Ulkoavaruuden elämän etsijöiden oljenkorsi: Jos eksoplaneetalla ei ole happea, siellä voi silti olla muita elämää suosivia kaasuja

Taiteilijan näkemys Proxima b:stä. Kuva: ESO/M. Kornmesser.





Joel Kontinen

Jos ulkoavaruuden elämän etsijät eivät havaitse eksoplaneetalla merkkejä hapesta, heidän ei tuoreen tutkimuksen mukaan kannata vielä viskata teleskooppiaan kaapin pohjalle.

He eivät edes voi olla varmoja siitä, mistä happi on peräisin, koska sen synty on varsin monimutkaista, eikä välttämättä eloperäistä.

Niinpä he etsivät merkkejä myös metaanista (CH4) ja hiilidioksidista (CO2) ja kaihtavat kohteita, joissa on merkkejä runsaasta hiilimonoksidista (CO).

Naturalistisen maailmankatsomuksen omaksuneet astrobiologit uskovat, että elämän on täytynyt kehittyä muualla universumissa jokseenkin samalla tavalla kuin täällä maapallolla.

Monet arvelevat, että kesti nelisen miljardia vuotta ennen kuin Maasta kehittyi se elämää ylläpitävä planeetta, jonka me tunnemme.

Joten he päättelevät, että kenties muutaman vuosimiljardin kuluttua elämän ihme voi vähitellen alkaa tapahtua jossain muualla universumissa.

Toiset taas uskovat, että maapallo on vetinen (eli siis hapekas) jo alusta lähtien.

Ulkoavaruuden elämän etsijät eivät ole löytäneet eksoplaneetoilta mitään merkkejä elämästä.

Maan kaltainen asuttava planeetta on edelleenkin kateissa.

Jotkut tutkijat uskovat, että sekä maapallo että koko aurinkokuntamme ovat ainutlaatuisia.

Jumala on luonut Maan ylläpitämään elämää.

Lähde:

Wall, Mike. 2018. Alien Life Hunt: Oxygen Isn't the Only Possible Sign of Life. Space.com (24.1.).

Darwinin arvostelu kiukuttaa intialaisia tiedemiehiä

Darwinin arvostelu nostaa niskavilloja Intiassa.





Joel Kontinen

Intian tiedeyhteisössä kiehuu ja kuohuu.

Äskettäin Satyapal Singh, yliopisto-opetuksesta vastuussa oleva nuorempi ministeri, rohkeni arvostella evoluutiota.

Singh kertoi 20.1. järjestetyssä konferenssissa, että Darwinin teoria ihmisen evoluutiosta on tieteellisesti väärin, koska kukaan ei ole koskaan nähnyt apinan muuttuvan ihmiseksi.

Evolutionistit eivät tosin myönnä uskovansa aivan tällaista vaan sanovat, että ihmisillä ja isoilla apinoilla oli yhteinen kantaisä. (Mutta he uskovat, että ennen muinoin esi-isämme olivat kaloja ja kauan ennen sitä bakteereja).

Kuohunta voimistui, kun tiedeministeri Harsh Vardhan, joka on koulutukseltaan lääketieteen tohtori, kieltäytyi kommentoimasta ministerikollegansa puheita. Vardhan vetosi siihen, ettei hän ole opiskeluaikana jälkeen perehtynyt Darwinin teoriaan eikä näin ollen ollut pätevä keskustelemaan siitä.

Tästäpä joukko tiedemiehiä riemastui. He alkoivat kerätä nimiä verkossa. Vetoomuksessa vaadittiin Singhiä perumaan puheensa.

Jotkut tiedemiehet pelkäävät, että evoluutio on jo kärsinyt peruuttamattoman kolauksen tavallisen kansan keskuudessa.

Evolutionistit ovat keinoja kaihtamatta sortaneet toisinajattelijoita ja puolustaneet oppi-isäänsä kiihkeästi kaikkialla maailmassa.


