lauantai 5. toukokuuta 2018

Darvinistinen arvoitus: Miten muinainen lintu sai nokkansa?

Ichthyornis. Kuva: El fosilmaníaco, CC BY-SA 4.0.



Joel Kontinen

Kun Sciencen jutussa aluksi kerrotaan, että linnut ovat dinosauruksia, ei ole vaikea arvata, mitä on tulossa.

Lehti pohtii, miksi linnun nokka eroaa niin suuresti dinon kuonosta.

Darvinisti luonnehtii nokkaa suurenmoisen monipuoliseksi adaptaatioksi. Sillä voi olla yllättäviä funktioita, jotka kertovat älykkäästä suunnittelusta.

Muutos kuonosta nokaksi on suuri darvinistinen arvoitus, jota evolutionistit nyt pyrkivät ratkaisemaan vetoamalla ”90 miljoonaa vuotta” vanhaan merilintuun.

On jo pitkään tiedetty, että Ichthyornis muistuttaa ulkomuodoltaan nykylintuja, joskin sillä oli suussaan hampaita niin kuin esimerkiksi Archaeopteryxillä.

Evolutionistit pitävät lintuja dinosauruksina etenkin sen vuoksi, että he uskovat ainakin joidenkin dinojen olleen höyhenpukuisia.

Tämä on pikemminkin uskomustieto kuin empiiristä tiedettä.

Vuonna 2013 Naturessa julkaistu tutkimus nimittäin viittaa vahvasti siihen, että osa höyhenpukuisista dinosauruksista oli todellisuudessa lintuja.

Lähde:

Vogel, Gretchen. 2018. Fossils reveal how ancient birds got their beaks. Science 360 (6388), 477.