Uusi tutkimus: Kyyhkynen saattaa kuulla magneettikenttiä

Kyyhkysen suunnittelijan täytyy olla hämmästyttävän etevä. Kuva: Alan D. Wilson, www.naturespicsonline.com /Wikipedia.


Joel Kontinen


Kyyhkysellä saattaa olla sisäänrakennettu GPS-järjestelmä, tuore tutkimus ehdottaa.

David Dickman ja Le-Qing Wu tutkivat kyyhkysen (Columba livia) suunnistuskykyä ja julkaisivat tuloksensa Sciencessa.

Dickman ja Wu uskovat, että kyyhkysen sisäkorva ottaa vastaan signaaleja Maan magneettikentästä. Linnun yksittäiset solut tulkitsevat, mistä signaali tulee ja miten voimakas se on.

Lintujen suunnistustaidot ovat vahva todiste luomisesta. Ei ole loogista uskoa, että näin hienot systeemit olisivat kehittyneet ilman erittäin älykästä ja määrätietoista suunnittelua.

Lähde:

Cressey, Daniel. 2012. Pigeons may ‘hear’ magnetic fields. Nature News (26.4.)

Uusi tutkimus: pimeä aine pysyttelee kateissa

Pimeää ainetta pitäisi olla paljon, mutta siitä ei ole todisteita. Kuva: NASA / WMAP Science Team.





Joel Kontinen

Big Bang –kosmologian mukaan 83 prosenttia maailmankaikkeuden massasta on pimeää ainetta. (Arviot vaihtelevat suuresti. Nature news kertoi hiljattain, että pimeää ainetta on yli 80 prosenttia.)

Ongelma on siinä, että tällaisen aineen olemassaolosta ei ole todisteita, vaan sen tarkoitus on selittää alkuräjähdyksen tuottaman universumin ongelmia. Jotkut astronomit uskovat, ettei pimeää ainetta ole olemassakaan.

Hiljattain Christian Moni Bidin Concepcionin yliopistosta ja kollegat kartoittivat noin 400 tähteä Aurinkoa lähellä olevalla vyöhykkeellä. He eivät havainneet merkkiäkään pimeästä aineesta.

Big Bang perustuu siis edelleen pikemminkin olettamuksiin kuin tutkittuun tietoon.

Lähde:

Cowen, Ron. 2012. Survey finds no hint of dark matter near Solar System. Nature news (19.4.).

Johtava lintutieteilijä ampuu höyhenpeitteiset dinosaurukset alas

Lintutieteilijä ei näe dinosauruksissa höyheniä.





Joel Kontinen

Höyhenpeitteisistä dinosauruksista on tullut darvinistinen dogmi, jota harva tohtii kritikoida.

Pohjois-Carolinan yliopiston emeritusprofessori Alan Fedducia on alusta alkaen suhtautunut hyvin kriittisesti tähän dogmiin ja siihen näkemykseen, että linnut polveutuisivat dinosauruksista.

Fedducia kirjoittaa tuoreessa New Scientistissa, että fossiilitodisteet eivät tue tätä dogmia. Hänen mukaansa tutkijat ovat tulkinneet monet Kiinasta löydetyt fossiilit liian heppoisin perustein höyhenpeitteisiksi dinosauruksiksi.

Osa niistä, esimerkiksi Sinosauropteryx, on Fedducian mukaan ollut dinosauruksia, joilla ei ole ollut höyheniä. Osa taas on varhaisia lintuja, jotka on virheellisesti luokiteltu dinosauruksiksi.

Professori Fedducia toteaa, että tutkijat saattavat tehdä saman virheen kuin 1800-luvun lintutieteilijät, jotka väittivät, että lentokykyiset linnut kehittyivät isoista lentokyvyttömistä linnuista, esimerkiksi strutsista, vaikka asia oli juuri päinvastoin eli lentokyvyttömät linnut ovat seuraus rappeutumisesta. Lentokyvyttömät linnut siis menettivät lentokykynsä.

Toisin sanoen: vallitseva dogmi saa heidät näkemään sen (höyheniä), mitä he odottavat näkevänsä, aivan kuten moni uskoo nähneensä ufon, vaikka se todellisuudessa oli jotain muuta.

Lähde:

Fedducia, Alan. 2012. Is it a bird? Is it a dinosaur? New Scientist 2862, 28-29.