Lähde:

Padma, T.V. 2018. Anti-Darwin comments in India outrage scientists. Nature News. (25.1.).

Hyönteisten siipien oletettu evoluutio on darvinistinen mysteeri

Hyönteisten siipien oletetusta evoluutiosta ei ole todisteita, vaan se on uskon asia.




Joel Kontinen

Darvinistit uskovat, että hyönteiset kehittyivät eliöistä, joilla ei ollut siipiä.

Tämä on uskon asia, koska kukaan ei ole nähnyt fossiilia, jolla olisi protosiipi.

Hiljattain New Scientist kertoi, että kaksi tutkimusryhmää on selvittänyt, miten hyönteisten siivet eivät ole voineet kehittyä, joten niiden on heidän mukaansa täytynyt kehittyä jollain muulla tavalla.

Tutkijat hyödynsivät CRISPR-geenimuuntelutekniikkaa yrittäessään kirjoittaa siipien evoluutiohistoriaa.

Meripihkaan hautautuneista hyönteisistä näkee, että ne ovat olleet nykyhyönteisten näköisiä jo ammoisista ajoista lähtien.

Myös muut meripihkaan jähmettyneet eläimet näyttävät niiden nykyisiltä lajitovereilta.

Niiden evoluutiota ei näy missään.


Lähde:

Le Page, Michael. 2018. The origin of insect wings has been revealed by gene editing. New Scientist (24.1.).

Tutkimus: Aivot valmistelevat pikkulapsia oppimaan uusia taitoja

Nyt minä piirrän. Kuva: CCO/Public domain.





Joel Kontinen

Vauvat näyttävät oppivan kävelemään ja muita uusia taitoja liki silmänräpäyksessä, mutta tuoreen Child Development -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan heidän aivonsa auttavat heitä valmistautumaan suoriutumaan niistä jo kauan ennen kuin he ottavat ensi askeleensa.

Vauvojen aivot on kaikesta päätellen ohjelmoitu auttamaan heitä omaksumaan uusia taitoja.

Aivoja voitaneen verrata tietokoneen käyttöjärjestelmään, joka valmistelee konetta suoriutumaan pyydetyistä tehtävistä.

Aivot tosin ovat monin verroin ihmeellisemmät kuin tehokkainkin tietokone, joka ei nimestään huolimatta tiedä mitään.

Penn Staten tutkijoiden mukaan kuulu psykologi Jean Piaget ei ollut täysin oikeassa sanoessaan, että lapset oppivat taitoja pyrähdyksittäin.

Tutkijat testasivat 28 pikkulasta kuukauden välein. Ensimmäisessä kokeessa vauvat olivat puolivuotiaita, ja testit jatkuivat, kunnes he täyttivät vuoden.

Testinä käytettiin klassista koetta, jossa vauvan pitää ratkaista, onko piilotettu esine olemassa sen jälkeen, kun sitä ei enää näy.

EEG eli Aivosähkökäyrätutkimus paljasti, että aivot valmistivat vauvaa pikkuhiljaa ratkaisemaan tehtävän.

Pikkulasten oppiminen haastaa darvinistisia käsityksiä.


Kielen oppiminen alkaa jo ennen syntymää. Vastasyntyneet osaavat erottaa pienet ja isot luvut toisistaan, ja pikkulapset pystyvät oppimaan vieraan kielen vaivatta ennen kolmatta ikävuottaan.

Lähde:

Pennsylvania State University. 2018. Baby brains help infants figure it out before they try it out. MedicalXpress. (17.1.).

Huonoja uutisia ulkoavaruuden elämän etsijöille: joitakin oletettuja eksoplaneettoja ei ehkä ole olemassa

Punaiset jättiläiset ovat isoja. Kuva: AtteLPublic domain.





Joel Kontinen

Jotkin punaisia jättiläisiä kiertävät eksoplameetat saattavat olla optisia illuusioita. Tähtitieteilijät ovat otaksuneet, että tähden valon muutokset aiheutuvat siitä kiertävän planeetan himmentävän valoa tullessaan kiertoradallaan tähden ja meidän väliin.

