perjantai 30. tammikuuta 2026

Maan kokoinen planeetta havaittu vuoden kestävällä kiertoradalla

 

Kuva: NASA/JPL-Caltech; Keith Miller/Caltech/IPAC

Joel Kontinen 

Eksoplaneetta nimeltä HD 137010 b on lähes täsmälleen Maan kokoinen. Sen kiertorata, joka kestää 355 päivää, on lähes täsmälleen Maan kaltainen. Ja sen tähti on kirkas ja vain 146 valovuoden päässä – riittävän lähellä, jotta sitä voidaan havaita yksityiskohtaisesti tulevaisuuden teleskoopeilla.

Vaikka tähtitieteilijät pääsivät katsomaan planeettaa vain kerran vuonna 2017 NASAn Kepler-avaruusteleskoopilla, he huolellisesti sulkivat pois sekoittavat mahdollisuudet.

HD 137010 b:n tähti on K-kääpiötähti, suhteellisen kirkas, mutta noin 1000 °C viileämpi kuin Aurinko. Joten vaikka planeetta kiertää suunnilleen samalla etäisyydellä kuin Maa, se saa tähdeltään vähemmän energiaa kuin Mars. Tämä sijoittaisi sen aivan tähden elinkelpoisen vyöhykkeen jäiselle reunalle, tähden ympärillä olevalle alueelle, jossa planeetat saavat tarpeeksi auringonpaistetta, jotta vesi voi mahdollisesti olla nestemäistä niiden pinnalla.

Tähtitieteilijät ovat löytäneet yli 6000 eksoplaneettaa. Mutta ylivoimainen enemmistö on suuria, kuumia tai molempia, koska tällaiset maailmat on helpoin havaita. Useiden kymmenien tunnettujen elinkelpoisen vyöhykkeen, suunnilleen Maan kokoisten eksoplaneettojen joukossa useimmat sijaitsevat tiukoilla kiertoradoilla M-kääpiötähtien ympärillä. Nämä himmeät mutta myrskyisät tähdet lähettävät korkeaenergistä säteilyä, joka toistaiseksi näyttää räjäyttävän planeettojen ilmakehiä.

Kuitenkin elämää omaavia eksoplaneettoja syntyy vain jonkun kanssa, joka laittaa niihin elämän. Ilman älykästä suunnittelua se ei onnistu.

Lähde:

Elise Cutts 2026 Earth-size planet spotted with yearlong orbit | Science | AAAS 28.1.

keskiviikko 28. tammikuuta 2026

Israelin vastainen leiri paljastettu hyveellisyyttä viestiviksi huijareiksi

 

Kuva: Reuters

Joel Kontinen

Miksi Israelia vastustavat julkisuuden henkilöt eivät pidä Iranista ja sen valunkumouksesta?

Greta Thunberg on puhunut äänekkäästi ilmastonmuutoksesta ja tuominnut jopa Israelin osallistumisen Gazan laivastoon. Silti hänen lausuntojensa etsintä ei paljasta minkäänlaista tuomitsemista Iranin tappavalle väkivallalle omaa kansaansa kohtaan, kuten esimerkiksi kidutukset ja raiskaukset Evinin vankilassa. Googlen tekoälyn mukaan ei ole todisteita siitä, että hän olisi puhunut Iranin hallintoa vastaan.

Iranin pappisvalta on surmannut noin 36 000 ihmistä.

Miksi Greta ei käytä globaalia asemaansa ajatollahien vastustamiseen? Iranilaiset itse tekevät niin, ja monet maksavat sen hengellään. Toivoni on, että presidentti Trump ja pääministeri Netanjahu ryhtyvät päättäväisiin toimiin Iranin komentorakenteen heikentämiseksi, jotta sen kansa voi vallata maansa takaisin.

Thunberg ei välitä myöskään kurdeista, joita myös Turkin Presidentti Erdogan ja Syyrian johtaja pommittavat ja vainoavat.