Lennart Saari: Evoluutiota ei voida perustella luonnontieteellisesti

Joel Kontinen

TV7:n ohjelmasarjan Raamatun arvovallan ja tieteen puolesta seitsemännessätoista jaksossa dosentti Lennart Saari kertoo, miten hän alkoi kiinnostua luonnosta. Tultuaan teini-iässä uskoon hän arveli aluksi voivansa pitää kiinni sekä kristinuskosta että evoluutiosta.

Myöhemmin hän löysi kirjakaupasta Byron Nelsonin evoluutiokriittisen kirjan After Its Kind, joka sai hänet näkemään, että lajien synty voidaan perustella Raamatulla (lajiensa mukaan) paljon paremmin kuin Darwinin ajatuksilla eli sillä, että kaikki elämä on kehittynyt yhteisestä kantaisästä.

Saari toteaa, että evoluutiota ei voida perustella luonnontieteellisesti. Todisteet loistavat poissaolollaan.

Onko simpanssilla sielu?

Simpanssi voi oppia istumaan tuolilla, mutta sillä tuskin on sielua. Kuva Wikipediasta.


Joel Kontinen





Tuore dokumenttifilmi Chimpanzee innoitti maailman ehkä tunnetuimman simpanssitutkijan Jane Goodallin pohtimaan simpanssien sielunelämää.

Goodall kertoi Christianity Todayn haastattelussa uskovansa, että simpansseilla saattaa hyvinkin olla sielu. Hän itse uskoo jonkinlaiseen korkeimpaan voimaan, joka on paljon suurempi kuin ihminen. Hän arvelee, että simpanssikin saattaa uskoa johonkin ylimaaalliseen.

Jo muinaiskreikkalainen satusetä Aisopos (noin 620-564 eKr.) näki eläimissä ihmismäisiä piirteitä, ja Aku Ankan lukijat tietävät, ettei tällainen taipumus ole vuosisatojen saatossa kadonnut minnekään. Chimpanzee on sitä paitsi Disneynaturen tuottama elokuva, joten Goodallin näkemys ei sinänsä ole yllättävä.

Me saatamme edelleenkin nähdä koirissa ja kissoissa ihmismäisiä piirteitä. Walt Disneyn lisäksi myös Charles Darwin on vaikuttanut näkemyksiimme. Darvinistisen evoluutioteorian mukaan ihminen ja simpanssi ovat lähisukulaisia.

Monet oppikirjat ja luonnontieteen museot yhä levittävät sitä vanhentunutta tietoa, että ihmisen ja simpanssin geneettinen ero on vain kahden prosentin luokkaa. Molecular Biology and Evolution –lehden mukaan todellinen luku saattaa olla jopa 23 prosenttia.

Ihminen eroaa suuresti eläimistä, etenkin henkisesti. Vain ihminen kykenee puhumaan ja luomaan uutta. Mikään ei viittaa siihen, että simpanssilla olisi kuolematon sielu.

Raamatun mukaan ihminen on ainutlaatuinen, koska vain hänet on luotu Jumalan kuvaksi. Vain ihminen lankesi syntiin, ja siksi maailmankaikkeuden Luoja syntyi ihmiseksi ja eli hetken aikaa luotujensa keskuudessa. Hän kärsi sen rangaistuksen, joka meidän olisi pitänyt kärsiä.

Simpanssi ei voi päästä osaksi sovituksesta. Mutta me voimme. Jeesuksen Kristuksen vuoksi me voimme elää ikuisesti – jos uskomme Häneen.

Lähde:

Greydanus, Steven D. 2012. Interview: Why Jane Goodall Thinks Chimps May Have Souls. Christianity Today (20.4).

Viikon salaliittoteoria Aamulehdessä: Tennesseen laki on ”poliittisesti värittynyt isku tiedettä vastaan”

Apina näyttelee huomattavaa roolia Aamulehden tuoreessa salaliittoteoriassa.



Joel Kontinen


”Yhdysvaltain Tennesseessä hyväksytty uusi laki nostaa uskomusopit tieteen rinnalle. Se on poliittisesti värittynyt isku tiedettä vastaan.” Näin Veikko Vuorikoski luonnehtii akateemista vapautta sallivaa lakia Aamulehdessä.

