Joel Kontinen
Superkuuksi kutsutaan ilmiötä, jossa Kuu on täydenkuun aikana lähimpänä
Maata. Se voi tuolloin näyttää 14 prosenttia suuremmalta ja 30 prosenttia
kirkkaammalta kuin ollessaan kauimpana meistä.
Joten mikä on niin erikoista superkuussa?
Superkuu näkyy, kun kuun kiertorata on lähinnä maata
(perigee) samalla, kun kuu on täysikuu. Kuu kiertää maata ellipsin muotoisella,
soikealla radalla, joka tuo sen lähemmäksi tai kauemmas maapalloa kiertäessään.
Tämän ellipsin kaukaisinta kohtaa kutsutaan apogeiksi ja se on keskimäärin noin
405 500 kilometriä maasta. Radan lähin kohta on perigee, joka on keskimäärin
noin 363 300 kilometriä maasta. Kun
täysikuu osuu perigeelle, se on kirkkaampi ja suurempi kuin tavallinen täysikuu.
Naturalistiset
teoriat eivät pysty selittämään Kuun syntyä. Teoria toisensa jälkeen on nähnyt
muutakin kuin superkuun valon, mutta se on aina jouduttu hylkäämään.
Syyskuussa Nature julkaisi
tutkimuksen, jossa verrattiin Maan kallioiden ja
kuukivien kalium-41 ja kalium-39 isotooppeja, ja todettiin, että vallitseva
kuunsyntyteoria on ongelmallinen.
Ilman Kuuta meillä ei juuri olisi vuorovesiä –
eikä elämää. Mutta elämän syntyyn tarvitaan muutakin kuin vettä.
Kuu on oikeastaan aina
superkuu. Se kertoo meille luomisesta ja maapallon ainutlaatuisuudesta.
Lähde:
What is a Supermoon? –
NASA Solar System Exploration NASA 20.,5.,
Tekstit
