Ilmastonmuutos kutistaa Skotlannin lampaita

Time kirjoittaa Skotlannin kutistuvista lampaista.



Joel Kontinen

Skotlannin villilampaat ovat 25 vuodessa pienentyneet keskimäärin viisi prosenttia. Timen mukaan tämä ei silti tarkoita sitä, että evoluutio olisi kumottu Skotlannissa vaan ilmaston lämpeneminen auttaa myös pienempiä lampaita selviämään talvesta hengissä.

Timen juttu perustuu Lontoon Imperial Collegen tutkijan Tim Coulsonin ja kollegojen tutkimukseen. Toronton yliopiston biologi Arthur Wies pitää lampaiden sopeutumista osoituksena ilmastonmuutokseen liittyvästä evoluutiosta.

Vaikka Timen juttu yhdistää lampaiden pienenemisen darvinistiseen evoluutioon, niiden muutokset johtuvat lähinnä luonnonvalinnasta. St. Kildan saarten talvet ovat käyneet lyhemmiksi ja leudoimmiksi. Ruokaa on enemmän, ja myös pienemmät ja nuoremmat lampaat selviävät Pohjois-Skotlannin talvesta ja saavat jälkeläisiä, jotka niin ikään ovat pienempiä kuin ennen.

Luonnonvalinta sekoitetaan monesti evoluutioon. Pienten lampaiden selviäminen karuissa oloissa ei kuitenkaan edistä darvinistista evoluutiota. Vain lisäämällä geneettistä informaatiota voisi lammas kehittyä ei-lampaaksi. Mutta nyt ”evoluutio” kulkee väärään suuntaan, kohti minilammasta.

Skotlantilaisten on siis tyydyttävä laskemaan entistä pienempiä lampaita.

Lähde:

Walsh, Bryan. 2009. Why Are Scotland’s Sheep Shrinking? Time (Europe) 174:3, 38-39. (27.7.).

Ateisti puolustaa uskontoa

Ateistin uutuuskirjan yllättävä sanoma: uskonto on hyödyllistä.



Joel Kontinen

Uskonto on ihmisille hyväksi. Se antaa elämälle tarkoituksen, ja tekee heistä onnellisia. Uskonto on hyväksi myös yhteiskunnalle, koska varsinkin kristityt ovat perustaneet kouluja ja sairaaloita ja auttavat hätääkärsiviä.

Ajatus ei sinänsä ole uusi. Teologit ja sosiologit ovat tienneet tämän jo vuosikausia, mutta nyt idea tulee varsin yllättävästä lähteestä.

Ateistina itseään pitävä Bruce Sheiman päätyy kirjassaan An Atheist Defends Religion: Why Humanity Is Better Off with Religion than Without It näin yllättävään lopputulokseen.

Richard Dawkins, Christopher Hitchens ja muutama muu militantti ateisti ovat viime vuosina ilmeisesti T. H. Huxleyn esimerkin innoittamina käyneet ankarasti uskonnon kimppuun. Nyt ohjelmassa näyttää seuraavan maltillisten ateistien puheenvuoro.

Äskettäin Sheimanin ateistikollega Bradley Monton puolusti älykästä suunnittelua.

Mitähän ateistit seuraavaksi keksivät puolustaa? He voisivat vaikkapa osoittaa, että Nooan ajan vedenpaisumus auttaa selittämään fossiilihautausmaiden synnyn ja että tyhjä hauta kertoo vakuuttavasti Jeesuksen ylösnousemuksesta.

Meidän kannattaa muistaa, että myös C. S. Lewis oli ateisti ennen kuin hänestä tuli kristinuskon ehkä tunnetuin puolustaja.


Lähde:

Galli, Mark. 2009. A Pretty Good Religion. Christianity Today. (27.8.) http://www.christianitytoday.com/ct/2009/augustweb-only/134-41.0.html

Ateisti puolustaa älykästä suunnittelua

Uusi kirja luonnehtii älykästä suunnittelua tieteeksi.



Joel Kontinen

Yleensä älykkään suunnittelun (intelligent design, ID) vastustajat leimaavat sen tieteen kaapuun kätkeytyväksi uskonnoksi. Darvinistit ovat luonnehtineet sitä esimerkiksi Troijan puuhevoseksi, jonka avulla uskonnolliset näkemykset tuodaan vaivihkaa koulun tiedeopetukseen. He eivät monestikaan osaa tai tahdo tehdä eroa kreationismin eli luomisopin ja älykkään suunnittelun välillä.