Vuorikosken kirjoituksessa fakta ja fiktio menevät melko railakkaasti sekaisin. Tunne selvästikin hallitsee älyä.

Vuorikoski lainaa kirjoituksensa lopussa George Orwellia, ja suurimman osan siitä hän käyttää orwellimaista uuskieltä, jossa sanat tarkoittavat täysin päinvastaista kuin mitä luulisi:

”Osavaltio pyrkii horjuttamaan sellaisia tieteellisessä ajattelussa liki yksituumaisesti hyväksyttyjä teorioita kuin evoluutio ja ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos. Aseena sillä on ’apinalaki’, kuten lain vastustajat sitä kutsuvat.”

Seuraavaksi Vuorikoski osoittaa, että hän ei joko ole tutustunut itse lakitekstiin tai ei ole ymmärtänyt englanninkielistä tekstiä, koska hän väittää:

”Opettajilla on oikeus kyseenalaistaa vakiintuneet tieteelliset teoriat ja esitellä niiden kanssa kilpailevia näkemyksiä.”

Laissa ei lue tällaista. Siinä nimenomaan sanotaan, että opettajien on noudatettava hyväksyttyä opetussuunnitelmaa ja että laki vain suojaa tieteellisen tiedon opettamista. Sen tarkoitus ei ole tuoda Genesistä biologian tunnille.

Vuorokoski jatkaa:

”Evoluutio ja ilmastonmuutos ovat vahvasti dokumentoituja tieteellisiä teorioita toisin kuin esimerkiksi kreationismi ja älykäs suunnittelu.

Siten järkiperäisessä opetuksessa ei ole perusteita esitellä niitä samanarvoisina malleina, mihin Tennesseen laki tähtää.”

Myös evoluution heikkoudet on dokumentoitu vahvasti. Monet viime aikojen löydöt käytännössä falsifioivat (kumoavat) darvinistisen evoluution. Suunnittelu on luonnossa ilmeistä.

Vuorikosken mukaan älykäs suunnittelu tarkoittaa sitä, että ”elämän kehitystä ohjaa jokin näkymätön käsi.” Määritelmä on täysin harhaanjohtava ja kalskahtaa teistiseltä evoluutiolta.

Tennesseen lakia tarvittiin, koska USA:ssa monet luonnontieteen opettajat, esimerkiksi Expelled –filmistä tuttu Caroline Crocker, ovat kohdanneet vaikeuksia ja heitä on syytetty kreationismin opettamisesta vain sen tähden, että he eivät ole opettaneet darvinistista evoluutiota dogmaattisesti.

Yhdeksässä muussa USA:n osavaltiossa on samanlainen laki kuin Tennesseessä. Vuorikoski yrittää joka tapauksessa nähdä laissa salaliittoteorian aineksia väittämällä, että se on ”hyökkäys tieteellistä ajattelua vastaan”.

Aamulehti ei läheskään aina ole tyytynyt asiatietoihin, kun aiheena on ollut evoluutio. Esimerkiksi vuoden 1925 apinaoikeudenkäynnin faktat menivät täysin sekaisin. Vuorikoski jatkaa tätä samaa orwellimaista perinnettä.

Lähde:

Vuorikoski, Veikko. 2012. Eihän me olla apinoita, osa 2. Aamulehti 23.4., B16.

Maan päivä ja muita aikamme juhlapäiviä

Moni viettää tänään (22.4.) Maan päivää. Kuva: NASA.




Joel Kontinen

Uudet juhlapäivät kertovat jotain uudesta ilmapiiristä, jossa ei haluta korostaa kristillisiä arvoja. Helmikuussa monet viettivät darwininpäivää. Nyt on vuorossa Maan päivä, ja 25. joulukuuta USA:n vapaa-ajattelijat juhlivat Sir Isaac Newtonin syntymäpäivää.

Newton oli Genesistä totena pitävä kreationisti, mutta sitä vapaa-ajattelijat eivät ole painottaneet.

Darwininpäivän tavoin myös Maan päivä kertoo pyrkimyksestä ihannoida luotua Luojan asemesta. Vaikka Jumala edellyttää ihmisten viljelevän ja varjelevan maata, evoluutiosta innoitusta ammentavassa New Age –ideologiassa Maasta (isolla M-kirjaimella kirjoitettuna) on tullut palvonnan kohde.

Lue lisää Maan päivästä täältä.