Mutta tuore tutkimus viittaa siihen, että punaisten jättiläisen pinnan liikkeet saattavat aiheuttaa samanlaisen havainnon.

Väärät hälytykset kuuluvat oleellisesti eksoplaneettojen etsintään. Esimerkiksi fanfaarein julkaistua Gliese 581g:tä ei tiettävästi ole olemassa, ja monet Maan kaltaisiksi ja/ tai elinkelpoisiksi mainostetut eksoplaneetat ovat kaikkea muuta kuin elinkelpoisia.

Monien on vaikea hyväksyä sitä, että maapallo on ainutlaatuinen, joten he haluavat kiihkeästi löytää elämää myös muista maailmoista ja toivottaa muukalaiset tervetulleiksi Maa-planeetalle.

Lähde:

Crane, Leah. 2018. Some exoplanets orbiting red giant stars may just be a mirage. New Scientist (18.1.).

Meidän aurinkokuntamme on ainutlaatuinen, NASA:n tutkimus kertoo

Kepler-11 -järjestelmässä Auringon kaltaista tähteä kiertää kuusi planeettaa. Kuva: Tim Pyle/NASA.




Joel Kontinen

Meidän aurinkokuntamme näyttää olevan ainutlaatuinen.

NASA julkaisi äskettäin Kepler-avaruusteleskoopin keräämiin tietoihin perustuvan tutkimuksen, joka osoittaa, että useimmissa aurinkokunnissa eksoplaneetat ovat yhtä suuria ja että niiden kiertoradat ovat suunnilleen yhtä kaukana toisistaan.

Meidän aurinkokunnassamme on paljon enemmän vaihtelua. Merkurius on vain kolmasosa Maasta, ja Jupiter on halkaisijaltaan 11 kertaa suurempi kuin maapallo. Myös etäisyyksissä on huimia eroja.

NASA:n tutkimusryhmä tarkasteli 355 tähteä, joilla on yhteensä 909 planeettaa. Nämä eksoplaneetat kiertävät aurinkoaan 1000–4000 valovuoden päässä meistä.

Monet eksoplaneetat horjuttavat tai suorastaan halveksivat naturalistisia planeetanmuodostusteorioita. Ne ovat monin tavoin kummajaisia.

Useat niistä ovat aivan liian kuumia elämälle.

Suurin osa tähdistä, etenkin punaiset kääpiötähdet, eivät suosi elämää, mutta maapallon elämälle suotuisa Aurinko ja iso Kuu tekevät planeetastamme ainutlaatuisen.

Lähde:

Howell, Elizabeth. 2018. Earth Resides in Oddball Solar System, Alien Worlds Show. Space.com (16.1.).

Amazonin harvinainen hybridilintu ihastuttaa lintutieteilijöitä

Lepidothrix vilasboasi. Kuva: Dysmorodrepanis, CC BY-SA 3.0.




Joel Kontinen

Lepidothrix vilasboasi on lakkitanssijoihin kuuluva Amazonin alueella elävä varpuslintu. Se löydettiin alun perin vuonna 1957 Brasiliasta, ja seuraavaa havaintoa saatiin odottaa vuoteen 2002 saakka.

Lintutieteilijät ovat selvittäneet, että L. vilasboasi on kahden eri lakkitanssijalajin hybridi.

Luonnossa tavattavat hybridit ovat aika harvinaisia.

Ne kertovat siitä, että biologian käsite laji on suppeampi kuin Genesiksessä käytetty sana laji (hepr. baramin, ’luotu laji’).

Voit lukea hybrideistä lisää täältä, täältä, täältä, täältä ja täältä.

Kuten Genesis meille kertoo, eläimet lisääntyvät lajiensa (baramin) mukaan.

Lähde:

Mathewson, Samantha. 2018. Rare Hybrid Bird Discovered in the Amazon in a First. Live Science (9.1.).