnioittaneet ja palvelleet luotua enemmän kuin Luojaa” (Room. 1:25).
Salmisen mukaan ”Enqvistin tapa julistaa totuutta, kaikenlaisia uskonoppeja, harhaluuloja ja maallikkoviisauksia vastaan muistuttaa saarnamiehen retoriikkaa.”
Hän pitää Enqvistin vakuuttelua siitä, ettei tiede muka voi todistaa qwerty-näppäinten olemattomuutta, lähinnä hupaisena. Enqvist tuskin tarkoittaa sitä, mitä hän sanoo. Hän tarkoittaa, ettei tiede kykene todistamaan sitä, ettei Jumala ole olemassa.
Toisin kuin Enqvist väittää, Jumala on edelleenkin varteenotettava selitys kaiken olemassaololle. "Alussa Jumala loi taivaan ja maan", lausuivat Apollo 8:n astronautit joulutervehdyksessään maapallon asukkaille vuonna 1968 kiertäessään kuuta.
Enqvistin teeseissä on myös yksityiskohtia, joita Salminen ei ehtinyt lyhyessä kolumnissaan käsitellä mutta jotka kannattaa mainita:
1) Kuulentojen käyttö tieteisuskon tukena on varsinainen kummajainen. Ei ole mikään valtionsalaisuus, että USA:n Apollo-ohjelman arkkitehti tohtori Wernher von Braun oli tunnustava kristitty, joka uskoi Raamatun luomisnäkemykseen ja vastusti naturalistista maailmanselitysmallia.
2) Qwerty-näppäimet niin kuin kaikki muutkin tietokoneen osat puhuvat selvää kieltä suunnittelusta, joka ainakin osittain on älykästä. Näppäimet eivät ole tulos miljoonien vuosien yrityksestä ja erehdyksestä vaan joku on ne oikeasti suunnitellut.
Lähde:
Salminen, Kari. 2009. Qwerty on olemassa. Aamulehti 30.11., B14.
Tekstit
