Näin universumin arvellaan saaneen alkunsa big bang –teorian mukaan. Kuva Wikipediasta.
Joel Kontinen
”Krauss ilmoittaa kirjansa ensimmäisessä lauseessa, että hän ei ole erityisemmin innostunut ideasta, jonka mukaan maailmankaikkeus tarvitsisi luojan.”
Näin Aamulehden toimittaja Mikko Pulliainen luonnehtii fyysikko Laurence M. Kraussin näkemystä kaiken olevaisen synnystä. Alku on vaikea aihe ateistille, koska olemaan tuleminen ei ole aivan yksinkertaista.
Englantilainen tähtitieteilijä David Darling kirjoitti New Scientistissa:
”Alussa -- ei ollut mitään, ei aikaa, ei avaruutta, ainetta tai energiaa. Sitten tuli kvanttifluktuaatio, josta -- Hetkinen! Pysähdytäänpä hetkeksi. Tiedättekö, mitä tarkoitan?”
”Ennen kuin huomaattekaan, he ovat vetäneet sata miljardia galaksia kvanttihatuistaan.”
Alkuräjähdys on monin tavoin ongelmallinen selitysmalli. Alussa universumin oletetaan laajenneen valon nopeutta vikkelämmin (inflaatio). Kukaan ei ole onnistunut vakuuttavasti selittämään, mistä tämä pyrähdys johtui ja miksi se loppui. Lisäksi galaksit kehittyivät liian nopeasti.
Monet yrittävät välttää big bangin ongelmat turvautumalla multiversumiajatteluun, mutta rinnakkaisten maailmankaikkeuksien olemassaolo on erittäin kiistanalaista.
Toisin sanoen niistä ei ole lainkaan todisteita.
Lähteet:
Darling, David. 1996. On creating something from nothing? New Scientist 151 (2047:14), 49.
Pulliainen, Mikko. 2012. Tyhjästä nyhjäisty. Aamulehti 19. 2., Asiat 12-13.
Tekstit