 Lähde:

Bill Levinson Israel 365 News 2026 Anti-Israel camp exposed as virtue-signaling frauds - Israel365 News 28.1.

maanantai 26. tammikuuta 2026

Marsin painovoima voi auttaa hallitsemaan Maan jääkausien kiertokulkua

 

Kuva: NASA/JPL/Malin Space Science Systems 

Joel Kontinen

Evoluutio ja ympäristön ilmasto liittyvät nykyisen yhteen, ainakin tiedejulkaisuissa. nyt he väittävät, että Mars vaikuttaa Maan ilmastoon.

Maahan verrattuna Mars on pieni, mutta sillä näyttää olevan ylisuuri vaikutus planeettamme ilmastosykleihin. Samankaltaiset pienet planeetat voisivat vaikuttaa aurinkokuntamme ulkopuolisten maailmojen ilmastoon, mikä on alettava ottaa huomioon arvioidessamme niiden potentiaalista elinkelpoisuutta.

Stephen Kane Kalifornian yliopistosta Riversidesta ja hänen kollegansa löysivät tämän ilmiön simuloimalla Marsin vaikutusta Maan kiertoradaan, jos sillä olisi eri massa, satakertaisesta todelliseen massaan verrattuna siihen, että se katoaisi kokonaan. ”Tulin tähän itse asiassa skeptisestä näkökulmasta, koska minulla oli vaikeuksia uskoa, että Marsilla, jonka massa on vain kymmenesosa Maan massasta, voisi olla niin syvällinen vaikutus Maan sykleihin. Siksi tämä tutkimus motivoi meitä kääntämään Marsin massan nuppia ja katsomaan, mitä tapahtuu”, Kane sanoo.

 Lähde:

Leah Crane 2026 Mars's gravity may help control Earth’s cycle of ice ages | New Scientist 26.1.

lauantai 24. tammikuuta 2026

Mustekalat saavat pohtimaan uudelleen, miksi eläinten aivot ovat kehittyneet suuriksi

 


Matalassa vedessä elävillä mustekaloissa – kuten tavallinen mustekala – on tyypillisesti suuret aivot. Kuva: Shutterstock

Joel Kontinen

Miksi mustekaloilla on isot aivot? Isot aivot ovat evolutionistien mielestä merkkinä sosiaalisesta käytöksestä. Mutta tuoreen tutkimuksen mukaan tämä ei pidä paikkaansa.

Mustekaloilla voi olla suuret aivot ympäristötekijöiden – eivät sosiaalisten tekijöiden – vuoksi.

Nisäkkäiden suurten aivojen uskotaan yleisesti liittyvän sosiaaliseen käyttäytymiseen. Tätä ajatusta kutsutaan sosiaalisten aivojen hypoteesiksi. Mitä enemmän lajin jäsenillä on sosiaalisia yhteyksiä, sitä suuremmat aivot ne tarvitsevat näiden yhteyksien hallitsemiseksi. Tämä kaava pätee ryhmiin, kuten kädellisiin, delfiineihin ja kamelinsukuisiin. Mutta on olemassa eläimiä, kuten pääjalkaisia ​​– mustekaloja, kalmareita, seepioita ja meriahvenia – joilla on suhteellisen suuret aivot, jotka osoittavat älykkään käyttäytymisen merkkejä, mutta jotka silti elävät pitkälti yksinäistä elämää, jossa vanhempien hoivaa, monimutkaista ryhmädynamiikkaa tai sosiaalista oppimista on vähän.

Lähde:

Chris Simms 2026 Octopuses prompt rethink of why animals evolve big brains | New Scientist 21.1.

torstai 22. tammikuuta 2026

Varhaisin supernova valaisee ensimmäisiä tähtiä

 

James Webb -avaruusteleskoopin kuva galaksijoukosta, joka sisältää SN Eos -supernovan. Kuva: JWST

Joel Kontinen

Mitä tapahtuu, kun tähti kuolee? James Webb -teleskooppi on nähnyt tähden, joka sammui yhden miljardin vuoden kuluttua maailmankaikkeuden alusta.

