Joel Kontinen
Olipa kerran (once upon a time). Tiedeportaali Live Science ei yleensä aloita kirjoituksiaan näin rehellisesti, ja nytkin se kohta tarkentaa ajankohdan noin 4,5 miljardiksi vuodeksi.
Mitä kerran siis oli?
Donitsi.
Journal of Geophysical Research – Planets julkaisi eilen (28.2.) uuden selityksen Kuun synnystä. Siinä turvaudutaan hypoteettiseen donitsin muotoiseen taivaankappaleeseen, jolle professori Sarah Stewart (University of California, Davis) ja jatko-opiskelija Simon Lock (Harvard University) antoivat nimen synestia.
Nimi perustuu kreikkalaiseen mytologiaan. Syn tarkoittaa yhdessä, ja Hestia muodon ja arkkitehtuurin jumalatar.
Stewart ja Lock arvelevat, että synestia voi syntyä, kun kaksi planeetankokoista taivaankappaletta törmää toisiinsa, jolloin muodostuu superkuuma höyrypilvi.
He uskovat, että Kuu oli aluksi tämän donitsin kuorrutuksena. Vähitellen donitsi viileni, ja nyt meillä on sekä Maa että Kuu.
He joutuvat myös turvautumaan Theia-nimiseen hypoteettiseen Marsin kokoiseen kivijärkäleeseen, joka törmäsi Maahan ja muovaili siitä donitsin.
Professori Stewart uskoo, että uusi kuunsyntyteoria on tarpeen, koska entiset eivät selitä Kuun koostumusta.
Nature onkin luonnehtinut niitä salaliittoteorioiksi.
Kuun synty on yhä naturalistinen mysteeri.
Kuu kertoo meille luomisesta ja maapallon ainutlaatuisuudesta.
Lähde:
Specktor, Brandon. 2018. Earth Was Vaporized 4.5 Billion Years Ago, and (Maybe) That's Why We Have a Moon. Live Science. (28.2.).
Tekstit