Tuore kirja haastaa darvinistien käsityksen älykkäästä suunnittelusta. Ateistiksi tunnustautuva Bradley Monton pyrkii lähestymään aihetta objektiivisesti kirjassaan Seeking God in Science: An Atheist Defends Intelligent Design. Monton, joka leipätyökseen toimii Coloradon yliopiston filosofian apulaisprofessorina, päätyy siihen, että älykäs suunnittelu on tiedettä.

Montonin mukaan älykäs suunnittelu on aito pyrkimys etsiä totuutta ja soveltuu sen tähden myös koulun tiedeopetukseen.

Montonin teesit ovat varsin yllättäviä. Hän myöntää, että ID:n argumentit ovat heikentäneet hänen ateistista vakaumustaan, mutta hän yrittää sovittaa yhteen suunnittelun ja oman maailmankatsomuksensa.

Monton näyttää olevan rehellinen ateisti. Jokin vuosi sitten Antony Flew, joka puolen vuosisadan ajan oli ateismin tunnetuin puolestapuhuja, tunnusti, että ID:n argumentit saivat hänet ymmärtämään, että Jumala on olemassa.

Toivottavasti Monton löytää totuuden etsinnässään Hänet, josta apostoli Paavali kirjoittaa näin:

”Hänen näkymättömät ominaisuutensa, hänen ikuinen voimansa ja jumaluutensa, ovat maailman luomisesta asti olleet nähtävissä ja havaittavissa hänen teoissaan” (Roomalaiskirje 1:20).



Lähde:

Gilson, Tom. 2009. ID's Unlikely Defender. (28.7.)
http://www.breakpoint.org/features-columns/articles/12030-ids-unlikely-defender

150 miljoonan vuoden ikäiseksi otaksuttu muste haastaa uskon vuosimiljooniin

Kalmarin muste viittaa siihen, ettei vuosimiljoonia ole koskaan ollutkaan. Kuva nykykalmarista: Hans Hillewaert, Wikipedia.




Joel Kontinen

Paleontologit ovat löytäneet fossiloituneen kalmarin mustetta Englannista. 150 miljoonan vuoden ikäiseksi oletetun kalmarin tuuman (2,5 cm) pituinen mustepussi oli vielä tallella.

Muste oli edelleenkin käyttökelpoista. Tutkijat piirsivät sillä kuvan kalmarista ja kirjoittivat sillä sen latinankielisen nimen Belemnotheutis antiquus.

Phil Wilby Britannian geologian tutkimuskeskuksesta sanoi, että eläin muistuttaa nykyisin eläviä kalmareita. ”On vaikea kuvitella, miten jokin niin pehmeä ja tuhruinen kuin mustepussi voi säilyä 150 miljoonan vuoden ikäisen kallion sisällä.”

Tutkijoiden mukaan on yksi mahdollisuus miljardista, että muste voi säilyä 150 miljoonaa vuotta. Dinosauruksen pehmeiden kudosten ja timanttien C-14:n tavoin uusi mustelöytö haastaa uskon vuosimiljooniin.

Ja lisäksi kalmari itsepintaisesti vastusti evoluutiota aivan liian kauan.


Lähteet:

BBC News. 2009. Ink found in Jurassic-era squid. (19.8.)
http://news.bbc.co.uk/2/hi/uk_news/england/wiltshire/8208838.stm

Derbyshire, David. 2009. 155million years old and still inky: The perfectly preserved squid fossil amazing scientists. Mail Online (19.8.) http://www.dailymail.co.uk/sciencetech/article-1207367/The-150million-year-old-squid-fossil-perfectly-preserved-scientists-make-ink-ink-sac.html

Skeptikon näkemys uskonnon evoluutiosta

Skeptikko Michael Shermer pohtii uskonnon alkuperää. Kuva Wikipediasta.




Joel Kontinen

Ihmisillä on tapana selittää kaikki olevainen omasta maailmankuvastaan käsin. Tämä ei liene ihme, sillä oman näkemyksen kannalta hankalasti selitettävät ilmiöt aiheuttavat herkästi kognitiivista dissonanssia.

