Kuva: Momir Futo/Rudjer Boskovic Instiute.
Joel Kontinen
Evolutionisteilla on
taas tarina siitä, miten ensimmäinen elämä käynnistyi. Niiden mukaan varhainen
elämä on saattanut olla paljon enemmän eläimen kaltainen kuin he luulivat. Näin
ehdottaa uusi tutkimus, joka osoittaa, että bakteerit voivat 'kehittyä' alkion
tavoin.
Mutta elämä ei synny
sattumalta
Mutta antaa
evolutionistien jatkaa.
Kun bakteerit yhtyvät,
ne vuotavat suojaavan yhteisen limakodin muodostaen kukoistavia, tiheästi
pakattuja pesäkkeitä, joita kutsutaan biofilmeiksi. Yhdessä nämä pienet
organismit ovat voimakkaampia.
Biokalvon turvassa ne
kykenevät paremmin kestämään ympäristömuutoksia, kommunikoimaan pitkän kantaman
solujen kanssa yhteisön ulkopuolella ja jakamaan jopa eräänlaisen
kollektiivisen muistin - käyttäytyen olennaisesti yhtenä monisoluisena
organismina.
Kansainvälinen
tutkijaryhmä, jota johtaa evoluutiogenetiikka Momir Futo Kroatian Ruđer
Bošković -instituutista, on havainnut, että myös biofilmit kehittyvät kuin
monisoluinen organismi.
Suurin osa maapallon
soluista elää näiden biofilmien muodossa. Ne voivat koostua useista lajeista,
ja löydämme yhä enemmän tapoja toimia monisoluisten olentojen tavoin - mukaan
lukien työnjako, ohjelmoitu solukuolema ja itsetunnistus.
Laboratoriossa Futo ja
ryhmä tutkivat sauvanmuotoista Bacillus subtilista, jota esiintyy
yleisesti maaperässä, lehmissä ja meissä. Tutkijat perustivat geeniekspression
aikajanan koko sen biofilmin kehittyessä muutamasta alkuperäisestä solusta
kahden kuukauden ikään saakka.
He vertailivat myös bakteerien
geenituotteita muiden sukupuuhun kuuluvien tuotteisiin, kartoittamalla
aikataulun heidän evoluutiosuhteilleen.
Geeniekspressiojärjestys
biofilmin kasvun aikana heijastaa näiden geenien evoluution ajoitusta - aivan
kuten geenien ilmentyminen eläinten alkioiden kehityksessä.
Ja se ei ole ainoa
tapa, jolla biofilmit jäljittelivät alkiongeneesiä (eläinalkion kehittymistä).
Havaitun geeniekspression vaiheittainen organisointi näkyy myös alkioissa,
samoin kuin solujen välisen viestinnän suuri kasvu keskellä kehitystä, joka
biokalvossa osuu kasvavien 3D-ryppyjen kanssa.
"Tämä tarkoittaa,
että bakteerit ovat todellisia monisoluisia organismeja aivan kuten me",
Domazet-Lošo sanoi. "Ottaen huomioon, että vanhimmat tunnetut fossiilit
ovat bakteeribiofilmejä, on melko todennäköistä, että ensimmäinen elämä oli
myös monisoluinen eikä yksisoluinen olento, kuten toistaiseksi oletetaan."
Tutkijoiden käyttämä
filostratigrafiamenetelmä on suhteellisen uusi ja sillä on vielä joitain
kysymyksiä sen luotettavuudesta, joten ryhmä tarkisti tuloksensa geneettisiä
työkaluja käyttäen ja havaitsi sen tukevan tuloksiaan.
Tiimi varoittaa, että
nämä tulokset rajoittuvat yhden lajin biofilmeihin laboratorio-olosuhteissa,
joten tarvitaan lisää tutkimusta sen selvittämiseksi, pitävätkö löydöt
paikkansa myös luonnollisessa ympäristössä, jossa on monenlaista
vuorovaikutusta.
Vielä on nähtävissä,
esiintyykö biofilmeissä myös muita alkiongeneesiominaisuuksia - kuten uusien
geeniekspressioiden paikalliset aallot. Mutta heidän havaitsemansa
yhtäläisyydet ovat melko silmiinpistäviä.
Koska biofilmit ovat
vastuussa yli 80 prosentista ruumiissamme olevista mikrobi-infektioista, niillä
olisi varmasti myös suuri rooli ystävällisten bakteeriemme toiminnassa, joten
ymmärtäminen näiden ei-yksittäisten organismien kehityksestä ja yhteistyöstä
voisi auttaa lukemattomia lääketieteellisiä ongelmia.
"On kiistatonta,
että solu on elämän perusyksikkö; se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että
ensimmäinen elämä olisi ollut ehdottomasti yksisoluinen", tutkijat
päättelivät.
Näin on, ensimmäinen elämä ei ollut evoluution sepittämä tarina vaan Jumalan luoma olento. Genesis sanoo kaiken olleen kaunista.
Lähde:
Koumoundouros, Tessa. 2020, The very first forms of life may have been more animal-like than we
ever realized. Live Science 20.10.
Tekstit