Tähtitieteilijät ovat havainneet massiivisen tähden räjähtävän vain hetkiä sen jälkeen, kun maailmankaikkeus nousi kosmisesta pimeästä keskiajasta, valaisten sitä, miten ensimmäiset tähdet syntyivät ja miten ne kuolevat.

Kun tähdistä loppuu polttoaine ja ne räjähtävät, ne tuottavat voimakkaan valopurkauksen, jota kutsutaan supernovaksi. Supernovat voivat näyttää erittäin kirkkailta paikallisessa maailmankaikkeudessamme, mutta varhaisessa maailmankaikkeudessa räjähtävän tähden valon saapuminen Maahan voi kestää miljardeja vuosia, jolloin se on tullut liian himmeäksi, jotta sen voisi nähdä.

Lähde:

Alex Wilkins 2026 Earliest ever supernova sheds light on the first stars | New Scientist 16.1.

 



tiistai 20. tammikuuta 2026

Marsilla oli aikoinaan valtava, Jäämeren kokoinen meri

 

Kuva: NASA/USGS

Joel Kontinen

Evolutionistit väittävät, että Mars oli veden peitossa monta vuosimiljoonaa sitten, vaikka vain Maassa on valtamerta. Vuosimiljoonat ovat evolutionistien keksintö.

Marsin geologiset piirteet viittaavat siihen, että planeetalla oli aikoinaan jokia ja leveitä rannikoita valtavan valtameren ympärillä. Löytö tarjoaa tähän mennessä suorimman todisteen punaisen planeetan aiemmista sinisistä näkymistä.

"Nestemäisen veden läsnäolo [Marsissa] on laaja aihe, joka sisältää sateet, joet, järvet sekä eookaanit", sanoo Ezat Heydari, geokemisti Jacksonin osavaltionyliopistosta Mississippissä, joka ei ollut mukana tutkimuksessa. "Mielestäni tämä artikkeli käsittelee tärkeintä: valtamerta."

Tutkimusryhmä, johon kuuluivat planeettageologi Ignatius Indi ja geotieteilijä Fritz Schlunegger, molemmat Bernin yliopistosta Sveitsistä, teki löydön analysoimalla Marsia kiertoradalla olevien eri luotainten, kuten NASAn Mars Reconnaissancen sekä Euroopan avaruusjärjestön Mars Expressin ja ExoMars Trace Gas Orbiterin keräämää dataa. ExoMars-alus on varustettu erikoiskameralla, Bernese Marsilla, joka voi ottaa korkean resoluution värikuvia. Se oli keskeisessä asemassa uudessa työssä.

Lähde:

Taylor Mitchell Brown 2026 Mars once had a vast sea the size of the Arctic Ocean | New Scientist 20.1.


sunnuntai 18. tammikuuta 2026

Villasarvikuonon genomi löydetty jäätyneen sudenpennun vatsasta

 

Kuva: Historiakokoelma / Alamy

Joel Kontinen

Villasarvikuono oli yksi viimeisen jääkauden ikoneista, mutta vain yksi.

14 400 vuotta sitten kuolleen sudenpennun vatsasta löydetystä pienestä lihanpalasta rekonstruoitu genomi viittaa siihen, että villasarvikuonot olivat edelleen geneettisesti terveitä, vaikka niitä uhkasi sukupuutto.

Kukaan ei koskaan saa tietää, miten nuori naaraspuolinen sudenpentu kuoli lähellä nykyistä Tumatin kaupunkia Pohjois-SiperiassaVenäjällä. Mutta on todennäköisintä, että se ja sen sisarus, jotka yhdessä tunnetaan nimellä Tumatin pennut, olivat juuri saaneet emoltaan villasarvikuonon (Coelodonta antiquitatis) lihaa, kun niiden pesä romahti ja sisarukset hautautuivat ikiroutaan 14 400 vuodeksi.

Lähde:

James Woodford 2026 Woolly rhino genome recovered from meat in frozen wolf pup’s stomach | New Scientist 14.1.