Niinpä esimerkiksi Sigmund Freud kehitti teorian (tai pikemminkin hypoteesin) uskonnon alkuperästä. Hän selitti freudilaiseen tapaan, mistä uhraaminen sai alkunsa.

Hiljattain Skeptic- lehden päätoimittaja Michael Shermer ilmaisi oman käsityksensä uskonnon alkuperästä. Hänen mukaansa ihmiset uskovat Jumalaan, koska meillä on taipumus etsiä syy- ja seuraussuhteita luonnonilmiöistä. Shermer keittää selityssoppansa animistien uskomuksista, Afrikan savannien äänistä ja sosiaalisesta tarkoituksenmukaisuudesta.

Michael Shermer on ateisti, joka pitää darvinistista evoluutiota totena. Hänen mukaansa uskonto on evoluution oheistuote, joka on lajillemme eduksi.

Shermer otaksuu, että Afrikan savanneilla aikoinaan eläneet villi-ihmiset yhdistivät ruohon kahinan petoeläimiin ja myöhemmin oppivat näkemään muitakin syy- ja seuraussuhteita luonnossa. Hänen mukaansa tämä on johtanut siihen, että ihmiset uskovat sieluun, henkiin, jumaliin, demoneihin, enkeleihin, avaruusolioihin, älykkääseen suunnitteluun ja hallitusten salajuoniin.

Luonnonvalinta näyttelee Shermerin selityksessä keskeistä roolia. Meille on hyväksi elää sovussa muiden ihmisten kanssa, ja uskonto tarjoaa tähän normiston, joka palvelee lajimme kehitystä.

Moraali ja uskonnot ovat siis luonnonvalinnan juonia saada meidät noudattamaan sosiaalisia ja moraalisia sääntöjä. Jossain vaiheessa ihmiset keksivät ulkoistaa normien alkuperän, ja näin Jumala kehitettiin lainantajaksi.

Shermerin selitykset uskonnon kehityksestä eivät ole sen vakuuttavampia kuin Freudin tarinointi. Ne ovat enimmäkseen perinteistä darvinistista satuilua. Näyttää siltä, että niiden ensisijainen tarkoitus on vähentää Shermerin omaa kognitiivista dissonanssia.



Lähde:

Shermer, Michael. 2009. Homo religious. http://skepticblog.org/2009/08/18/homo-religious/

Darvinistit kiistelevät ihmisen ensi askeleista

Darwinin bulldoggina tunnetun T. H. Huxleyn näkemys ihmisen sukulaisista, joista yksikään ei osannut kävellä kunnolla. Kuva Wikipediasta.




Joel Kontinen

Aamulehden tiedetoimittaja Vesa Vanhalakka tulkitsee tapansa mukaan tuoreen apinatutkimuksen todisteeksi darvinistisesta evoluutiosta:

Pitkäaikaiseen kiistaan ihmisen kehityksestä ollaan vihdoinkin saamassa ratkaisu. Yhdysvalloissa julkaistu tutkimus tukee käsitystä siitä, että pystykävely keksittiin jo ennen kuin varhaiset ihmisapinat laskeutuivat puusta maan kamaralle.

PNAS:in (Proceedings of the National Academy of Sciences) raportti tosin paljastaa, että Charles Darwinin päivistä alkanut kiista jatkuu edelleenkin. Toiset uskovat, että apinat nousivat maasta jalkeille. Toiset taas ovat sitä mieltä, että apinat laskeutuivat puusta alas ja rupesivat jaloittelemaan.

Darvinistit ovat toisin sanoen monesti yhtä sulassa sovussa keskenään kuin kommunistit Prahan kevään jälkimainingeissa.

Vanhalakka kertoi Tracy Kivellin johdolla tehdystä tutkimuksesta, jossa verrattiin 91 gorillan, 104 simpanssin ja 43 bonobon ranteiden luita keskenään. Tutkijat löysivät rystykävelyyn viittaavia piirteitä vain kuudella prosentilla gorilloista. Mutta 96:lla prosentilla simpansseista ja 76:lla prosentilla bonoboista oli tällaisia piirteitä.

Physorg.comin raportin mukaan tutkimus haastaa näkemyksen, jonka mukaan ihmiset kehittivät pystykävelyn rystykävelevältä esi-isältä. Se myös viittaa siihen, että rystykävely on täytynyt kehittyä kahdesti.

