sunnuntai 7. toukokuuta 2017

“Maailma on kosminen temppeli”, Ristin Voiton kirjoittaja sanoo uskovansa


Thomas Cole (1801–1848): Eedenin puutarha. Kuva: public domain.




Joel Kontinen

Janne Saarela kysyy tuoreessa Ristin Voitossa, osaammeko lukea luomiskertomusta kuten sen ensimmäiset lukijat.

Hän käyttää kaksi sivua näyttääkseen, ettei hän osaa.

Saarelan mukaan Genesiksen ”luomiskertomus kuvaa maailman [sic] Jumalan itselleen rakentamana kosmisena temppelinä.”

Tämä näkemys ei perustu Raamattuun vaan teologi John Waltonin uskomukseen.

Teististä eli Jumalan ohjaamaa evoluutiota
markkinoivan BioLogos -järjestön suosima Walton yrittää sovittaa yhteen filosofisen naturalismin vuosimiljardit ja Genesiksen maailman ja päätyy kummalliseen kompromissiin: luomispäivät olivat kirjaimellisia päiviä mutta ne eivät oikeasti olleetkaan luomispäiviä, vaan Jumala viimeisteli niiden aikana kosmista temppeliä eli maapalloa.

BioLogos-järjestön mukaan Jeesus erehtyi puhuessaan ihmiskunnan iästä ja Paavali osoittaessaan, että kaikki ihmiset polveutuvat Aadamista.

Kannattaa siis välttää BioLogosin opetusta kuin ruttotautia.

Saarela näkee Genesiksen alkuluvussa yhteyksiä Lähi-idän muiden kulttuurien luomiskertomuksiin, jopa meille perin outoja käsityksiä taivaankannesta, vaikka myöntääkin, että siinä on myös ainutlaatuisia piirteitä.

Heprean kielen sanalla raqija (’taivaanvahvuus’) on monia merkitysvivahteita, mutta siitä on vaikea päätyä Saarelan tulkintaan myyttisistä kosmisista vesimassoista. Raamattu Kansalle -käännöksessä (2012) raqija on käännetty taivaanavaruudeksi.

Genesiksessä käytetään samaa kirjallisuuslajia (historiallista kerrontaa) alusta loppuun. Niinpä sen ensimmäinen luku on yhtä historiallinen kuin kuvaus Jaakobin kuolemasta. Sitä ei voi selittää kuvaukseksi kosmisesta temppelistä.

Saarela onnistuu sekoittamaan tieteen ja tieteen naturalistiset tulkinnat, joten tulos jää sekavaksi.

Toisin kuin Saarela lopuksi väittää, Raamattu kertoo maailman iän selkeästi, joskaan ei aivan tarkasti. Jeesus sanoi, että ihminen luotiin luomakunnan alussa (Mark. 10:6), ja Genesiksen sukuluetteloista ja muusta historiasta voi päätellä, kuinka kauan aikaa siitä on kulunut.

Paljon hyödyllisempää olisi luottaa siihen, että Pyhä Henki ohjasi Moosesta kuvailemaan luomista juuri oikealla, paikkansapitävällä tavalla kuin spekuloida, miten Mooseksen aikalaiset olisivat ymmärtäneet tekstin.

Lähteet:

Buller, David. 2015. Creation is the Temple Where God Rests. Biologos (6.5.).

Saarela, Janne. 2017. Alussa Jumala loi tarkoituksen. Ristin Voitto 18/2017, 10–11 (4.5.).