Sata vuotta sitten: Piltdownin ihminen nähtiin todisteena evoluutiosta

Piltdownin ihminen on tieteen historian suurimpia huijauksia. Kuva: J. Arthur Thomson, The Outline of Science (1922).





Joel Kontinen

Ihmiset monesti näkevät sitä, mitä he haluavat nähdä. Sata vuotta sitten (1912) tunnetuksi tullutta Piltdownin ihmistä pidettiin todisteena darvinistisesta evoluutiosta. Sitä kohdeltiin liki pyhäinjäännöksenä monen vuosikymmenen ajan.

Brittilehti The Observer raportoi viime viikolla hankkeesta, jonka tarkoitus on selvittää Piltdownin ihmisen arvoitus. Tämä evoluution todiste osoittautui väärennykseksi vasta vuonna 1953.

Piltdownin ihminen koostui kolmen eli olion osista: keskiajalta peräisin olevan ihmisen pääkallosta, orangutangin leukaluusta ja simpanssin hampaasta. Luita oli käsitelty kemiallisesti, jotta ne näyttäisivät vanhemmilta kuin mitä ne olivat, ja hampaita oli lisäksi viilattu.

1900-luvun alussa Britannialta puuttui oma ihmisfossiili. Saksalaisilla oli neandertalinihminen ja ranskalaisilla Cro Magnon, joten ehkä tämä selittää sen, miksi Piltdownin ihminen otettiin niin kritiikittömästi vastaan, vaikka petoksen merkit (eri lajien yhdistely, hampaiden viiltely) olivat ilmeisiä.

Ei ehkä ole sattuma, että monet tieteen suurimmista huijauksista liittyvät darvinistiseen evoluutioon. Tämä kertonee jotain ihmisten halusta uskoa kehitysoppiin.

Lähde:

McKie, Robin. 2012. Piltdown Man: British archaeology's greatest hoax. The Observer (5.2.).