Ihmisen kehityksestä tämäkään apinatutkimus ei oikeasti kerro mitään. Ihmisen ja apinoiden kädet eroavat varsin paljon toisistaan. Apinalla on niin pitkät kädet, että ne ottaisivat kiinni maahan, jos se yrittäisi juosta pystyssä. Eikä niillä juurikaan kirjoiteta blogia.

Ja jalat eroavat vieläkin enemmän. Apinalla on oikeastaan neljä kättä. Mutta darvinisti haluaa uskoa, että nämä erot eivät ole oleellisia.

P.S. Tutkijoiden (ja Vanhalakan) kannattaisi tutustua myös Vihermarakattien (Cercopithecus aethiops) liikkumiseen. Yksikään darvinisti ei esittele niitä ihmisen lähisukulaisina, mutta siitä huolimatta niillä on paha taipumus nousta välillä kahdelle jalalle seisomaan.

Lähteet:

Physorg. com. 2009. Bipedal humans came down from the trees, not up from the ground. (10.8.) http://www.physorg.com/news169137362.html

Vanhalakka, Vesa. 2009. Pystykävely edelsi rystykävelyä. Aamulehti 11.8., A2.

Surkastumat eivät ole läheskään niin tarpeettomia kuin kuviteltiin

Jos uskomme, että Lucy on esiäitimme, pidämme myös surkastumia todellisina.




Joel Kontinen

Miten evolutionisti suhtautuu elimeen, jonka funktiota hän ei ymmärrä? Hän pitää sitä surkastumana. Ja jos hän sattuu olemaan kirurgi, hän on valmis leikkaamaan sen pois.

Surkastuman tehtävä on todistaa, että kaikki oliot ovat kehittyneet yhteisestä kantamuodosta. Niinpä esimerkiksi umpilisäkkeitä leikattiin surutta pois, koska niitä pidettiin evoluution jättäminä romuina, joilla ei enää ole käyttöä.

Uudemmat tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että käsitys surkastumista on perustunut tietämättömyyteen. Kun darvinistisen maailmankatsomuksen omaksunut tutkija ei löytänyt jollekin elimelle mitään funktiota, hän luokitteli sen oitis surkastumaksi, jäänteeksi ihmisen eläimellisestä menneisyydestä.

Umpilisäkettä, nielurisoja ja esimerkiksi pernaa on pidetty surkastumina, joilla ei enää ole mitään tehtävää ihmisen kehossa. Tiedon lisäännyttyä tällaiset uskomukset ovat kuitenkin osoittautuneet myyteiksi.

National Geographic News käsitteli hiljattain useita elimiä, joita ennen pidettiin surkastumina mutta jotka vaikuttavat joko immuunipuolustukseen tai muuten edistävät terveyttä.

Vuonna 2007 Journal of Theoretical Biology julkaisi tutkimuksen, jossa kävi ilmi, että umpilisäke varastoi hyödyllisiä bakteereja, joita tarvitaan ruoansulatuselimissä.

Vuonna 1977 The Lancet –tiedelehdessä julkaistiin laaja pitkittäistutkimus, jossa huomattiin, että pernan menettäneet sotaveteraanit kuolivat kaksi kertaa todennäköisemmin sydäntauteihin ja keuhkokuumeeseen kuin ne, joilla tämä elin oli vielä tallella.

Jälleen kerran luomismalli selittää todellisuutta paljon paremmin kuin evoluutiomalli. Syntiinlankeemus toi kärsimyksen ja mutaatiot maailmaan. Mutta tästä huolimatta ihminen on ”tehty ylen ihmeellisesti” (Psalmi 139:14). Meissä ei ole tarpeettomia elimiä, vaikka kaikki eivät aina toimisikaan optimaalisesti.

Darvinistiset ennakkoluulot ja leikataan se pois –asenne ovat sen sijaan valitettavan usein hidastaneet lääketieteen kehitystä.




Lähteet

Koerth-Baker, Maggie. 2009. Vestigial Organs Not So Useless After All, Studies Find. National Geography News.(30.7.) http://news.nationalgeographic.com/news/2009/07/090730-spleen-vestigial-organs.html

Tast, Johan, Heikki Tyrväinen, Teuvo Nyberg ja Matti Leinonen. 1998. Koulun biologia. Lukio 2: Perinnöllisyys ja evoluutio. Helsinki: Otava.